Kysy pois
Mennäkö perustajaksi osuuskuntaan?
Minua pyydettiin mukaan perustajajäseneksi IT-alan osuuskuntaan, joten haluaisin tietää, onko osuuskunnilla vuosittaisia maksuja? Joudunko vastuuseen osuuskunnan veloista esim. konkurssin yhteydessä? Voinko erota milloin tahansa? Millainen on verotus; verotetaanko normaalisti niistä tuloista, jotka tienaan tehdessäni töitä tilaajayrityksille?
NIMIMERKKI KIITOS ETUKÄTEEN
Onnitteluni, että sinulla on mahdollisuus mennä mukaan sekä toimialaltaan että muodoltaan uuden ajan yritykseen. Yritys odottaa sinulta paljon sitoutumista, joustavuutta, pitkäjänteisyyttä sekä kykyä demokraattiseen päätöksentekoon. Alasi mahdollisuudet ovat suuret, mutta luonnollisesti yrittäjyyteen sellaisenaan liittyy omat riskinsä.
Henkilökohtainen vastuusi osuuskunnan veloista riippuu yhdessä laatimistanne säännöistä. Vastuuta veloista ei lähtökohtaisesti ole, mutta sääntöihin voidaan lisätä lisämaksuvelvollisuus, joka voi olla suuruudeltaan rajaton tai rajoitettu. Lisämaksuvelvollisuus koskee ainoastaan tilannetta, jossa osuuskunnan jouduttua selvitystilaan tai konkurssiin, sen omat varat eivät riitä velkojen maksuun. Yleensä uusosuuskuntien sääntöihin ei ole otettu mainintaa lisämaksuvelvollisuudesta eivätkä jäsenet näin ollen henkilökohtaisesti vastaa yrityksen veloista.
Vastuu
Eri asia on sitten se, että jäsenet sitoutuvat osuuskunnan puolesta vastuuseen
silloin, kun osuuskunta ottaa velkaa pankilta tai muulta rahoittajalta. Lainanantaja
vaatii myöntämälleen lainalle riittävän vakuuden. Jos osuuskunnalla ei ole tarpeeksi
omaa pääomaa lainan katteeksi, lainanantaja vaatii usein osuuskunnan hallituksen
jäsenten henkilökohtaiset takaukset saadulle velalle.
Huomattakoon myös, että osuuskunnan puolesta ennen sen rekisteröimistä tehdystä toimesta ja siitä aiheutuneesta velvoitteesta, vastaavat toimijat henkilökohtaisesti. Jos osuuskuntasi on jo rekisteröity, tätä vastuuta ei ole.
Maksut
Ainoa pakollinen maksu osuuskunnassa on osuusmaksu, joka on kertaluonteinen, vaikkakin
sitä voidaan periä jäseneltä pidemmän ajan kuluessa. Mahdollinen liittymismaksu on
myös kertaluonteinen maksu. Säännöissä voidaan määrätä myös osuuskunnan
palveluiden ja tavaroiden käytön korvaamisesta. Näitä käyttömaksuja voidaan periä
ilman sääntöjen mainintaakin, jos niitä peritään tavaroiden tai palvelujen käytön
mukaan.
Säännöissä voidaan määrätä, että osuuskunnan kokouksella on valta päättää ylimääräisten maksujen perimisestä määrättyyn, osuuskunnan tarpeeseen. Samalla täytyy määritellä myös maksuvelvollisuuden perusteet sekä paljonko enintään voidaan tilikauden aikana kerätä jäseneltä tällaisia maksuja.
Säännöissä on mainittava myös, onko maksu kaikille jäsenille samansuuruinen vai peritäänkö sitä tietyin perustein.
Toisinaan osuuskunnissa kerätään ns. kuukausimaksuja tai vastaavia juoksevien kulujen kattamiseksi. Nämä maksut eivät perustu lakiin, vaan niistä on tullut käytännön muovaama tapa. Yleensä osuuskunnan hallitus on päättänyt kerätä mainittua maksua ja määrännyt sen perusteet ja suuruuden. Maksu on jäsenten yhteisesti sopima, jolloin myös seuraamukset maksun maksamatta jättämisestä on myös keskenään sovittava.
Jäsenyys
Voit liittyä tai erota osuuskunnasta milloin tahansa.
Säännöissä voidaan määritellä ns. karenssiaika, esimerkiksi kolme vuotta, jonka aikana jäsen ei voi erota.
