Verovelvollisuuden kannalta on ratkaisevaa, miten vastataan kahteen kysymykseen: valmistaako osuuskunnan jäsen tuotteita liiketoiminnan

muodossa? Ylittääkö liikevaihto kalenterivuodessa 50 000 mk? Jos vastaus kumpaiseenkin kysymykseen on myönteinen, osuuskunnan jäsen on veroverovelvollinen arvonlisäverotuksessa.

Arvonlisäverotuksessa ei näille tunnusmerkeille kuitenkaan aina anneta kovin yksiselitteistä merkitystä. Esim. toiminnan voidaan katsoa toteuttavan ansiotarkoituksen, vaikka myynti on tarkoitettu omakustannushintaiseksi ja muutamakin myyntitapahtuma voi täyttää liiketoiminnan tunnusmerkit.

Toimintaa suunniteltaessa voi omaa verotusasemaa pohtia itsekseenkin yleisten tunnusmerkkien valossa, mutta ennen toiminnan aloittamista tulisi olla yhteydessä veroviranomaisiin veroaseman määrittelemiseksi. Jos toimintaa pidetään arvonlisäverollisena, jäsen tekee aloittamisilmoituksen lääninverovirastolle ja hänet merkitään arvonlisäverovelvollisten rekisteriin.

Jos jäsen valmistaa tuotteita sellaisissa olosuhteissa, että liiketoiminnan tunnusmerkit eivät toteudu, se on palkkatyötä eikä hän ole siitä arvonlisäveroverovelvollinen.

Ylittääkö liikevaihto
50 000 markkaa?
50 000 markan liikevaihtoa kalenterivuoden aikana pidetään vähäisenä eikä yrittäjän tarvitse hakeutua arvonlisäverotuksessa verovelvolliseksi. Jos raja ylittyy, hän joutuu verolliseksi koko alkuvuoden myynnistään, ei siis vain 50 000 markan ylittävältä osalta. Halutessaan voi vähäistäkin liiketoimintaa harjoittava hakeutua verovelvolliseksi.

Jos jäsen arvioi liikevaihtonsa ylittävän 50 000 markkaa ja myöhemmin osoittautuu, että raja ei ylitykään, ja hän lähettää hakemuksen verovelvollisuuden lakkaamisesta, hänet poistetaan rekisteristä. Alkuvuoden arvonlisäverotusta ei poisteta.

Veroprosentti on tuotteista riippuen joko 22, 17 tai 8. Saatavaksi valtiolta kirjattavan veron markkamäärä näkyy laskuista. Jos jotakin tuotantovälinettä, esim. puhelinta käytetään sekä yksityisesti että liiketoiminnassa, puhelinlaskun arvonlisäverosta vähennetään liikekäytön suhteellinen osuus.

Tätä periaatetta ei kuitenkaan sovelleta osittain yksityiskäytössä olevan henkilöauton kuluihin. Nyrkkisääntönä voi pitää, että henkilöauton hankintaan ja käyttökuluihin sisältyvä alv on vähennyskelpoinen vain ammattiautoilijalla.

Osuuskunnan jäsen maksaa veron oma-aloitteisesti valtion tilille kuukausittain viimeistään tapahtumakuukautta toiseksi seuraavan kuukauden 15. päivänä. Esim. tammikuun vero maksetaan maaliskuussa. Jos jonkin kuukauden laskelma osoittaa saatavaa valtiolta, saatava siirtyy seuraavalle kuukaudelle. Jos kalenterivuoden lopussa on saatavaa, sen voi siirtää seuraavan vuoden tammikuun ilmoitukseen tai hakea sen palauttamista lääninverovirastolta vapaamuotoisella hakemuksella kolmen vuoden kuluessa.

Kannattaako alle 50 000 markan liikevaihdolla hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi? Arvonlisäverotusta ei kannata pelätä. Jos jäsenen harjoittamassa tuotannossa tuotantopanoksiin sisältyy merkittävästi arvonlisäveroa ja hän myy tuotteensa arvonlisäveroverovelvolliselle osuuskunnalle, hänen hakeutumisensa verovelvolliseksi on usein jopa tarkoituksenmukaista. Kun molemmat, sekä jäsen että osuuskunta olisivat arvonlisäverovelvollisia, tuotteiden myyntihintoihin ei jäisi ainakaan olennaisessa määrin ns. piilevää arvonlisäveroa.

Osuuskuntien jäsenilleen järjestämä koulutus ei ainakaan yleisesti ole sellaista, mitä edellä siteeratussa lainkohdassa tarkoitetaan. Osuuskunta maksaa niistä perimistään korvauksista arvonlisäveron, ja jäsenet, jos ovat arvonlisäverovelvollisia, vähentävät sen omassa arvonlisäverotuksessaan.

Martti Hasanen