Opas kokonaisuudessaan löytyy myös sähköisenä maksutta pdf-tiedostona ja on myös luettavissa Issuu-palvelussa. Lisämateriaalit teemaan.

Osuuskunnan perustaminen

Miksi osuuskunnan perustamisvaihe on tärkeä?

Osuuskunnan perustamisvaihe on hyvin tärkeä, koska osuustoiminta on yritystoimintaa ja opiskelijaosuustoiminta on uudenlainen tapa oppia. Pedagogisissa osuuskunnissa, joissa osuuskuntayrittäjyys on integroitu opintoihin, pedagogiikka on usein tiimioppimisen pedagogiikkaa ja tämä vaatii tiimivalmennustaitojen kehittämistä. Tiimioppiminen muokkaa merkittävästi opettajien ja oppilaiden perinteisiä rooleja. Erityisesti ammattikorkeakouluissa ja toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa on perustettu monia opetussuunnitelmaan lähes täysin integroituja pedagogisia osuuskuntia.

Sekä opettajien että opiskelijoiden on hyvä tuoda perustamisvaiheessa esille odotuksensa, toiveensa ja tavoitteensa toiminnan suhteen. Parhaimmillaan opiskelijat voivat toteuttaa unelmansa yrittäjyydestä yhteisen yrityksen kautta. Yhdessä vietetty aika ja liikeideoiden kehittely vahvistavat yhteisöllisyyttä ja innostusta.

Osuuskuntaa perustettaessa on ensiarvoista löytää toimintaan sitoutuvat ja motivoituneet opettajat sekä opiskelijat. Perustamisvaiheen ajatus on tutustuttaa sekä opettajat että opiskelijat yrittäjyyteen ja oppimisen yhdistämiseen yrittäjyyden kanssa. Johtaminenkin tulee mukaan kuvioihin jo perustamisvaiheessa vahvasti, erityisesti innostuksen suuntaamisena ja koordinoimisena.

Oppilaitoksen johdon ja muun henkilökunnan tietoisuutta on tärkeää lisätä perustamisvaiheessa siitä, miten osuuskunta toimii yrityksenä sekä pedagogisena oppimisympäristönä. Keskeisiä pohdittavia kysymyksiä perustamisvaiheessa on: miten yhdistetään oppiminen yrittäjyyteen? Mitkä ovat yhteiset tavoitteet ja miten luodaan sisäiset pelisäännöt? Mikä on osuuskunnan liikeidea ja mitkä ovat taloudelliset tavoitteet? Perustamisvaiheessa on hyvä keskustella myös erilaisista oppijoista ja persoonista ja nähdä tämä yhdessä yrittämisen mahdollisuutena.

 

Miksi osuuskunta perustetaan ja mitkä ovat sen tavoitteet?

Osuuskuntaa perustettaessa on keskeistä pohtia, miksi osuuskunta aiotaan perustaa ja mihin tavoitteisiin se pyrkii. Tavoitteita konkretisoidessa tulee miettiä niiden toteutumisen realistisuutta, kyetäänkö tavoitteet saavuttamaan ja millä keinoin. Oppilaitosten todellisuuteen kuuluu paljon muutakin kuin ”perusopetusta”. On olemassa tutor/tukioppilastoimintaa, erilaisia yhdistyksiä, isoja muutoksia opetussuunnitelmissa, paikallista yhteistyötä alueen ja sen yritysten kanssa, opiskelijavaihtoa, erityisopetusta, ja verkko-opetusta. Perustettavan osuuskunnan olisi hyvä hyödyttää muitakin oppilaitokselle ajankohtaisia toimintoja. Keskeisin näistä on luonnollisesti se, että osuuskunta tukisi nykyisen/uuden opetussuunnitelman toteutusta ja/tai toteuttaisi oppilaitoksen omaa strategiaa. Tällaisen pohdinnan lopputulema voi toisinaan olla se, että oppilaitoksessa ei ole resursseja perustaa osuuskuntaa tai ei kyetä sitoutumaan pitkäjänteiseen toimintaan. Tällöin on viisainta etsiä muita mahdollisia yrittäjyyskasvatuksen välineitä kuten Nuori Yrittäjyys -toiminta[1].

