Elintarviketeollisuus
sai vain lupauksia

Kilpailupolitiikan korjaaminen ja elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen jäivät vain periaatteellisten lausumien varaan Elintarviketeollisuus 2000 -työryhmässä, joka jätti mietintönsä kauppa- ja teollisuusministeri Erkki Tuomiojalle 5. tammikuuta. Raportti on otettu alalla vastaan selvänä pettymyksenä.

Työryhmän puheenjohtaja, KTM:n kansliapäällikkö Erkki Virtasen johdolla työskennellyt työryhmä esitti vain lyhyesti, ettei kilpailulakien tulkinta saa Suomessa olla tiukempaa kuin muissa EU-maissa. Samantyylinen on myös toteamus ruuan verotuksen keventämisestä. Valtiontalouden sallimissa puitteissa tulee elintarvikkeiden verotuksessa pyrkiä kohti yleistä eurooppalaista tasoa.

Puheenjohtaja Erkki Virtanen otti kuitenkin raportin luovuttamisen jälkeen työryhmää selvästi tiukemman tulkinnan keskeiseen kiistakysymykseen kilpailulainsäädännöstä. Kauppalehden haastattelussa 7.1. hän totesi, että "kilpailulainsäädäntöä pitää Suomessa tulkita niin joustavasti kuin mahdollista. Relevantiksi markkina-alueeksi pitää katsoa koko se markkina-alue, jolla suomalaisten yritysten kanssa kilpailevat yritykset toimivat. Muuten suomalaiset yritykset eivät tule koskaan pärjäämään kansainvälisessä kilpailussa."

Kilpailuviraston kanta relevantin markkina-alueen tulkintaan testataan lähiaikoina, kun se ottaa kantaa Valion, Kainuun Osuusmeijerin ja Maito-Pirkan yhteistyösopimukseen. Kauppaketjut kilpailuttivat Kainuun ja Maito-Pirkan yhteisyritystä liian raskaasti - ja näin ne joutuvat nyt palaamaan takaisin valiolaiseen leiriin.

KTM sivuutti
Pellervon ja kaupan

KTM asetti työryhmän viime kesänä selvittämään, kuinka suomalaisen elintarviketeollisuuden toimintaedellytyksiä voidaan parantaa ja valmistella ehdotuksia tarvittaviksi toimenpiteiksi. Työryhmä nimitettiin, kun Elintarviketeollisuusliitto ja Suomen Elintarviketyöläisten liitto esittivät vakvan huolensa alan kannattavuusongelmista ja tulevaisuuden näkymistä.

Erkki Virtasen työryhmään kuuluivat Pekka Hämäläinen, Lea Lastikka ja Maija Peltola Elintarviketeollisuusliitosta, Ritva Savschenko Suomen Elintarviketyöläisten Liitosta, Reija Lilja Palkansaajien tutkimuslaitoksesta, Risto Paaermaa ja Matti Hiltunen KTM:stä, Ilkka Ruska maa- ja metsätalousministeriöstä, Elina Selinheimo valtiovarainministeriöstä ja Markku Suojanen MTK:sta.

Pellervoa ei kutsuttu työryhmään mukaan, mutta ryhmä tilasi yhden keskeisen selvityksen elintarvikealan yritysten kannattavuudesta PTT:ltä. Toimitusjohtaja Samuli Skurnik ja tutkimusjohtaja Raija Volk kävivät työryhmän kuultavina yhdessä 13 muun asiantuntijan kanssa. Skurnik esitti nykyisen kilpailupolitiikan tasapuolistamista ja kansallisen elintarvikestrategian luomista (ks. OT 6/99, s. 41), mutta ehdotukset eivät meneet työryhmän raporttiin toimenpiteiksi asti.

Myöskään päivittäistavarakauppa ei ollut työryhmässä suoraan edustettuna, vaan ainoastaan kuultuna asiantuntijana.