Verotus
Osuuskunnan jäsenenä saamastasi palkkatulosta sinua verotetaan normaalisti
määrätyn ennakonpidätysprosentin mukaan. Jos saat osuuskunnalta ylijäämää, sen
verotus riippuu siitä, onko osuuskunta jakanut ylijäämän ylijäämän palautuksena vai
sijoitetulle pääomalle maksettuna korkona.
Toiseksi se riippuu siitä, liittyykö osuuskunnan jäsenyys harjoittamaasi elinkeinotoimintaan tai muuhun tulonhankkimistoimintaan vai oletko työosuuskunnan jäsenenä työntekijäasemassa.
Osuuspääomalle maksettava korko on saajansa pääomatuloa ja sitä verotetaan 29 prosentin mukaan.
Pääomatuloa ei voi kertyä, jos osuuspääomalle ei osuuskunnassa makseta ylijäämää (voittoa), vaan sitä jaetaan sen mukaan kuin jäsen on käyttänyt hyväkseen osuuskunnan palveluksia. Työosuuskunnissa – jollainen osuuskuntasi lienee – ylijäämä katsotaan lisäpalkaksi silloin, kun osuuskunta on jakanut sen jäsenilleen näiden käyttämien palveluksien suhteessa. Samoin, jos ylijäämää jaetaan työosuuskunnassa jäsenille pääluvun mukaan, se katsotaan työsuhteessa olevien jäsenien palkaksi.
Moni asia riippuu siis osuuskunnallenne laadittavista säännöistä. Valmiina oleviin sääntöihin sinun kannattaa tutustua huolella ja osallistua aktiivisesti sääntöjen laadintaan.
MERJA SÖDERSTRÖM
merja.soderström@pellervo.fi
Mihin hallituksen käyttöönottamat kuukausimaksut kirjataan ja mihin tarkoitukseen jäsenmaksuja voi periä?
NIMIMERKKI MAKSUJA PERÄNNYT
Sääntöihin voidaan ottaa valtuutusmääräys, jossa osuuskunnan kokous oikeutetaan päättämään ylimääräisten maksujen (esim. kuukausimaksujen) perimisestä säännöissä määrättyyn tarpeeseen, kuten osuuskunnan maksukyvyn parantamiseen.
Säännöissä on mainittava maksuvelvollisuuden perusteet sekä minkä verran maksua enintään voidaan määrätä jäsenen suoritettavaksi tilikauden aikana (OKL 7 §). Ilman sääntöjen määräystä tällaista maksua ei voi periä.
Muutamat osuuskunnat ovat tiettävästi ilman sääntöjen määräyksiä päättäneet periä kuukausimaksuja esimerkiksi sellaisilta jäseniltä, jotka eivät ole käyttäneet hyväkseen osuuskunnan palveluja etukäteen sovitussa laajuudessa. Koska nämä maksut eivät perustu sääntöjen määräyksiin, olisi jokaisen jäsenen kanssa tehtävä siitä sopimus, jossa määritellään ehdot.
Maksun tarkoitus ratkaisee sen kirjaamismuodon. Jos maksu palautetaan, kun jäsen eroaa, se on luonteeltaan pääomasijoitus, joka kirjataan omaan pääomaan. Se voi myös olla niin kutsuttu jäsenlaina – varsinkin jos se on määräaikainen. Silloin se kirjataan vieraaseen pääomaan korottomana jäsenlainana.
Mikäli maksu tuloutetaan – lähinnä muihin tuottoihin – se sisältyy tilikauden tulokseen ja verotettavaan tuloon. Jos maksun tarkoituksena on korvata menetettyä liikevaihtoa, se saattaa olla arvonlisäveron alainen. Varsinaista lisäveroa tämän ei kuitenkaan pitäisi aiheuttaa, koska osuuskunta saa vastaavasti vähentää korvattavien kustannusten hankintahintaan sisältyvän alv:n.
Heikkenevää kannattavuutta ei saisi kuitenkaan, ei ainakaan periaatteessa, parantaa jäsenten antamalla taloudellisella tuella. Jos liikevaihto pienenee ja kannattavuus heikkenee, pitäisi nopeasti ryhtyä saneeraukseen ja vähentää kustannuksia, niin että tasapaino saavutetaan ilman jäsenten suoranaista tukea.
ÅKE STENSTRÖM, KTM
Työosuuskuntamme tilanne näyttää hyvältä ja jäsenille on riittänyt töitä. Jos kuitenkin tulee hiljaisempi kausi, millainen turva jäsenillä on työttömyyden varalta? Vaikuttaako osuuskunnan jäsenmäärä asiaan?
NIMIMERKKI TULI TURVATON OLO
Työosuuskunnan jäsentä voidaan hänen hakiessaan työttömyysturvaa pitää joko palkansaajana tai yrittäjänä.