 

Opiskelijaosuustoiminnan organisointi

Tärkeä kysymys on toiminnan organisointi. Liittyvätkö opiskelijat olemassa olevaan osuuskuntaan vai perustavatko opiskelijat aina uuden osuuskunnan? Samoin on mietittävä, missä vaiheessa opintoja opiskelijat perustavat osuuskunnan tai liittyvät jo olemassa olevaan osuuskuntaan. Eri oppilaitoksilla voi olla myös yhteisiä osuuskuntia, esimerkiksi Metsäosuuskunta Evo, jonka jäsenet tulevat sekä Hämeen ammattikorkeakoulusta että Hämeen ammatti-instituutista.

Ammattikorkeakouluissa on sekä oppilaitoksessa olemassa olevia osuuskuntia että uusien opiskelijoiden perustamia osuuskuntia. Turun ammattikorkeakoulun BusinesAkatemiassa on olemassa yrityskauppakäytäntö, jossa valmistuvien opiskelijoiden osuuskunta siirtyy uusille opiskelijoille. Hämeen ammattikorkeakoulussa sekä Kajaanin ammattikorkeakoulussa opiskelijat liittyvät jo olemassa olevaan osuuskuntaan, esimerkiksi Evon Metsäosuuskunta ja pelialan osuuskunta Kajak Games.

Toimivaan osuuskuntaan jäseneksi liittyminen on ammatillisissa oppilaitoksissa opiskeleville nuorille helpompaa kuin oman uuden osuuskunnan perustaminen. Toimivalla osuuskunnalla on usein jo olemassa olevia asiakaskontakteja, jotka helpottavat uusia jäseniä myynnin aikaansaamisessa. Myynti on mille tahansa pienyritykselle haasteellinen asia.

Korkeakoulujen osuustoimintayrittäjyydessä olennaisinta on se, että opiskelijat ovat itse perustamassa osuuskuntia, koska tällöin toimintaan saadaan tarpeeksi vahva omistajuuden tunne, aito sitoutuminen sekä toimiva johtajuus (Jänkälä ym. 2014, 18).

Seuraavat asiat on tärkeä huomioida jo osuuskuntaa perustettaessa:

Alaikäinen ei voi olla osuuskunnan perustaja eikä hallituksen jäsen, mutta hän voi liittyä osuuskuntaan (tämä tulee kysymykseen erityisesti lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten kohdalla).
Opiskelijoiden osuuskunnan tuotteiden ja palveluiden hinnan ero paikkakunnan normaaliin markkinahintaan ei saa olla perusteettoman suuri. Alempaa hintaa voi jossain määrin selittää se, että oppilastyössä ei edellytetä vielä täyttä ammattitaitoa.
Opiskelijaosuuskunnan kannalta jäseniä kannattaa olla vähintään seitsemän, jolloin omistajaosuus ei vaikuta työttömyysturvaan tai opintotuen saantiin. Jos omistajaosuus ylittää 15 %, saisi jäsen yrittäjästatuksen, ja olisi velvollinen hankkimaan yrittäjäeläkkeen eikä näin ollen olisi oikeutettu myöskään opintotukeen työttömyysturvalain 1290/2002 mukaan (Järvimies 2014, 27).
Kun on kyseessä uusien opiskelijoiden perustama osuuskunta, tulee jo perustamisvaiheessa tehdä yhteinen päätös siitä, mitä osuuskunnalle tehdään, kun opiskelijat valmistuvat. Lakkautetaanko osuuskunta vai jatketaanko osuuskunnan toimintaa joidenkin opiskelijoiden toimesta tai myydäänkö osuuskunta uusille opiskelijoille.

 

Keskeisiä pohdittavia tekijöitä perustamisvaiheessa

Opiskelijaosuustoiminnan integrointi opintoihin ja opetussuunnitelmaan

Osuustoiminnan integrointi opintoihin ja opetussuunnitelmaan on erittäin tärkeä tekijä toiminnan menestykselle pedagogisissa osuuskunnissa. Kun oppilaitoksessa tehdään päätös oppilaitososuustoiminnan aloittamisesta, tulee uudenlainen ajattelu viedä koko organisaatiokulttuuriin johtotasolle asti. Myös opettajia tulee kouluttaa osuustoiminnalliseen yrittäjyyteen.

