Keskipohjalaisessa Perhon kunnassa on energiaosuuskunta tuottanut muutakin kuin lämpöä.

Kun Perhon Energiaosuuskunnan jäseniltä kysyttiin osuuskunnan antamaa hyötyä, listaan tuli paljon muutakin kuin haketuksen tuoma rahallinen hyöty. Osa hyödyistä on lisäksi sellaisia, ettei niitä saa kuin isolla rahalla eikä aina edes silläkään.

Perhoahan pidetään valtakunnallisena esimerkkinä siitä, kuinka kotimaisen polttoaineen käyttö onnistuu ja kuinka onnistuminen tuo uskallusta muuhunkin yrittämiseen asenteiden muuttuessa.

Toki etenkin nuorten metsien kunnostuksesta ja hakkeen myynnistä saatava tulo on ollut taloudellisesti tärkeintä: kun hakepuuta korjataan, tulee taimikko ajallaan hoitoon ja harvennustyön on arvioitu jopa kolminkertaistavan puuston arvon päätehakkuuseen mennessä. Tämän rinnalla haketoimituksesta saatu lisätulo ei sinänsä ole perin suurta, mutta lisätuloa kumminkin – etenkin kun metsänomistajien jo aiemmin ostamien koneiden käyttö on lisääntynyt sekä yhteistyö perholaistilojen kesken parantanut.

Kuusi vuotta toiminut Energiaosuuskunta on ollut tutustumiskohteena ja mallina monelle sittemmin perustetulle 28:lle alan osuuskunnalle. Perholaisten esimerkin arvoa nostaa sekin, että 1980-luvulla julkisuudessa esiteltiin vastaavanlaisia, mutta epäonnistuneita laitosinvestointeja ja lähinnä epäiltiin metsänomistajien kykyä toimittaa haketta säännöllisesti.

Entä mitä osuuskunta on antanut jäsenilleen ja koko Perholle?

Tradenomi Antti Lindholmin ammattikorkeakoululleen tekemässä kyselytutkimuksessa osuuskuntalaiset toteavat yrityksen vilkastuttaneen ajatuksenjuoksua ja antaneen lisää yritystietoutta. Jo osuuskuntaa perustettaessa jäsenet joutuivat miettimään kilpailukyvyn ja kannattavuuden lisäksi paikalliseen työllisyyteen, talouteen ja ympäristöön liittyviä vaikutuksia. Kun jäsenet ovat porukan myötä ensin rohkaistuneet hakeyrittäjäksi, on uskallus kasvanut ja heille on tullut muitakin yritysideoita.

Lindholmin tutkimuksesta käy ilmi, etteivät jäsenet ole osuuskunnan ainoat hyötyjät. Energiaosuuskunta on vauhdittanut myös Perho Wood -kuivausosuuskunnan, työosuuskunta Näpsän sekä Osuuskunta Vauhtineulan syntyä. Jos energiaosuuskunta on miesten hanke, ompelualan Vauhtineula on puolestaan naisten osuuskunta.

Energiaosuuskuntaan liittyi perustamisvaiheessa 14 jäsentä, nykyisin jäseniä on 40. Heistä suurin osa on nuoria, asiasta innostuneita isäntiä kunnan eri kyliltä. Innostuneisuus näkyi myös kyselytutkimuksessa, johon vastasi yli puolet osuuskunnan jäsenistä. Suurin osa heistä oli sitä mieltä, että osuuskunnan toiminta on vastannut odotuksia joko erittäin hyvin tai hyvin. Vain neljä prosenttia katsoi odotusten jääneen täyttymättä.