Työttömyysturvalain mukaan yritystoimintaa harjoittavaksi katsotaan aina henkilö, joka päätointaan varten on velvollinen ottamaan itselleen YEL- tai MYEL-vakuutuksen. Lisäksi yritystoimintaa harjoittavana pidetään muun muassa johtavassa asemassa osakeyhtiössä työskentelevää henkilöä, jos hän omistaa yhtiön osakekannasta vähintään 15 prosenttia, sekä henkilöä, joka työskentelee vastaavalla tavalla muussa yrityksessä tai yhteisössä, jossa hänellä on vastaava määräysvalta.
Jäsenmäärän vaikutus
Osuuskunnissa ylintä päätösvaltaa käyttää jäsenten kokous, joten kaikkia
jäseniä pidetään työttömyysturvan kannalta johtavassa asemassa olevina.
Jos osuuskunnassa on jäseniä enintään kuusi, ovat kaikki osuuskunnassa työskentelevät jäsenet työttömyysturvalain mukaan yritystoimintaa harjoittavia henkilöitä, koska heillä on yli 15 prosenttia määräysvallasta.
Kun jäsenmäärä on kuusi tai vähemmän muuten kuin aivan tilapäisesti, työvoimatoimikunta antaa työttömyysturvan maksajalle työvoimapoliittisen lausunnon osuuskunnan jäsenen työllistymisestä yritystoiminnassa.
Jos työosuuskunnan jäsenmäärä on kuusi tai vähemmän, ja jäsen haluaa päästä eroon yrittäjästatuksesta, on tämä mahdollista vain osuuskunnasta eroamalla. Kun jäseniä on seitsemän tai enemmän, ei ketään jäsenistä voida katsoa yritystoimintaa harjoittaviksi, vaikka he toimisivat esimerkiksi hallituksen jäseninä tai toimitusjohtajana.
Oikeus työttömyysturvaan
Työttömyysturvalain mukaan henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysturvaan siltä
ajalta, jona hän työllistyy yrittäjänä tai vastaavalla tavalla omassa työssään.
Jos henkilö työttömänä aloittaa yritystoiminnan, hänen katsotaan työllistyvän
tässä toiminnassa, jos sen vaatima työmäärä on niin suuri, ettei kokoaikaisen työn
vastaanottaminen ole mahdollista.
Aiemmin yrittäjänä tai vastaavalla tavalla omassa työssä työllistyneen katsotaan työllistyvän siihen asti, kunnes toiminta on todistettavasti kokonaan loppunut, tai kun yritystoiminta tai oma työ on todistettavasti ollut keskeytyneenä vähintään neljä kuukautta. Paikallinen työvoimatoimikunta antaa asiasta työttömyysturvan maksajaa sitovan työvoimapoliittisen lausunnon. Työosuuskunnan jäsenmäärä tarkistetaan työvoimapoliittisen lausunnon antamisen yhteydessä.
Työosuuskunnan lukuun palkansaajana työtä tekevällä on työttömyysjaksoina oikeus työttömyysturvaan. Alle kuukauden pituisten työjaksojen ajalta työttömyysturva voidaan maksaa soviteltuna, jos edellytykset sovitellun työttömyysturvan saamiselle muuten täyttyvät.
Sen sijaan esimerkiksi tuotteittensa markkinointia varten osuuskunnan perustaneet yrittäjät ovat työttömyysturvan kannalta edelleen yrittäjiä.
Vaikka osuuskunnassa olisikin jäseniä seitsemän tai enemmän, voi osuuskunnan toimitusjohtajan tai muun osuuskunnan käytännön toiminnasta vastaavan henkilön työmäärä olla niin suuri, ettei kokoaikaisen työn vastaanottaminen ole mahdollista. Tällöin häntä ei pidetä työttömänä eikä hänellä ole oikeutta työttömyysturvaan. Asiaan ei vaikuta se, maksetaanko tästä työstä palkkaa vai ei.
Työttömyysturvaa ei makseta osuuskunnalle tehdyn talkootyön ajalta, sillä työttömyysturvalain mukaan henkilö ei ole työtön, jos hän palkatta työskentelee yrityksessä tai sellaisissa tehtävissä, joita yleisesti tehdään työsopimuslain mukaisissa työsuhteessa. Aivan vähäiseen palkattomaan työskentelyyn - esimerkiksi mainosten jakamiseen iltaisin - työvoimaviranomaiset eivät ole puuttuneet.
PIRJO PARTANEN
ylitarkastaja, työministeriö
| Sivun alkuun | Sisältösivu |