Ketkä ovat osuuskunnan jäseniä, ketkä hallituksen jäseniä?

Kun on kyseessä oppilaitoksessa olemassa oleva osuuskunta, johon uudet opiskelijat liittyvät, on tärkeää sitouttaa opettajat osuuskuntatoimintaan. Toisen asteen koulutuksessa on havaittu hyväksi, että valmentavat opettajat ovat opiskelijoiden ohella osuuskunnan jäseniä. Näin osuuskunnan jäsenmäärän kasvattaminen on helpompaa ja opettajajäsenien kuuluminen osuuskuntaan luo siihen pysyvyyttä ja jatkuvuutta. Tällöin osa jäsenistä ei eroa tulevaisuudessa osuuskunnasta opintojen päättyessä. Opettajien jäsenyys osuuskunnassa viestittää opiskelijoille opettajien olevan mukana toiminnassa tosissaan, mikä on tärkeätä luottamuksen ja vuorovaikutuksen muodostumiselle (Immonen 2010, 30-32).

Opettajajäsenten ohella osuuskunnassa voi toimia myös oppilaitoksen ulkopuolisia jäseniä kuten kunnan edustaja, paikallisen yrittäjäjärjestön tai vapaaehtoisjärjestön edustaja. Ulkopuolinen edustaja voi toimia hallituksen jäsenenä ja tuoda päätöksentekoon tärkeää ulkopuolista näkemystä sekä omien verkostojensa kautta tulevia yhteyksiä.

Erityisesti ammattikorkeakoulujen opiskelijaosuuskunnille on ominaista, että ne ovat opiskelijoiden osuuskuntia ja siellä eivät ole yleensä opettajat jäseninä. Osuuskunnilla on kuitenkin opettaja/valmentaja. Se että opiskelijat vastaavat osuuskuntansa päätöksenteosta viestii siitä, että opiskelijoilla on itsenäisyyttä ja päätäntävaltaa osuuskunnan suhteen.

 

Opettajan/valmentajan rooli pedagogisessa osuuskunnassa

Opettajat toimivat osuuskuntia ohjatessaan valmentajan roolissa. Tässä roolissaan, kysymyksiä esittäessään, keskustellessaan ja kannustaessaan he usein tutustuvat myös opiskelijoihin henkilökohtaisella tasolla. Tämä haastaa perinteistä luokkahuoneopettajan roolia, mutta avaa samalla myös mahdollisuuden luottamukselliseen ohjaussuhteeseen sekä ryhmän että sen yksilöiden kanssa.

Valmentajan tehtävänä on heti alussa antaa ohjelinjat siihen, miten opintoja suoritetaan. Tällöin mahdollistetaan opiskelijoiden valmistuminen aikataulun mukaisesti. Alkuvaiheessa valmentajan on hyvä olla läsnä toiminnassa mahdollisimman paljon mutta ei jakaa neuvojaan oppijoille vaan hänen on pyrittävä siihen, että valmennettavat löytävät itse ratkaisut haasteisiinsa (Konttaniemi & Pahkasalo 2012, 51).

Kysymysten esittäminen opiskelijoille on yksi valmentajan perustyökaluista. Kysymyksillä valmentaja kykenee herättelemään opiskelijoita miettimään uusiakin näkökulmia. Valmentajat eivät opeta opiskelijoita perinteisessä mielessä, vaan he tukevat hyvän opiskeluilmapiirin rakentumista innostamalla ja haastamalla opiskelijoita sekä kannustamalla heitä onnistumaan tai epäonnistumaan projekteissaan, joka taas tukee opiskelijoiden käytännön kautta oppimista.

Opettaja/valmentajalle on allokoitava riittävästi työaikaa opiskelijayrityksen valmennukseen. Suositeltava käytäntö on, että valmentaja voi allokoida puolet työajastaan valmennukseen. Tutkimusten (esim. Konttaniemi & Pahkasalo 2012, 53) mukaan opettajien koulutusta tiimin valmennukseen pidetään ehdottoman tärkeänä.

