Arvoa osuustoiminnasta

Osuustoimintaliikkeellä Suomessa sata vuotta sitten oli sekä taloudellinen että yhteiskunnallinen merkitys. Suomalaisen osuustoiminnan perusarvot kasvoivat niistä olosuhteista, joissa kansakuntamme silloin eli.

Me kaikki tunnemme 1900-luvun vuosisatana, jolloin ajankuva muuttui nopeasti ja kehitys kaikilla elämän alueilla oli voimakasta. Lyhyenä yhden vuosisadan pituisena aikana kansakuntamme historiassa tapahtuivat kaikkein merkittävimmät asiat ja murrokset. Maamme itsenäistyi, koimme sodat, lamat ja liityimme EU:hun. Merkittävää on, että kaiken tämän keskellä osuustoiminta perusarvoineen säilyi osana suomalaista yhteiskuntaa.

Vastauksia nykyisiin haasteisiin?

Monella suomalaisella osuustoiminnallisella yrityksellä on oma menestystarinansa.

Menestyminen on edellyttänyt sitä, että on pystytty muuntautumaan ja vastaamaan kunkin ajan tuomiin haasteisiin, sekä on löytynyt henkilöitä, jotka ovat pystyneet katsomaan riittävän rohkeasti ja ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen.

Jokaisen sukupolven aikana nousee esiin arvoja, joita tarvitaan kansakunnan selviytymiseen, säilymiseen ja tulevaisuuteen. Paras esimerkki tästä on varmasti sodan kokenut sukupolvi.

Tämän päivän suomalaisille tärkeiksi ovat nousseet esimerkiksi ympäristöasiat, kansainvälisyys, tieto ja taito. Kaikkeen tähän ovat myös osuustoiminnalliset yritykset pyrkineet vastaamaan. On tehty omia ympäristöohjelmia, kansainvälistytty ja eletään täysillä tietoyhteiskunnassa - kuten pitääkin.

Toisaalta taas eriarvoisuus on lisääntynyt. Pelätään aivan aiheellisesti yhteiskuntamme kahtia jakautumista.

Pellervon sihteeri Onni Karhunen kirjoitti vuonna 1914 eräässä julkaisussa näin: "Osuustoiminta pyrkii, liittämällä eri kansankerroksia yhteiseen työhön, kasvattamaan eri kansalaisryhmien välille keskinäistä ymmärtämistä ja avunantoa, tasoittamaan sosiaalisia vastakohtia, sekä kehittämään yhteenkuuluvaisuuden tunnetta, millä kansojen kehityksessä on niin suuri merkitys."

Voimme todeta, että osuustoiminta arvoineen sopii hyvin tämän päivän yhteiskuntaan.

Arvot ja ylimmät luottamushenkilöt

Luottamushenkilön paikka kaikilla hallinnon asteilla on eräänlainen näköalapaikka, jolta pitää pystyä peilaamaan omaa yritystään ympäröivään yhteiskuntaan ja sen tuomiin haasteisiin.

Hallintohenkilöltä odotetaan myös sitoutumista toimimaan niin, että yrityksen toiminta on tuloksellista. Hyvin menestyvä vahva yritys pystyy parhaiten toimimaan jäsentensä hyväksi.

Hallintohenkilönä toimiminen edellyttää perusarvojen ja juurien hyvää tuntemista laaja-alaisesti ja kokonaisvaltaisesti.

Tärkeintä kuitenkin on kokonaiskuvan luominen yrityksestä, sekä kykyä nähdä asioita eteenpäin, varsinkin nykyisen kovan kansainvälisen kilpailun aikakautena.

Yrityksen menestymisen takana on aina ammattijohdon hyvä osaaminen ja ammattitaito. Ylimmän johdon ja ylimmän hallinnon keskinäinen luottamus, yhteisiin päämääriin ja tavoitteisiin tähtäävä toiminta tukevat hyvän tuloksen saavuttamista ja yrityksen kehittymistä vahvaksi ja kilpailukykyiseksi.

S-ryhmä elää Hedvigin hengessä

S-ryhmä ja siihen kuuluvat vahvat alueosuuskaupat ovat löytäneet tuloksellisen toimintapohjan. Arvoja ovat suomalaisuus, paikallisuus, oman toiminta-alueen talouselämän ja hyvinvoinnin kehittäminen, eri kulttuurialojen tukeminen, sidosryhmien kanssa tehtävä yhteistyö ja ennen kaikkea asiakasomistajien hyvinvoinnin ja heille suunnattujen palveluiden ylläpitäminen ja kehittäminen. Yrityksen omalle toimialueelle jäävä tuotto, investoinnit, bonus-järjestelmä ja ylijäämän palautus ovat esimerkkejä omista asiakasomistajista huolehtimisesta.

Kauppa on rakenteeltaan henkilöstövaltainen ja samalla työntekijöiltään naisvaltainen yritysmuoto. Osuuskauppojen tärkeintä toimialaa päivittäistavarakauppaa käyttävät enimmäkseen asiakasomistajaperheiden naiset. Olisi vaikea kuvitella, että heidän edustajansa puuttuisivat hallinnosta. Naisten edustajia on viime vuosien aikana tullut yhä enemmän mukaan S-ryhmän korkeimmille hallintopaikoille, hallintoneuvostoihin, hallituksiin ja puheenjohtajistoihin.

Sukupuolten välisen tasa-arvon toteutuminen on lähtenyt sujumaan luontevasti ja myönteisesti, eikä suurempia ristiriitaisuuksia ole esiintynyt.

Osuustoiminnalla on aina tutut kasvot

Sanotaan, että monet suuret monikansalliset yritykset ovat kasvottomia. Palvelualalla toimiva osuustoiminta ei voi olla kasvotonta. Sen kasvot muodostuvat niistä ihmisistä, jotka sitä johtavat ja hallitsevat sekä siellä työskentelevät. Tällaisen yrityksen on menestyäkseen luotava oma imagonsa toimialueellaan. Siihen tarvitaan miehiä ja naisia, joilla on osaamista, luovuutta ja yhteistyökykyä.

Toivottavasti tasa-arvo lähtee toteutumaan kokonaisvaltaisesti hyvässä yhteistyöhengessä koko pellervolaisessa osuustoiminnassa.

Eeva Ukkola
Kirjoittaja on Osuuskauppa Ympäristön hallintoneuvoston
puheenjohtaja, Pellervo-Seuran valtuuskunnan jäsen,
emäntä ja toimii rehtorina Teininkallion koulussa Anjalankoskella.

| Sivun alkuun |  Hedvig-sivuille |