Ennusteet heiluttavat hintoja
Teksti: Silja Vuori
Viljan hinnan kehittymistä seuraavan kannattaa muistaa, että kaiken takana on lopulta sää.
”Ennusteet sadoista ja viljan kulutuksesta aiheuttavat hintavaihteluja. Satoennusteiden muutosten takana taas ovat sääolot ja -ennusteet. Myös varastojen suuruus on merkittävä tekijä. Tilanteessa, jossa jonkin viljan tase on ylijäämäinen ja ylijäämä näyttää vain kasvavan koko ajan, on turha odottaa että hinta nousisi”, Rikard Korkman sanoo.
Hän seuraa itse kansainvälisen viljaneuvoston, IGC:n ennustetta. Kuukausittain ilmestyvä raportti antaa tuoreen ennusteen tuotannosta, kulutuksesta ja varastoista. Muutos edellisen kuukauden lukuihin ratkaisee, mihin suuntaan hinta kehittyy. Itse luku ei siis ole niin tärkeä kuin se, miten se on muuttunut edelliseen raporttiin verrattuna. Varsinkin varastojen suhde kulutukseen (stock/use ratio) on markkinoiden kannalta tärkeä avainluku.
”Suomessa ollaan nykyisin avoimessa viljamarkkinassa. Hinta riippuu kansainvälisestä hintakehityksestä. Vain kauralla meidän tuotannollamme on merkitystä. Siinä olemme suuri toimija kansainvälisestikin.”
Markkinoiden ymmärtäminen vaatii siksi katsomista kotimaan rajojen ulkopuolelle. Viljapörssien, kuten Pariisin Euronext-Matifin, seuraamisen lisäksi tärkeitä ovat Itämeren satamahinnat.
”Hampurin sataman hintatietojen vertailukelpoisuutta voi kritisoida, mutta ne antavat arvokasta tietoa markkinoiden kehityksestä. Tämä on tärkeää varsinkin kun arvioidaan viljan vientimahdollisuuksia.”
Yksi tärkeistä seurattavista asioista on Suomen ja Pariisin pörssin noteerausten välinen hintaero eli basis. Se kertoo markkinoiden toimivuudesta. Myllyvehnän basis on vaihdellut tälläkin satokaudella melkoisesti. Kun basis on pieni, meillä Suomessa on vahva hinta verrattuna pörssin markkinahintaan. Silloin on Korkmanin mielestä hyvä aika myydä, koska kysyntää on.
”Meillä on ollut myös niinkin suuri basis kuin 70 euroa tonnilta. Se on signaali siitä, että kysyntää ei markkinoilla ole. Koko viime syksy oli meillä pienen basiksen aikaa, mutta alkuvuonna basis alkoi levenemään.”
Korkman pitää ainakin yhtenä syynä tähän sitä, että koko vehnäsato korjattiin meillä hyvälaatuisena. Se kelpasi myllyille. Rehuvehnälle on kuitenkin jatkuvasti kysyntää ja hintaero on ollut koko vuoden pieni. Rehuvehnän kysyntä kannatteli myös leipävehnän hintaa.
SISÄLLYS 2 /2012
- PÄÄKIRJOITUS
KASVINVILJELY: Heinän tuotanto toi uusia haasteita
HYVÄ SATO KILPAILU: Pellosta poistui enemmän lannoitteita kuin sinne lisättiin
TUTKIMUS: Haavan juuristo osaa puhdistaa öljymaata
VEROTUS: Sukupolvenvaihdos on verosuunnittelun aatelia
Käännetty alv on haaste laskuttajalle
KASVINVILJELY: Nurmikasvien arvostus kasvaa
TALOUS: Maatalouskaupan kova tekijä tuli Suomeen
OSUUSKUNTA: Munakunta tehostaa keräilyä
MAASEUTUYRITTÄMINEN: Viljelijä laajensi halliyrittäjäksi
KASVIHUONEVILJELY: Vihannekset versovat led-lamppujen loisteessa
TALOUS: E-kuitti helpottaisi yrityksen kirjanpitoa
HEVOSTALOUS: Tommin tallissa riittää vauhtia
ENERGIA: Teurasjätteistä biokaasua ja lannoitetta
METSÄ: Sertifiointiin uusi vaihtoehto
Ponsse kiipesi lamasta nousuun
Myrskypuu sekoitti puukaupan
Visa puu kiehtoo ja haastaa
Puukartellikäräjät käynnistyvät ympäri maata
TOISTUVAT:
Uutiset
Vähätalo
Verkossa
Antinpoika
Väinö Vältti
Vaaran paikka
Terveenä työssä
Nollarajalla
- Kannen kuvat Topi Pakarinen, Antti Saraja ja Helena Anttila-Lindeman.
- Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 1.3. ja Kodin Pellervo 16.2.2012.
Pellervon Iso Kalenteri » sisältyy Maatilan Pellervon tilaukseen.