 

Opiskelijan rooli pedagogisessa osuuskunnassa

Opiskelijat tarvitsevat tietoa tiimiyrittäjyydestä ennen kuin perustavat uuden osuuskunnan tai liittyvät jo olemassa olevaan osuuskuntaan. Tietopaketin sisällön pitäisi kertoa opiskelijoille, miten osuuskunta toimii, mitä osuustoiminnassa oppii ja miksi opiskelijan kannattaa lähteä mukaan osuustoimintaan. Opiskelijoille tulevat konkreettiset hyödyt kuten opintopisteiden kerryttäminen osuuskuntayrittäjyyden myötä, rahan ansaitseminen ja yrittäjyyden oppiminen, tulee tuoda selkeästi esille.

Jokaisen uuden opiskelijajäsenen olisi hyvä miettiä ja tuoda esille osuuskuntaan liittymisen motiivinsa sekä tarkastella, miten ne soveltuvat yhteen osuuskunnan toiminnan tavoitteen kanssa ja muiden jäsenten motiivien kanssa. Olisi hyvä jos opiskelijoilla ja ohjaajilla olisi riittävästi aikaa tutustua toisiinsa, kehitellä liikeideoitaan ja keskustella omista osaamisistaan ja tavoitteistaan. Tällainen osuuskuntayrittäjyyden perehdyttämisvaihe on tärkeä opiskelijoille ei vain tiedon saannin takia vaan ryhmän muotoutumisen ja innostuksen synnyttämisen takia.

Hyvään tiimiyritykseen tarvitaan erilaisia ihmisiä, joilla on erilaiset osaamisalueet. Kaikkien ei tarvitse osata kaikkea, mutta olisi hyvä jos osuuskunnan perustajatiimistä löytyisi johtamis- ja kirjanpitotaitoja, asiakaspalvelu- ja markkinointiosaamista, sosiaalisia taitoja sekä tietoutta yrityksen perustamisesta. Jos jäsenten keskuudesta ei löydy yrittäjyys- ja liiketoimintaosaamista, pitää kysyä neuvoja ja hankkia näitä tärkeitä taitoja kouluttautumalla (Raunio 2013, 23-24).

 

Osuuskunnan toimielimet ja päätöksenteko

• Osuuskunnan kokous: Jäsenet käyttävät ylintä päätösvaltaa osuuskunnan kokouksessa.
• Osuuskunnalla on oltava hallitus.
• Osuuskunnalla voi olla toimitusjohtaja.
• Osuuskunnalla tulee olla osuuskunnan kokouksen valitsema tilintarkastaja tai toiminnantarkastaja

 

Muistilista osuuskunnan perustamisen avaintekijöistä

Keskeisiä avaintekijöitä osuuskunnan perustamisvaiheessa.

Osuuskunnan tavoitteet ja toiminnan luonne; miksi osuuskunta perustetaan? pedagoginen osuuskunta vai ei
Organisointitapa: opiskelijat liittyvät olemassa olevaan osuuskuntaan tai perustavat aina uuden osuuskunnan
Toiminnan jatkuvuuden turvaaminen
Opintojen hyvä integrointi yrittäjyyteen pedagogisessa osuuskunnassa (miten opiskelijat saavat opintopisteitä osuuskuntayrittäjyydestään?)
Oppilaitoksen johdon tuki toiminnalle
Vähintään kaksi motivoitunutta ja sitoutunutta opettajavalmentajaa, joille on luotu resurssit (työaika ja palkkaus) toimintaan
Opettajien ja opiskelijoiden kouluttautuminen osuuskuntayritysmuotoon ja tiimiyrittäjyyteen
Ulkopuolinen apu ja neuvonta, tutustuminen olemassa oleviin oppilaitos- ja opiskelijaosuuskuntiin
Jäsensopimuksen laatiminen
Taloudenhoidon ja kirjanpidon organisointi
Liikeidean kirkastaminen ja liiketoimintasuunnitelman laatiminen
Myyntiin ja markkinointiin panostaminen

Seuraavassa esitetään mallinnus opiskelijoiden osuuskunnaksi.

