Osuustoiminnan imago ja lakiuudistus

suustoiminta on kautta aikain saanut kärsiä tietystä imago-ongelmasta. Näin on ollut siitäkin huolimatta, että osuustoiminnalla on monissa maissa - eikä vähiten Suomessa - merkittävä rooli talouselämässä. Kysymys on paljolti ennakkoluuloista, joiden yksi syy lienee osuustoiminnan koettu "toiseus" eli se, että osuustoiminnan ei koeta edustavan elinkeinoelämän ajattelumallien valtavirtaa.

Toinen syy voi kuitenkin olla myös osuustoiminnassa itsessään. Osuustoiminnallinen yhteistyö ja siihen liittyvä tavoitteenasettelu ovat muuta yksityistä yritystoimintaa moniarvoisempaa. Osuustoiminnan ulkopuolella tämä koetaan usein tiettynä epämääräisyytenä ja potentiaalisena tehottomuutena. Nämä ja monet muut seikat puhuvatkin sen puolesta, että osuustoiminnan pitääkin kiinnittää erityistä huomiota oman yrittämismallinsa yrityskuvaan.

suuskuntalain kokonaisuudistus, jota maassamme parhaillaan valmistellaan, on ajankohtaisista osuustoimintaa koskevista hankkeista monella tapaa tärkeä myös osuustoiminnan yrityskuvan kehittymisen kannalta. Tähän ei lain uudistusprosessissa ole juurikaan kiinnitetty huomiota.

Positiivista oikeusministeriössä parhaillaan viimeisteltävänä olevassa lakiuudistushankkeessa on osuuskuntalain kaikinpuolinen modernisoiminen ja rakenteen harmonisoiminen muun jo aikaisemmin uudistetun yhteisölainsäädännön kanssa. Myös oikeusministeriössä virkamiestyönä valmistuneen lakiluonnoksen sisältö tyydyttää pääosin osuustoimintapiirejä, jotka ovat Pellervon kokoamina osallistuneet varsin tiiviisti lakiuudistuksen valmisteluun.

äytännön osuustoimintaa edustavien tahojen yksi keskeisiä lähtökohtia ja eräänlainen reunaehto lakiuudistuksessa on ollut osuuskunnan keskeisten ominaispiirteiden säilyttäminen jatkossakin mahdollisimman selkeinä ja ymmärrettävinä. Tämä on välttämätöntä, jotta osuustoiminnallisen yhteisyrittämisen erityistarpeet tulisivat lain tarjoamissa toimintapuitteissa otetuiksi mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti huomioon. Tämä on tärkeää myös imagosyistä, jotta osuuskunnan erot yritysmuotona olisivat mahdollisimman selkeät ja ymmärrettävät.

Lakiuudistuksen valmistelun viimevaiheessa on keskustelussa ollut esillä kaksi lain yksityiskohtaa, joita osuustoimintatahot ovat kritisoineet molemmista edellä mainituista syistä. Ensimmäinen on perinteisestä jäsen ja ääni -periaatteesta luopuminen ja toinen yhden henkilön muodostaman osuuskunnan tekeminen mahdolliseksi nykyisin vaadittavan viiden henkilön sijasta. Molemmat näistä muutoksista olisivat toteutuessaan sellaisia, jotka olisivat omiaan hämärtämään osuustoiminnan julkisuuskuvaa.

äsen ja ääni -päätöksentekomalli on yksi osuustoiminnan aivan alkuperäisiä perusperiaatteita. Siksi siitä luopumista epäillään suuresti. Myös yhden henkilön osuuskunnan tekeminen mahdolliseksi koetaan vieraaksi osuustoiminnalliselle yhteistoiminta-ajattelulle. Molemmat muutokset koetaan runsasjäsenisissä palvelusektorin osuuskunnissa uhkaksi osuustoiminnallisen yritysmuodon perinteisesti koetulle vakaudelle. Yhden henkilön osuuskunnan pelätään myös tuovan osuustoiminnan nimen alle aivan uusia tahoja, joita eivät niinkään kiinnosta osuustoiminnallisen yhteistyön edistäminen vaan oman edun tavoittelu uudella, entistä helpommalla ja edullisemmalla yrityksenperustamismahdollisuudella. Jäsenten lukumäärän minimivaatimus on koettu osuustoiminnan piirissä tarpeelliseksi vakauselementiksi ilman minimipääomavaatimusta toimiville osuuskunnille.

aamme osuustoimintapiirit pitävät tärkeänä, että uusi osuuskuntalaki saataisiin säädettyä ja voimaan mahdollisimman pikaisesti. Olemme uudistusprosessin kaikissa vaiheissa pyrkineet vaikuttamaan siihen, että edellä mainituista, varsin pintapuoliseen pohdintaan perustuvista muutoksista ainakin tässä vaiheessa luovuttaisiin. Viimeksi tämän kannan ilmaisi oikeusministeri Johannes Koskisen luona vieraillut, koko suomalaista osuustoimintakenttää kattavasti edustanut lähetystö.

SAMULI SKURNIK
samuli.skurnik@pellervo.fi

| Sivun alkuun |