Naiset verkossa
- naisten kyvyt tukevat menestymistä tietoyhteiskunnassa

On tutkittu empiirisesti eroja naisten ja miesten selviämisessä tietoverkkojen yhteiskunnassa sekä heidän erilaista tapaansa rakentaa tietoa. Sosiolingvisti Deborah Tannenin selvityksen mukaan miehinen viestintä tähtää hierarkkisten suhteiden selvittämiseen ja minimaalisten viestien välittymiseen, kun taas naisellisen viestinnän tavoitteena on luottamuksen rakentaminen.

Helen Fisherin tutkimukset puolestaan osoittavat naisilla olevan erityisiä voimavaroja, kuten tasa-arvoinen tiimityöskentely, verkostoitumis- ja neuvottelutaidot, kyky käsitellä monia asioita samanaikaisesti, empaattisuus sekä pitkän aikavälin suunnittelu, jotka kaikki tukevat menestymistä tietoyhteiskunnassa.

Elinikäinen oppiminen

Opetusministeriön "Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia" määrittelee selkeästi, että tietoyhteiskunnan kasvaneisiin osaamisvaatimuksiin vastataan kehittämällä järjestelmällisesti elinikäisen opiskelun edellytyksiä. Kansalaisilla on halutessaan mahdollisuudet käyttää verkko- ja uusmediapalveluita ja kaikilla kansalaisilla on sähköpostiosoite vuonna 2004.

Tietokoneita hyödynnetään kouluissa opetuksen tukena, verkko-opetuksena on mahdollista suorittaa lukion oppimäärä ja ensimmäinen virtuaaliyliopisto avattiin pari kuukautta sitten. Myös avoin yliopisto ja monet muut oppilaitokset tarjoavat verkkokursseja.

Noin kymmenen vuotta sitten opetukseen tuli käsite oppimisympäristö. Samaan aikaan alettiin puhua myös elinikäisestä oppimisesta. Oppimisympäristö ei enää ole sidottu perinteisiin luentosaleihin tai luokkahuoneisiin, vaan se voi olla mikä tahansa - vaikkapa tietokone makuuhuoneessa.

Tieto kasvaa jakamalla

Ihminen on sosiaalinen eläin. Hän pystyy muodostamaan sellaisia ryhmiä, jotka kykenevät varastoimaan, luomaan, jalostamaan ja soveltamaan tietoa. Jaettu tieto on kumuloituvaa.

Oppiminen on sisällöltään laaja käsite. Nykyisin vallalla olevan konstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaan ihminen oppii tietoa jäsentämällä ja rakentamalla. Oppiminen onnistuu ymmärryksen ja käytäntöön soveltamisen kautta. Useissa tapauksissa tiedon järjestäytyminen helpottuu, kun uusia asioita opiskellaan ryhmässä. Itsenäinen opiskelu verkkokurssilla vaatiikin melkoista itsekuria, sillä vaarana voi olla tutkinnon tai kurssin pintapuolinen suorittaminen.

Verkko-oppimisessa yhdessä opiskelu tapahtuu joko sähköpostiviestein tai erilaisissa verkko- oppimisympäristöissä. Useilla virtuaalikursseilla on käytössä verkko, jossa voi lähetellä netin välityksellä viestejä ja kysymyksiä toisille ryhmän jäsenille. Kirjoittamalla oppimistulokset verkkoon muiden kommentoitaviksi rakennetaan yhdessä uudenlaista tietoa, jolloin kaikkien tieto moninkertaistuu.

Tietotekniikka ei rajoita ryhmän olinpaikkaa eikä opiskelun aikataulua. Ryhmäopiskelu vaatii perinteiseen oppimiskäytäntöön verrattuna erilaisia vuorovaikutustaitoja ja uudenlaista avoimuutta. Toisia ryhmän jäseniä ei välttämättä edes tapaa koko opiskelun aikana tai heitä tapaa hyvin harvoin. Opintoverkosta löytää myös uusia ystävyyssuhteita.

Onnistuakseen verkko-opiskelu vaatii hyvää ohjaajaa kommentoimaan ja antamaan lisäevästyksiä kurssin edetessä. Kurssin vetäjä ei ole kaikkitietävä opettaja, vaan oppimisprosessin ohjaaja (tutor) ja tukija. On toki selvää, että tietokone ei korvaa kaikkea oppimista. Autoakin voi ajaa ensin simulaattorilla, mutta todellisen ajotaidon hankkimiseksi on mentävä oikealle ajotielle.

Osuustoimintainstituutti mukana

Helsingin yliopiston osuustoimintainstituutti käynnisti pari vuotta sitten maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän rahoituksella "Co-op College"- opintoverkostohankkeen, jonka tarkoituksena on edellytysten luominen osuustoiminnan opetukselle maaseudun oppilaitoksissa. Opintoverkkoa laajennetaan parhaillaan lähinnä Uudenmaan ammattikorkeakouluihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin Etelä-Suomen lääninhallituksen osoittamalla ESR-hankerahoituksella.

Co-op College -opintoverkon tavoitteena on koko Suomen kattavan virtuaalisen "osuustoimintaopiston" rakentaminen ja sen liittäminen kansainvälisiin yhteistyöverkkoihin.

Kansainvälisen Osuustoimintaliiton ICAn koulutus- ja kehittämiskomitea (HRD-komitea) suunnittelee parhaillaan osuustoiminnan globaalin virtuaalisen oppimiskeskuksen perustamista. Hanke avaa kiehtovia mahdollisuuksia suomalaisille osuustoiminnan kouluttajille ja kehittäjille. Tärkeimpänä ehtona verkostoyhteistyöhön osallistumiselle säilyy edelleenkin sisältöjen hallinta, vaikka uudenlaisen koulutuksen kehittämiseen oleellisesti kuuluvat myös informaatiotekniikan ja verkossa toimimisen osaaminen sekä oppimismotiivi.

Suomalaisen Co-op College -opintoverkoston yhtenä tärkeänä tavoitteena onkin sisällöllisen osaamisen vahvistaminen ja omien osaamisalueidemme tunnistaminen kansainvälisiksi kilpailuvalteiksi.

Naiset mukaan

Opetusministeriön suunnitelmassa on erikseen mainittu, että ohjelmassa tuetaan tyttöjen ja naisten tietoyhteiskuntataitojen kehittämishankkeita. Tietoyhteiskunta on tullut jäädäkseen. Naisilla on siis upeat mahdollisuudet - käytetään niitä!

Arja Mäkinen
arja.makinen@pp1.inet.fi

Arja Mäkinen opiskelee verkkokouluttajaksi
ja työskentelee "työssä-oppijana"
Helsingin yliopiston Osuustoimintainstituutissa.

| Sivun alkuun |