|
Osuustoiminta juhlii vuosisataansa sekä juhlan että työn merkeissä. Valtakunnallinen osuustoiminnan 100-vuotisjuhla pidetään lokakuun 2. päivänä Finlandia-talossa. Juhlat jatkuvat samana päivänä Pellervo-Seuran perustamispaikalla, Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla. Kesäkuussa järjestetään Helsingissä myös huipputason kansainvälinen ekonomistiseminaari, jonka aiheena on osuustoiminnallisten yritysten strategia markkinataloudessa. Näiden tapahtumien lisäksi on lukuisia muita tapahtumia, kuten maakunnallisia osuustoimintapäiviä, valtakunnallinen Pellervon Päivä ja niin edelleen.
Myös osuustoiminnan ja Pellervo-Seuran historia ilmestyy 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Osuustoiminta on tämän vuosisadan taloudellinen menestystarina, josta ei kuitenkaan vielä ole kirjoitettu 1990-luvun muutoksiin asti ulottuvaa historiaa. Tämä puute poistuu nyt, kun pellervolaisen osuustoiminnan historia ilmestyy Kirjayhtymän kustantamana. Historiantutkijoiden joukkoa on johtanut Helsingin yliopiston professori Markku Kuisma, eräs maamme taloushistorioitsijoiden kärkinimistä.
Osuustoiminta pyrkii myös kouluihin esittelemään itseään. Ensi syksynä järjestetään kouluissa osuustoiminnan teemaviikkoja mm. historian sekä yhteiskuntaopetuksen ja taloustiedon opetuksen yhteydessä. Toivottavasti teemaa käsitellään mahdollisimman monessa koulussa.
Osuustoiminta juhlii kuitenkin ennen kaikkea työn merkeissä. Osuustoiminnalliset yritykset ovat kauttaaltaan selvinneet laman läpi suorastaan harvinaisen hyvin ja lukeutuvat tänä päivänä maan talouselämän kärkiyrityksiin lähes kaikilla aloilla. Viime vuosien menestystarinoita ovat OP-ryhmän rynnistys Pohjoismaiden kannattavimmaksi pankkiryhmäksi, S-ryhmän ilmiömäinen nousu vähittäistavarakaupassa ja Metsäliiton kasvu Euroopan suurimmaksi tuottajaosuuskunnaksi. Lähivakuutus on omalla konseptillaan menestynyt vakuutusyhtiöiden kilpailussa erittäin hyvin. Osuustoiminnallinen elintarviketeollisuus, Valio ja osuusmeijerit sekä lihatalot ovat vaikeissa olosuhteissa myös hoitaneet tonttinsa vakaasti ja säilyttäneet johtavan asemansa markkinoilla ulkomaisia kilpailijoita vastaan. Samaan aikaan ne ovat aloittaneet hallitun kansainvälistymisen.
Osuustoiminnalla on tietysti myös ongelmansa. Osuustoiminnalliset yritykset toimivat samassa markkinaympäristössä kuin muutkin yritykset. Voidakseen pysyä paikallaan, on juostava eteenpäin. Voidakseen mennä eteenpäin, on juostava entistä kovemmin. Maailmanmarkkinat asettavat omat haasteensa.
Osuustoiminnalla on kuitenkin voimavara, jota muilla ei ole: laaja jäsenistö. Ne osuuskunnat, jotka ovat kyenneet nojaamaan jäsenistönsä aktiviteettiin ovat menestyneet.
Viime vuosien ilmiöihin kuuluu myös uusosuustoiminnan nousu. Uusia pienosuuskuntia on perustettu jo yli 800 kappaletta. Osuuskunta on osoittautunut toimivaksi yritysmuodoksi myös pienyrityssektorilla.
Voisiko sanoa, että osuustoiminta on keksitty uudelleen. Sitä voi syystäkin hieman juhlia.
Viljelijät uskovat osuustoimintaan
Osuustoiminnalle kuuluu hyvää myös tuottajasektorilla. Tuoreen tutkimuksen mukaan viljelijöiden suhtautuminen osuustoimintaan on muuttunut entistä myönteisemmäksi. Elintarviketieto Oy:n tekemän haastattelututkimuksen mukaan 73 prosenttia viljelijöistä pitää osuuskuntajäsenyyttä erittäin tärkeänä tai melko tärkeänä. Viisi vuotta sitten vastaava luku oli 50 prosenttia.
Huomionarvoista on, että yli 60 prosenttia viljelijöistä sanoo saavansa osuuskunnastaan etuja, joita ei saisi muualta. Myös tässä kohdin on tapahtunut kehitystä. Viisi vuotta aiemmin vain 39 prosenttia oli tätä mieltä.
Asenteet osuustoimintaa kohtaan kehittyvät siis suosiollisesti. Osuuskuntien suosion lisääntymiseen vaikuttanee ennen muuta kaksi asiaa. Ensiksikin viljelijät ovat huomanneet, että kriisiaikoina olisi syytä puhaltaa yhteen hiileen. Kun maatalouden tulevaisuus on ollut vaakalaudalla, ovat viljelijät tajunneet että omien vahvojen yritysten rakentaminen on paras tapa yrittää vastustaa hallitsemattomia markkinavoimia. Toinen syy lienee se, että osuustoiminnalliset yritykset ovat oppineet viime vuosina hyödyntämään osuustoiminnallisen luonteensa kilpailuetuna. Osuuskunnat ovat nykyaikaisesti johdettuja, uudistuvia ja dynaamisia yrityksiä. Muutoinhan ne eivät olisi viime vuosien myllerrystä kestäneetkään.
| Sivun alkuun |