"Tulevaisuus on suomalainen"Talousaikakauslehti Newsweek otsikoi viime vuonna teknologia-Suomea käsittelevän artikkelinsa näin näyttävästi. Otsikkoa on sittemmin mielellään lainailtu suomalaisissa lehdissä - onhan se monella tavalla ollut tunnustus Suomen kansainvälisestä kilpailukyvyn kehittymisestä ja ennen kaikkea maamme teknologisesta edistyksellisyydestä. ewsweekin kaltaisissa kansainvälisissä vertailuissa maamme keskeisiksi kilpailuvalteiksi todetaan koulutetut ja osaavat työntekijät ja yritysjohtajat, maailman huipputasoa oleva infrastruktuuri sekä teknologiapohjainen tuotanto. Toinen usein toistettu toteamus ja johtopäätös on, että kilpailukykymme, niin kansantalouden kuin yritysten ja yksilöidenkin perustuu nykyisin osaamiseen. Sata vuotta sitten se perustui tuotannontekijöinä maahan ja metsään ja sittemmin hyvin pitkään käytettävissä olleisiin pääomiin. Ot-yritysten menestymisen eväät Me olemme vasta sopeutuneet EU-jäsenyyden mukanaan tuomiin muutoksiin. Tämä koskee maataloutta, elintarviketeollisuutta ja maatalouden panosteollisuutta ja -kauppaa. Pystytäänkö myös pellervolaistaustaisissa yrityksissä - maatalousyritykset mukaan luettuna - löytämään sellaisia kehityspolkuja, että suomalaisten teknologiayritysten tavoin ne voitaisiin sijoittaa kilpailukyvyltään maailman johtavien yritysten kaartiin. Onko se vain osaamisesta kiinni? Murros tapahtuu meistä riippumatta 1. Yritysten välinen
hintakilpailu, josta seuraa kustannuspaineita kaikille ketjun osapuolille Kaikki nämä vaikuttavat siihen, että rakenteet alkutuotannossa ja yrityksissä tulevat voimakkaasti elämään. Varmasti paljon nykyisiä rakenteita tulee kokonaan muuttumaan, osa tulee kokonaan häviämään. Edustamallani kaupan toimialalla näemme kehityksen asiakaskuntamme keskuudessa ja maatalouden panostarvikekaupassa kehittyvän suuntaan, jossa maatalousyritysten koko on olennaisesti nykyistä suurempi, osa-aikaista viljelyä erityisesti viljantuotannossa on nykyistä enemmän, kokonaismarkkinat supistuvat vielä jonkun verran ja tavarantoimittajat ja teollisuus hakevat oman toimintansa kannalta parasta toimintatapaa. Kansainvälinen kehitys erityisesti konepajateollisuudessa traktoreitten, puimureitten ja työkoneitten osalta on muuttumassa nopeasti. Käytännössä traktoreitten ja puimureitten valmistus on keskittynyt muutamaan yritysryppääseen. Samoin työkoneitten tuotanto on keskittymässä. On selvä, että tällaiset monikansalliset keskittymät miettivät tarkoin, millainen kaupallinen myyntikanava on heidän kannaltaan tehokkain. Kaupan on kehityttävä pitääkseen sen roolin, jota varten kauppa on. Se rooli on toimia kustannustehokkaana hankintakanavana asiakkaiden tarpeisiin. Se täytyy tapahtua siten, että viljelijän tai kenen hyvänsä asiakkaan kannattaa toimia meidän kanssa. Pystyäksemme vastaamaan edellä oleviin haasteisiin, meidän on kehitettävä ratkaisut verkoissa tapahtuvaan kaupankäyntiin, pystyttävä kehittämään jatkuvasti kustannuksiltaan nykyistä tehokkaampia toimintatapoja ja muodostettava palvelutarjontamme sellaiseksi, että se jatkuvasti vastaa asiakkaidemme muuttuvia tarpeita. Asiakkaidemme lojaliteettiin meitä kohtaan uskomme ainoastaan silloin, kun meidän toiminta vastaa kilpailijoita paremmin asiakkaidemme odotuksiin. Lopulta on siis tälläkin toimialalla kysymys siitä, kuinka nopeasti pystymme oppimaan uutta. Kilpailijoita parempi menestys seuraa, jos osaamme hoitaa asiamme paremmin kuin muut. Voimme itse vaikuttaa menestykseemme Myös meillä tällaisia ilmiöitä on ilmassa, vetäväthän esimerkiksi monet informaatioteknologian alat nykyisin lähes kaiken saatavissa olevan kyvykkään henkilöstön omiin yrityksiinsä. Mitä asian eteen pitäisi tehdä? Vika ei voi olla pelkästään toimialoissa, ei palkkauksessakaan eikä eteenpäin pääsymahdollisuuksissakaan. Työvoiman rekrytointia ja työssä viihtymistä ja tuloksellisuutta selvittävissä tutkimuksissa on aika selkeästi nostettu esille se, että koulutetun työvoiman kannalta kiinnostavimpia yrityksiä ovat sellaiset, jotka tiedetään hyvin johdetuiksi. Johtajuus ja johtaminen nousee merkittävimmäksi tekijäksi yritysilmapiiriin ja lopulta myös henkilöstön tuloksellisuuteen. Käsittääkseni meillä perinteisiä toimialoja edustavilla pellervolaisten yritysten niin ammattijohdolla kuin luottamushenkilöjohdollakin on sekä paljon tehtävää että myös tehtävissä parantaaksemme yritystemme vetovoimaa. Yksi merkittävä tekijä on pelkästään se, että pyritään luomaan toimialoistamme nykyistä positiivisempaa kuvaa, joka kuitenkin perustuu todellisuuteen. Johtajuusvalinnoilla, niin ammatti- kuin luottamusjohdonkin, ratkaistaan lopulta se, onko myös perinteisten pellervolaisten yritysten tulevaisuus suomalainen.
|
|||||
| Sivun alkuun | |