15-20 opiskelijajäsentä; riittävästi jäseniä, koska aina putoaa pois opiskelijoita
Yhteiset, selkeät tavoitteet; yhdessä tapahtuva toiminnan ideointi, omien toiveiden ja tavoitteiden esille tuominen, mahdollisten ristiriitaisten tavoitteiden identifiointi
Tehtävien ja vastuiden jako (taloudenhoito, myynti ja markkinointi, henkilöstö jne.). Toimitusjohtaja tai hallituksen puheenjohtaja tai tiimiliideri vetovastuussa. Kaikki eivät voi tehdä kaikkea, joidenkin tulee johtaa ja kehittää toimintaa.
Kirjanpito tilitoimistolle, jos jäsenistön keskuudessa ei ole hyvää kirjanpito-osaamista tai oppilaitoksesta ei löydy kirjanpito-osaamista. Toiminnantarkastajan olemassa olo suotavaa.
Jäsenten on tehtävä päätös siitä, mitä osuuskunnan kanssa tehdään, kun opiskelijat valmistuvat (ei koske oppilaitoksessa jatkuvasti olemassa olevaa osuuskuntaa).
Vanhemmat opiskelijat tai oppilaitoksen alumnit toimivat mentoreina.
Verkostoidutaan heti alussa alueen yritysten kanssa ja etsitään yrityskummeja, joilla on sekä mentorin rooli että yritykset voivat olla ensimmäisiä asiakkaita.
Panostetaan luottamuksellisen yrityskulttuurin syntymiseen; avoimuus, yhteiset tapahtumat, onnistumiset, virheistä oppiminen, hyvä sisäinen tiedonvälitys, kiitos- ja kannustuskulttuuri.
Osuuskunnan toimintaa ja johtamista kehitetään jatkuvasti. Tarvittaessa haetaan ulkopuolista neuvonta-apua.

Lisätietoja

Tiivistelmiä hyvistä käytänteistä

tiimioppiminen, tiimiyrittäjyys pienosuuskunnassa, TOY-malli, Teot-malli,

 

Tiimioppiminen tiimiyrittäjänä

Kiipulan ammattiopiston ja Koulutuskeskus Salpauksen tiimivalmentajien yhteinen tuotos, jossa esitellään Tiimiakatemian (Jamk) tiimioppimisen ja -yrittäjyyden mallien soveltamista ja kokemuksia oppilaitoksissa. Sisältää myös

Kiipulan ammattiopiston osuuskunta Kiip-IT perustamisprosessin kuvauksen.

http://ameo.fi/wp-content/uploads/2014/11/Kiipula_Salpaus_yhteisjulkaisu.pdf

 

Osuuskuntatoiminnan opinnollistaminen Ähtärin malliin

http://www.sedu.fi/loader.aspx?id=6b6fd8b0-0ded-4d7e-9002-122f0f404c47

 

Osuuskunnan perustaminen oppilaitoksissa. Pajoilta urille.

http://pajoiltaurille.sedu.fi/loader.aspx?id=922e4100-22ad-458a-8438-3baf403a07c9

 

Osuuskunnan hallinto. Tehtävät ja vastuu. Anne Kontkanen 26.9.2016

http://pellervo.fi/wp-content/uploads/2016/09/kontkanen-hallinnon-tehtavat-ja-vastuut.pdf

 

Taloudenhallinnan työkaluja

Pienosuuskunnan taloudenhallinnan ABC, Merja Hiltunen 26.9.2016
http://pellervo.fi/wp-content/uploads/2016/09/hiltunen-osk-taloudenhallinta-260916.pdf

Työsuhteet ja henkilöstöasiat. Merja Hiltunen 26.9.2016
http://pellervo.fi/wp-content/uploads/2016/09/osk-tyosuhteet-260916.pdf

 

Osuuskuntalaki
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130421

 

Perustamisopas alkavalle yrittäjälle 2017. Uusyrityskeskus
https://www.uusyrityskeskus.fi/wp-content/uploads/2017/02/SUK_OPAS2017_verkkoon.pdf

 

Osuuskunnan perustajan opas. Lehto, Juhani & Holopainen, Tuulikki. Pellervo-Seura ry.

http://perustajanopas.pellervo.fi/

 

Osuuskunnan perustaminen
https://yrityksen-perustaminen.net/osuuskunnan-perustaminen/

 

Patentti- ja rekisterihallitus: Osuuskunnan perustamispaketti

https://www.ytj.fi/stc/ytjliitteet/osuuskunta-perustamispaketti.pdf

 

Millainen on hyvä jäsensopimus? Jukka Pötry 26.9.2016
http://pellervo.fi/wp-content/uploads/2016/09/potry-jasensopimus.pdf