onko tuottava työosuuskunta ylipäänsä
järkevä vaihtoehto. Liiketalouden periaatteiden mukaan yrityksen kuitenkin pitäisi
olla mieluummin tuottava kuin tuottamaton."
Alkuun työnantajan konkurssista
Meriasennus syntyi osuuskunnaksi oikeastaan sattumalta. Pitkään alalla toimineen
laivasähköasentajaporukan työnantajayhtiö meni konkurssiin kesällä 1998. Joukko
kyllästyi epävarmuuteen ja arveli, että osataan tämä itsekin.
Eräs porukan jäsen tapasi kotiseudullaan Satakunnan työvoima- ja elinkeinokeskuksen
EBO-projektin asiamiehen Erkki Kankaan.
EBO eli Employee By Out on osittain EU:n rahoilla pystytetty projekti, joka on luotu
avuksi niille, jotka perustavat henkilöomisteisen yhtiön tai haluavat entistä yritystä
jatkaa henkilöstön omistamana. Useimmiten kyse on jonkinlaisista työosuuskunnista.
"Yksi laiva oli valmisteilla ja kaksi mahdollisesti tulossa. Tiesimme, että jos
jonkinlainen yritys saadaan pystyyn niin toiminta jatkuu", Alasippola toteaa.
Pitkäaikainen työporukka
Osuuskunta Meriasennus syntyi ja läpäisi rekisteribyrokratian viikossa.
Osuuskuntaan lähti työporukasta 23 henkeä 20 000 markan osuudella. Vain muutama uudempi
työntekijä ei halunnut mukaan. Miehet tuntevat toisensa ja moni on tehnyt työtä
yhdessä pitkään. Alasippola laskee, että joukossa on kymmenen sellaista, jotka
asensivat hänen kanssaan sähköjä öljynporauslautalla Mäntyluodossa vuonna 1981.
Suuri osa joukosta on kotoisin Rauman ja Porin seudulta, kaukaisin on Ylitorniolta.
"Kun Paradise-laiva syksyllä 1998 valmistui, oltiin tyhjän päällä. Osa
porukasta jouduttiin lyhyehköksi aikaa lomauttamaankin. Välillä Meriasennus lähti
maalle lvis-urakointia harjoittavan Are-yhtiön aliurakoitsijaksi; hoidimme esimerkiksi
Helsingin keskustan, Kämpin korttelin myymälöiden asennustyöt", Alasippola
kertaa.
Tämän vuoden alku näyttää hyvältä. Vain Masa-Yardsin omistusjärjestelyjen
viipyminen on luonut epävarmuutta. Muuten töitä on tiedossa vuosiksi
Parhaillaan Meriasennus on valmistelemassa suurta risteilijää. Se sähköistää
laivan 4-8 kerroksien matkustajahyttialueet, muun muassa kaikki ilmastointikonehuoneet ja
sähkönsyöttöasemat.
Osuuskunnassa on töissä 31 henkeä, ja kaikki 23 perustajaa ovat mukana. Muut ovat
enimmäkseen määräaikaisia tai oppisopimuksella. Toimitusjohtaja Alasippola osallistuu
asennuksiin, "jos ehtii ja on valtava kiire".
Vakava suhde omaan työhön
"Osuuskunta toimii liiketaloudellisesti hyvin ja työn projektoinnin kautta
vähintäänkin hyvin", sanoo Alasippola. Hyvinä puolina hän pitää vakavaa
suhtautumista työhön, jolloin hyöty-laatusuhde paranee. Oma yritys merkitsee myös
määrätynlaista turvallisuutta, koska tiedetään missä mennään.
Työajat ovat normaalit, eli periaatteessa seitsemästä neljään. Palkat ovat hyvin
kilpailukykyiset ja kaikki yhteiskunnalliset velvoitteet hoidetaan. Työntekijöiden
viikkomajoitus on järjestetty osuuskunnan hankkimiin vuokra-asuntoihin eli näiden
matkatyöläisten ei tarvitse asua parakeissa tai asuntovaunuissa.
Osuuskunnan jäsenet kuuluvat SAK:laiseen Sähköliittoon, ja heidän sopimuksensa
pohjana on Sähköliiton työehtosopimus. Palkat ovat kuitenkin paremmat kuin sopimukset
velvoittavat ja lisänä on muitakin etuja.
Meriasennuksen viime vuoden liikevaihdoksi Alasippola ennakoi 11,5 miljoonaa markkaa.
Se perustuu pääosin työurakointiin. Materiaalit ostaa suurelta osin telakka, eli
tarvikekauppa on aika pientä. Palkkasumma on viitisen miljoonaa eli tel-maksuja menee
toista miljoonaa.
Liikutaan työn perässä
Lähivuodet nämä kovan luokan ammattimiehet sähköistävät risteilijöitä,
mutta koko ajan ollaan valmiita muuhunkin. Alasippola toivoo, että työt jatkuvat tutulla
telakalla.
"Jos risteilyalusten rakentaminen siirtyy muualle, me marssimme sitten omien
tarjoustemme kanssa sinne. Suomen valtiohan siinä jää näppejään nuolemaan. Tämän
porukan ammattitaito ja kilpailukyky riittää varmasti kaikkialla", Alasippola
kehuu.
Meriasennuksen "kummisetä" Erkki Kangas pitää osuuskuntaa monella tavalla
rohkaiseva edelläkävijänä. Verottajan epäluuloa työosuuskuntia kohtaan Kangas
pitää hätävarjelun liioitteluna.
"Meriasennuksen menestys perustuu pitkään yhdessä toimineen ammattitaitoisen
porukan kokonaisuuteen", Kangas muistuttaa. "Innostavat vetäjät eivät yksin
saisi vastaava aikaan. Sitä paitsi pojat osaavat urakkalaskennan kaikesta päätellen
hyvin. He saavat urakoita ja viivan alle syntyy tulosta."
Alasippola ei rupea enää pohtimaan, miten aikaisemmat työnantajat onnistuivat
pääsemään tämän joukon kanssa pariinkin kertaan konkurssiin:
"Yhtiön johtohan voi käyttää rahoja niin monella tavalla", mies toteaa
lyhyesti.
PEKKA ALAROTU/ Perimedia Oy |