Soveltuuko Suomeen?
Teksti: Helena Anttila-Lindeman
ProAgrian nurmituotannon asiantuntija Anu Ellä pohtii Dan Undersanderin näkemyksiä nurmituotannosta suomalaisesta näkövinkkelistä. Ajatuksissa on yhteneväisyyksiä, mutta myös eroja. Anu Ellän kommentit:
• Undersanderin ajatukset kuvailevat hyvin myös suomalaisen laadukkaan ja kohtuuhintaisen säilörehuntuotannon onnistumisen edellytyksiä. Niitä ovat typensitojakasvien ja lannan hyödyntäminen, sujuvuus ja laadunhallinta erityisesti rehunteon aikana sekä onnistunut säilöntä säilöttävän massan vaatimukset huomioiden.
• Lannoituksen painottuminen syksyyn on uudempi näkökulma. Ajatus perustunee kuivikelannan voimakkaaseen hyödyntämiseen ja sinimailasen tai apilan käyttöön lähes joka lohkolla.
• Puhtailta nurmiheiniltä ei saataisi kunnollista kevätsatoa ilman typensitojakasveja tai kunnollista ravinnemäärää keväällä.
• Suomessa ongelmaksi voisi muodostua lantavarastojen riittämättömyys ja lietteen ravinteiden erirytminen hyödynnettävyys apila- ja mailasnurmitiloilla. Nurmihehtaarit suhteessa lietemäärään voisivat myös tulla vastaan, jos kevätlevityksestä luovuttaisiin ja kerta-annokset pidettäisiin kohtuullisina.
• Ravinteiden käytön pohdinta olisi meilläkin paikallaan. Ajoitusta ja ravinnesuhteita voisi tarkentaa, ettei painotettaisi liikaa typpeä, fosforia ja kevätlannoitusta.
• Typensitojakasvien sisällyttäminen nurmiseokseen itsestäänselvyytenä, apilaseosten korjuun aikaistaminen ja lannan arvon nosto toisi meidänkin oloissamme selvää hyötyä ja laatua rehuntuotantoon.
• Yksittäinen palanen uudesta toimintatavasta ei yleensä riitä hyvään tulokseen. Esimerkiksi mailasen sisällyttäminen nurmiseokseen muuttaa yhtäaikaisesti pellon kasvukuntovaatimuksia, lannoituskäytäntöjä ja esikuivatusta.
• Muiden maiden kiinnostavista käytännöistä kannattaa kuitenkin ottaa vinkkejä. Parhaita ja erikoisempiakin ideoita voi kokeilla omilla pelloilla, oman tuotannon kokonaisuutta ja reunaehtoja kuitenkaan unohtamatta.
SISÄLLYS 6-7 /2012
- PÄÄKIRJOITUS
MAASEUTUYRITYS: Majatalo tarjoaa oman pellon antimia
TUTKIMUS: Kuluttajan luottamus täytyy ansaita
HYVÄ SATO -KILPAILU: Syysviljat hyvässä vauhdissa
NURMITUOTANTO: Korjaa sato ajoissa
Nurmista korjattiin viime vuonna ennätyssato
KASVINVILJELY: Maa kuivui ja muokkautui hitaasti
Vesi ja sopiva vauhti varmistavat ruiskutuksen
4H: ReiluTeko-kampanja kerää lannoite- ja siemensäkit
TALOUS: Yrittäminen karkasi hallinnasta
YRITYS: Perheyritys haluaa kasvaa
KONEET JA TEKNIIKKA: Spirit-kylvökoneet ensimmäistä kevättä Suomessa
TYÖHYVINVOINTI: Kustannuskuri tukee rakentajan jaksamista
MAIDONTUOTANTO: Alatalon navetassa ja pelloilla arvostetaan yhteistyötä
Aktiivisuusmittari on oiva renki kiimantarkkailussa
Maitotila muutosten kourissa
Luomulisä kiinnostaa tuottajia
LIHANTUOTANTO: Lihatilan valtteina tasapainoinen ruokinta ja tehokas pellonkäyttö
Possutilalla eletään täyttä elämää
YMPÄRISTÖ: Nautakarjan hiilijalanjälki pienemmäksi
LAMMASTALOUS: Satsaus laatuun uuhimäärää pienentämällä
BROILERINTUOTANTO: Hyvinvointi syntyy ilman antibiootteja
HEVOSTALOUS: Työhevosen sarka on pitkä ja leveä
METSÄ: Astan jälkiä paikataan miljoonataimikolla
Kirjanpainajat leviävät Etelä-Suomessa
PUUYRITTÄJÄ: Kiertävä sahuri tukee maatilarakentamista
TOISTUVAT:
UUTISET
VÄHÄTALO
VERKOSSA
ANTINPOIKA
VÄINÖ VÄLTTI
VAARAN PAIKKA
NOLLARAJALLA
- Kannen kuvat: Jouko Kleemola, Silvi Kaarakainen ja Päivi Kapiainen-Heiskanen.
- Seuraava Maatilan Pellervo ja Eläin-liite ilmestyvät 2.8. ja Kodin Pellervo 21.6.
Pellervon Iso Kalenteri » sisältyy Maatilan Pellervon tilaukseen.