päätyivät osuuskuntaan, koska yhtäältä se antaa
yrittäjän tarvitsemaa itsenäisyyttä, toisaalta se toimii yrittäjän henkisenä,
ammatillisena ja taloudellisena tukena. Miksi osuuskunta?
Kultasepänalan työ vaatii tiettyä erillisyyttä ja omaleimaisuutta; siksi jokaisella
on nimileima, jolla työt leimataan. Yhteinen leima on osuuskunnan nimessä oleva
perustamisvuoden vuosileima X8. Tällä merkinnällä kaikki kultasepät signeerasivat
toissa vuonna valmistuneet työnsä.
Osuuskunnan jäsenille yhteisyys merkitsee synergiaetuja: osuuskunta pystyy
vastaanottamaan isojakin töitä, kun niitä on viisi tekemässä. Myös koneet ja
laitteet, jotka ovat käyttöasteeseensa nähden erittäin kalliita, pystytään
hyödyntämään tehokkaammin ja kannattavammin.
KultaseppäosuuskuntaX8 on luonteeltaan markkinointiosuuskunta, jonka jäseninä ovat
yritykset. Osuuskunnalle kuuluvat yhteisten asioiden hoito kuten viranomaisasiat ja
esimerkiksi vuokran maksu. "Raha- ja muut asiat hoituvat, kun jokaisella on oma
vastuualueensa, jota valvoa", yrittäjät sanovat.
"Lisäksi pystytään yhteisesti päättämään asioista ja kaikki tietävät,
mitä osuuskunnassa on tekeillä."
Osuuskunnan perusrakenne ja rutiinien järjestäminen on mietitty yhdessä. Siinä on
hyödynnetty Marjut Viitasen kokemusta toimistotyöstä ja kirjanpidosta; Juha Loikalan
ammattitaitoa koneiden ja laitteiden hoidossa sekä Soili-Riikka Anderssonin
markkinointikokemusta.
Mikä on tärkeää?
"Viisi jäsentä on sopiva osuuskunnan liiketoiminnan kannalta" kultasepät
uskovat.
"Lisäksi on tärkeää, että jokainen kantaa täyden vastuun yrityksestä eikä
toiminta karkaa käsistä."
Osuuskuntia ei alalla juurikaan ole, ja sen vuoksi yrittäjät ovat joutuneet monelle
viranomaiselle uudestaan ja uudestaan selittämään, mikä osuuskunta on ja miten se
toimii.
Yrittäjät uskovat, että nyt monet viranomaistahot ainakin Lahdessa tietävät, mitä
osuuskuntamuotoinen yrittäminen tarkoittaa. He kiittävät paikallista
osuustoimintaneuvojaa, Arto Sulaa, yrityksen käynnistämisvaiheessa saadusta
korvaamattomasta avusta.
Keitä he ovat?
Koska Lahden Ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutti on alansa ainoa valtakunnallinen
koulutusyksikkö ja sinne tulee opiskelijoita joka puolelta Suomea. Kultaseppäosuuskunnan
jäsenet ovat yhtä lukuun ottamatta muualta tulleita, mutta silti niitä harvoja, jotka
ovat jääneet Lahteen.
Kaikki ovat erikoistuneet johonkin: kolme on kultaseppiä, yksi hopeaseppä ja yksi
koru- ja esinemuotoilija. Näin jokaisella on oma ammatillinen vahvuutensa,
suuntautuminensa ja tietenkin oma tyylinsä, vaikka työtä tehdään tasa-arvoisesti ja
asiakkaan tarpeista. Eli koru suunnitellaan ja valmistetaan asiakkaan toiveiden mukaan.
"Ideana on, että vuorovaikutus asiakkaan kanssa synnyttää toivotun
lopputuloksen", yrittäjät sanovat. Oman malliston luomisen lisäksi tehdään
tilaustöitä ja alihankintatöinä perinteisempiä koruja.
Mistä markkinat?
