Kyynisimmät kuvittelivat, että kunhan lamasta päästään, hiipuu myös osuuskuntaintoilu. Väärin kuvittelivat: osuuskuntien perustamisessa yllettiin viime vuonna lähes parin vuoden takaiseen ennätykseen.

Talous kasvaa, ja joillakin aloilla on pula osaavasta työvoimasta, mutta kohtuuton määrä ihmisiä on silti työtä vailla. Aivan oma lukunsa ovat erityisryhmät: maahanmuuttajat, etniset vähemmistöt, vajaakuntoiset, vammaiset, syrjäytyneet…Tuskin maaseudullakaan kovasti voidaan ylpistellä, että hyvin menee.

Tämän vuoksi koko Eurooppa suuntaa uusosuustoimintaan ja yhteisötalouteen suuria odotuksia kansalaistoiminnan väylänä, ihmisten työllistäjänä ja syrjäytymisen ehkäisijänä.

Tätä taustaa vasten suomalainen uusosuustoiminta ja sen nousu on iso asia ja kestää hyvin myös kansainvälisen vertailun. Niinpä jokainen sen eteen työtä tehnyt voi olla ylpeä aikaansaadusta.

Hienoihin tuloksiin yltäneet neuvontaprojektit ovat kuitenkin loppuneet sitä mukaa kuin rahoitus on loppunut. Näin on käynyt myös niille, jotka on valittu niin sanottuihin "hyviin hankkeisiin" ja joiden toimintamalleja, työkäytäntöjä ja ideoita on ollut EU-ohjelmien mukaisesti tarkoitus siirtää osaksi normaalia toimintaa. Vaikka osuuskunta on yksi yritys muiden joukossa, ei edes sen neuvontaa ole onnistuttu järjestämään maan kattavasti.

Yritystoiminnan edistämistä pidetään yhtenä elinkeinopolitiikan keskeisistä tavoitteista. Hallituksen yrittäjyyshankkeeseen on listattu yli sata eri hallinnonalojen toimenpidettä; tarkoituksena on pohtia muun muassa neuvontapalvelujen kehittämistä yrittäjäksi ryhtyville. Uusosuustoimintakin listalta löytyy. TE-keskusten Yrityspalvelupisteiden asiakaspalvelua pohtinut työryhmä lupaa, että uusosuustoiminnan neuvonta kuuluu tulevaisuudessa palvelupisteiden yhden luukun toimintaan. Avuksi tosin tarvittaisiin asialle vihkiytyneitä, joilta erityisosaamista voitaisiin ostaa. Myös työministeriön strategioihin on kirjattu uusosuustoiminnan kehitystuki neuvontaa, koulutusta, tiedotustoimintaa ja rahoitusjärjestelmiä kehittämällä.

Korkean tason listoille on siis ylletty, mutta se ei vielä takaa toiminnan tulevaisuutta eikä rahoituksen saantia. Nyt asetetaan toiveita Euroopan unionin uuteen Equal-yhteisöaloitteeseen, jolla etsitään uusia keinoja ehkäistä syrjäytymistä sekä kaikenlaista epätasa-arvoa ja syrjintää työmarkkinoilla.

Tavoitteena on muun muassa kehittää yhteisötalouden ja sosiaalisten yritysten suomalaista mallia sekä vaikuttaa siihen, että mallin erityispiirteet otetaan huomioon myös viranomaistoiminnassa, lainsäädännössä ja tukimuodoissa. Perinteisen palkkatyön rinnalle voidaan luoda uusia toimintatapoja yhdistämällä avointen työmarkkinoiden työtä, yrittäjyyttä, yhteisötaloutta ja koulutusta.

Tavoitteet herättävät toiveita siitä, että uusia ideoita ei ammuta heti alas. Tähän asti monet hyvät ehdotukset on hylätty leimalla "hyvä idea, mutta vaatisi asetusmuutoksen".

Ohjelmaa toteutetaan sekä paikallisen että kansainvälisen kumppanuuden avulla. Paikallisista kumppanuushankkeista ja maaseudun toimintaryhmätyöstä on hyviä kokemuksia. Esimerkiksi Perhon Energiaosuuskunta on edistänyt kolmen muunkin osuuskunnan syntymistä paikkakunnalle.

Uudenlainen kumppanuus edellyttää erilaisten toimijoiden luottamuksellisia yhteistyöverkostoja. Yhteistyö on vaikea taiteen laji, ja kumppanuuden omaksuminen pysyväksi toimintatavaksi on varmasti uuden ohjelmakauden vaativimpia haasteita.