Tuuratessa oppii
Teksti: Markku Nummi
Kollegoja tuuratessa saa uudenlaista työkokemusta ja ammattitietoa omaankin työhön, katsoo atk-tukihenkilö Jari Lipiäinen ProAgria Etelä-Karjalasta Lappeenrannasta. Pohjois-Karjalan sekä Etelä- ja Pohjois-Savon kanssa Etelä-Karjalalla on atk-tukihenkilöiden varamiesjärjestelmä, jossa joutuu ajoittain toiseen maakuntaan ja erilaiseen toimenkuvaan.
Lipiäisen mielestä järjestelmä toimii sekä tekijöiden että asiakkaiden eduksi. Itä-Suomen neljä ProAgria keskusta tekevät monenlaista yhteistyötä ja niiden atk-väki pitää nelisen palaveria vuosittain. Verkkokokous Adoben Connect Pro -ohjelmalla pystytetään tarvittaessa.
Verkkokokous on niitä tekniikoita, joilla neuvojat voivat tulevaisuudessa olla myöskin asiakkaisiin yhteydessä. ”Ohjelma tosin vaatii kunnolla toimiakseen vähintään megaisen yhteyden sekä uudenkarhean tietokoneen”, Lipiäinen sanoo.
Mobiiliyhteydet lisääntyvät muutenkin: tavoitteena on, että sähköinen mobiilikalenteri tulee aikanaan kaikkien keskusten henkilökunnan käyttöön, jolloin ajankäytön suunnittelu helpottuu.
Atk-miehen työkalupakki
Reilu puolet Etelä-Karjalan maatiloista käytti joitakin paikallisen ProAgria keskuksen palveluja viime vuonna. Lipiäinen lähtee asiakkaiden tilauksesta toimialueelleen kotikäynnille, mutta moni myös tulee toimistolle kannettava tietokone mukanaan.
Lipiäinen kuvaa tietokonevarustusta ja -osaamista maakunnassa kaksijakoiseksi: nuorilta se käy, mutta iäkkäät käyttäjät aristelevat hallintaohjelmia, niinpä heillä koneen käyttöjärjestelmä tahtoo tukkeutua. Maakunnassa etenkin vuonna 2010 muodostetut tuotantoyksiköt ovat aiempaa isompia. Niissä on laadukasta atk-ohjausta ja –hallintaa.
Lipiäisen työkalut uuvahtaneen tietokoneen virkistämiseen ovat turhista tiedostoista ja roskista puhdistavat EasyCleaner, CCleaner tai SlimComputer ja ongelmia selvittävä ja suorituskykyä parantava Advanced System Care.
”Ne saa kaikki ilmaiseksi netistä, jopa suomenkielisinä. Joka vähän ymmärtää atk-maailmaa ja tietokonetta, pystyy parantamaan niillä tietokoneen toimintaa”, Lipiäinen rohkaisee.
Tietokoneiden huollon puute saa Lipiäisen pohtimaan, olisiko paikallaan järjestää atk-koulutusta tuottajille. Tähän asti on koulutettu vain Wisun ja Wakan käyttöä. Jos koulutusta järjestetään, se sisältäisi ilmeisesti tietokoneen huoltoa, haittaohjelmien ja virusten torjuntaa, mahdollisesti verkkokauppaa.
Jari Lipiäinen itse käyttää Facebookia henkilökohtaisten yhteyksiensä ylläpidossa, mutta maakunnan yrittäjät tai tuottajat eivät hänen mukaansa juuri sosiaalista mediaa hyödynnä. Hän toteaa, että Facebook on tavalliselle käyttäjälle paljon helpompi päivittää kuin kotisivu.
Pahin ongelma
Lipiäinen nimeää empimättä maakunnassa tietoliikenteen pahimmaksi ongelmaksi heikot yhteydet. Modeemit ovat yhä yleisiä. TeliaSonerasta on kerrottu lankaverkon ajettavan alas Etelä-Karjalassa vuonna 2011.
”Operaattorit kyllä kehuvat langatonta 3G-verkkoa. 450-laajakaista paransi tilannetta ja toimii hyvin, mutta sen tulevaisuudesta ei ole tietoa”, Lipiäinen sanoo.
Ongelmasta kärsivät yksityiset käyttäjät ja elinkeinoelämänkin kehittämistä se rajoittaa. Pelkän valokuiturunkoverkon rakentamiseen Etelä-Karjalaan on arvioitu menevän noin 17 miljoonaa, lisäksi tulevat liittymä- ja käyttömaksut. Rahoittajat pohtivat, olisiko investoinnille käyttöä. Asiaa yritetään vauhdittaa viestintäministerin voimin maakunnallisessa seminaarissa maaliskuussa.
KOKO SISÄLTÖ 3 /2011
- Maidontuotanto: Ammattitaito jalostuu maatilayhtymässä
Tutkimus: Automaattilypsyn tuotosmäärissä vaihtelua
Lannoitteet: Lannoitus tuotti hyvin euroja viime kesän kuivuudessa
Öljykasvit: Ruotsalaisviljelijä vaihtoi kevätrapsin syysrapsiin
Syysrapsin viljely voi onnistua hyvin myös meillä
Erikoiskasvit: Vetääkö vilja pidemmän korren?
Sinimailanen: Sinimailasella tuhansien eurojen säästöt
Viljamarkkinat: Hinta nousi historiallisesti korkealle
Mallasohra: Carlsbergin erikoisohrista tiukat sopimukset
Amaretto-vehnästä tehdään mallasta
Kasvinsuojeluaineet: Väärennökset ovat iso bisnes
Tarkastukset laajenevat varastovalvontaan
Maatilayritys: Rahamaailmasta lihantuottajaksi
Työhyvinvointi: Jaksaminen on tasapainoilua
Uusi-Seelanti: Lehmiä yhtä paljon kuin ihmisiä
Ympäristö: Ympäristön hoidolla lisää kannattavuutta
Terve Eläin liite: Eläinkuljetuksissa liikkuu noin 10 000 tuotantoeläintä päivässä
Toistuvat:
Uutisia
Vähätalo
Verkossa
Antinpoika
Väinö Vältti
Vaaran paikka
Terveisiä
Nollarajalla
- Kannen kuvat Markku Ruottinen ja Silja Vuori.
- Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 7.4.2011 ja Kodin Pellervo 17.3.2011.
Pellervon Iso Kalenteri » sisältyy Maatilan Pellervon tilaukseen.