NPK-lannoitteiden runsas käyttö on kallista suomalaisviljelijöille
Teksti: Jari Peltonen
Moniravinteiset seoslannoitteet maksavat ruotsalaisten viranomaisten suorittaman vertailun perusteella tällä hetkellä Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa yhtä paljon. Kovassa hintakilpailussa painiskelevat yksiravinteiset typpirikkaat lannoitteet ovat kuitenkin Ruotsissa 18 prosenttia halvempia kuin Suomessa. Tanskalaisviljelijätkin saavat typpirikkaita lannoitteita 11 prosenttia edullisemmin kuin suomalaiset viljelijät.
Vertailun tulos rauhoittaa ehkä aluksi suomalaisviljelijöiden mieltä. Hetken pohdinnan jälkeen saattaa tulla toisiinkin ajatuksiin. Tanskassa ja Ruotsissa moniravinteiset NPK-lannoitteet ovat erikoislannoitteita. Niitä käytetään Tanskassa noin 30 prosenttia myytyjen peltolannoitteiden kokonaismäärästä. Ruotsissa NPK-lannoitteiden markkinaosuus on korkeintaan 40 prosentin paikkeilla. Suomessa NPK-lannoitteiden markkinaosuus on yli 80 prosenttia.
Kun lannoitus toteutetaan Tanskassa ja Ruotsissa pääasiassa halvemmilla yksiravinteisilla lannoitevalmisteilla, jää lannoituksen kokonaiskustannus samoilla lannoitusmäärillä väkisinkin noin 15 prosenttia pienemmäksi, mitä suomalaisviljelijän lannoitekustannukseksi seoslannoitteiden käytöstä koituu.
Tanskassa on Pohjoismaisen tilastollisen vuosikirjan 2010 mukaan käytetty väkilannoitetyppeä vuonna 2009 noin 79 kiloa, Ruotsissa 71 kiloa ja Suomessa 59 kiloa hehtaaria kohti. Väkilannoitefosforia Tanskassa levitettiin pelloille keskimäärin 3,0 kiloa, Ruotsissa 5,5 kiloa ja Suomessa 4,7 kiloa hehtaarille. Väkilannoitteissa tulevaa kaliumia kului Tanskassa 10 kiloa, Ruotsissa 13 kiloa ja Suomessa 14 kiloa hehtaaria kohti.
•
Lannoitevalmisteiden pohjoismaiseen hintavertailuun voit käydä tutustumassa osoitteesta www.statskontoret.se/upload/Publikationer/2010/2010108.pdf. Koska julkaisussa seurataan vain hintojen suhteellista kehitystä, olimme viranomaisiin yhteydessä. Saimme heiltä vertailussa olleiden lannoitevalmisteiden alkuperäiset hinnat.
KOKO SISÄLTÖ 1 /2011
- Tutkimus: Kuluttaja heittää roskiin vuodessa 23 kiloa ruokaa
Porotalous: Porokarja pelkää petoja
Lannoitteet: NKP-lannoitteiden runsas käyttö on kallista suomalaisviljelijöille
Fosforilannoitus kannattaa pitkästä aikaa
Öljykasvit: Peukut pystyyn rypsinjalostajille
Kasvinsuojelu: Valmistevalikoimat laajenevat
Rapsikuoriaiset ja kemppi alkaneet sietää pyretroideja
Kiinnitteiden käyttö on taitolaji
Maidontuotanto: Joukolan tila nousi tuhkasta
Verotus: Tulossa kaikkien aikojen verovaalit
Sähköisen veroilmoituksen jättäminen entistä helpompaa
Osinkoverouudistus siirtäisi veroja yhtiöltä osakkaalle
Metsäverotus: Puutulojen vero riippuu kaupantekovuodesta
Metsävähennys kannustaa metsäalan kasvattamiseen
Kasvinviljely: Viljan ostajalla omat suosikkilajikkeensa
Hyvin itävää kylvösiementä viime vuoden sadosta
Konekauppa: Viro viljelee vaihtokoneita
Metsäenergia: Hake lämmittää viljelijävoimin Vöyrillä
Metsä: Käpysavotassa satoisa talvi
Maaseutuyritys: Hyvää hoivaa ja hevosia
Terve Eläin: 16-sivuinen liite
Eläinterveyden viime vuosikymmen toi sorkkatulehdukset lypsykarjatiloille
Toistuvat:
Uutisia
Vähätalo
Verkossa
Antinpoika
Väinö Vältti
Vaaran paikka
Nollarajalla
- Kannen kuvat Johannes Tervo ja Antti Saraja.
- Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 3.2. ja Kodin Pellervo 20.1.
Pellervon Iso Kalenteri » sisältyy Maatilan Pellervon tilaukseen.