Suomi ankara
ruuan verottaja

Ruuan arvonlisäverotusta puolestaan haluttiin alentaa asteittain kohti eurooppalaista tasoa, jos valtiontalous sen sallii. Mitään konkreettisia toimia ei siitäkään esitetty. Suomessa elintarvikkeista maksetaan veroa 17 %. Eurooppalainen taso olisi kymmenkunta prosenttia sitä alhaisempi.

Valtio lupasi jo EU-jäsenyyden kynnyksellä siirtyä elintarvikkeissa myöhemmin 12 %:n verokantaan vuonna 1998, mutta riittävästi poliittista tahtoa siihen ei sitten löytynytkään. Tämän jälkeen sekä elintarviketeollisuus, elintarviketyöläiset että myös päivittäistavarakauppa ovat ryhtyneet vaatimaan pikaista lupausten täyttämistä. Vieläkään siitä ei saatu valtiolta varmuutta.

Verotason alentaminen viidellä prosenttiyksiköllä vähentäisi valtion verotuottoa arvioiden mukaan noin kaksi miljardia markkaa vuodessa.

Markkinointinäkymät
jäivät pimentoon

Viime kesäkuun jälkeen kotimaisen elintarviketeollisuuden tilanne on jonkin verran parantunut, joten työryhmän mietintöä luovutettaessa ei enää puhuttu kriisistä, vaan vain tiukentuneesta kilpailutilanteesta, joka vaatisi myös valtiovallan toimenpiteitä.

Käytännön toimenpide-ehdotuksiin työryhmä ei kuitenkaan laajemmin päässyt. Suomalaisten elintarvikealan yritysten on pärjättävä tiukentuneessa tilanteessa ilman mainittavaa julkista tukea.

Toinen työryhmän työtä koskeva kritiikki koskee sitä, ettei työssä osattu ottaa huomioon elintarvikkeiden markkinoinnin kehitysnäkymiä. Seuraavilla sivuilla esimerkiksi PTT:n Kalle Laaksonen kiinnittää tähän keskeiseen kehityskuvaan huomiota. Myös Suomen elintarviketurvallisuuteen ja huoltovarmuuteen keskeisesti liittyvät vakavat asiat olisivat ansainneet paremman paneutumisen.

Kaupan ja teollisuuden
markkinatasapaino

Työryhmän muistion myötä tuli viimein todistetuksi se havainto, josta tässä lehdessä on viime vuosien varrella muutamia kertoja kirjoitettu. Kaupan osuus ruuan hinnasta on kohisten kasvanut. Näin on käynyt erityisesti maidon ja maitotuotteiden mutta osin myös lihan hinnoissa naudan palalihaa lukuunottamatta.

Asian selvitti työryhmälle kuluttajatutkimuskeskuksen erikoistutkija Aulikki Pohjonen. Kaupan palkkiot ovat kuitenkin alhaisemmalla tasolla kuin EU-jäsenyyttä edeltäneen suljetun talouden aikana.

Kaupan palkkiot ovat nousseet kevytmaidossa 12,6 prosenttiyksikköä vuodesta 1997: ne olivat viime vuonna 16,8 % verollisesta vähittäismyyntihinnasta. Rasvattomassa maidossa kaupan siivu on tukevoitunut 9,2 prosenttiyksikköä ollen 15,8 %. Leivissä ja lihatuotteissa kaupan palkkiot ovat jo aiemmin olleet suurempia. Nyt ne vaihtelivat välillä 17 - 28 %.

Kaupan neuvotteluasemien vahvistuminen selittyvät Suomen EU-jäsenyydellä, elintarvikealan ylikapasiteetilla ja kaupan ketjuuntumisen voimistumisella. Teollisuus kiinnittää nyt huomiota siihen, että markkinatasapainon saavuttaminen kaupan ja teollisuuden välillä olisi terveellistä. Työryhmäkin huomasi tämän, kun johtopäätöksissä todettiin viranomaisten ryhtyvän seuraamaan markkinatasapainon kehittymistä.

 mauno-markus.karjalainen@pellervo.fi

| Sivun alkuun |