Suomessa korujen käyttö on yleensä ollut vaatimatonta, mutta kehitys on menossa
siihen suuntaan, että koruja - näyttäviäkin - uskalletaan käyttää.
Kultaseppäosuuskunta haluaa tarjota vaihtoehdon korun ostajalle: käsityöstä kannattaa
maksaa vähän enemmän, koska silloin saa yksilöllisen ja saajalleen läheisemmän
esineen.
Yrittäjät ovat tutustuneet muihin kulttuureihin ja hankkineet kokemusta opiskelemalla
ja työskentelemällä Yhdysvalloissa, Englannissa ja Saksassa. He toteavatkin Suomen
markkinat niin pieniksi, että alan yrityksen on tähdättävä kansainväliseen myyntiin
alusta alkaen. Nyt yritys panostaa rauhallisesti toimintansa, tuoterepertuaarin ja
toimituksiin liittyvien asioiden vahvistamiseen, jotta kaikki olisi valmista ulkomaille
menoa varten.
Missä he ovat?
Kultaseppäosuuskunnan tarpeisiin on kunnostettu näyttely- ja pajatoimintaan sopiva
rakennus Metalliyritys Rauten tontilla. Tontti, joka on osa Museoviraston suojelemaa vanha
tehdasmiljöötä, sijaitsee Lahden keskustan tuntumassa ja siellä toimii muitakin
pienteollisuusyrityksiä.
Rakennuksen alakertaan on sijoitettu jokaisen työpöydät monine työkaluineen sekä
näyttelyvitriinit. Näin asiakas voi liikkeessä seurata kulta- ja hopeasepän,
taidekaivertajan ja korumuotoilijan työtä. Yläkerrassa ovat järeämmät koneet ja
erikoistyötilat.
Myymälästä löytyy jäsenyrittäjien töiden lisäksi myös kahden muun lahtelaisen
yrityksen, Spitska:n ja Gizmo:n koruja ja esineitä. Näiden yritysten omistajat ovat
osuuskuntalaisten aikaisempia opettajia ja yhteistyökumppaneita.
Mitä he tekevät?
Heli Kauhanen on koru- ja esinemuotoilija, jonka koulutus sisälsi suunnittelua ja
muotoilua. Hän on tehnyt piensarjana pelkistettyjä hopeakorvakoruja ja sormuksia.
Juha Loikala on erikoistunut kiviin ja kivi-istutuksiin. Hän on tehnyt myös
Keski-Euroopassa suuressa huudossa olevia titaanikoruja, jotka ovat erittäin kevyitä,
kevyempiä kuin hopeakorut. Titaanikoruilla on vielä se etu, että hyvin harva on niille
allerginen. Titaanisia kalvosinnappeja, korvakoruja ja sormuksia Loikala on myös
värjännyt ja käyttänyt niissä kivi-istutuksia.
Soili-Riikka Andersson valmistaa mielellään suurempikokoisia hopeaesineitä.
Liikkeessä olevan näyttelyyn hän on tehnyt hopeasta jännittävän neliskulmaisen
juomakupin.
Eero Hintsanen on omimmillaan sarjakuvamaailmassa: Aku Ankka -sormuksen keskellä
komeilee hopeinen, "suuri timantti". Myös muut työt ovat humoristisia ja
ilmeikkäitä.
Marjut Viitanen on saanut pitsinnypläämisestä idean kehitellä oman
"Pitsitie"-sarjansa, johon kuuluu muun muassa kaula- ja korvakorut. Sarjan korut
on tehty ohutta hopealankaa nypläämällä.
Osuuskuntalaiset pitävät yritystään mukavana työpaikkana.
"Oikeastaan tämä on toiveiden täyttymys: pystyy tekemään omaa työtään ja
luomaan uutta. Palkanmaksaja on välillä laiskahko, mutta sitä pitää tuuppia. Ja
kotijoukothan työntävät meitä yrittäjiä eteenpäin."
MERJA SÖDERSTRÖM
KUVA TAPANI LEPISTÖ |