Vientisuhdanne taittui,
elintarviketeollisuus vaikeuksissa

 
Suomalainen elintarviketeollisuus onnistui ensimmäisinä EU-vuosina odotettua paljon paremmin, mutta nyt näkymät ovat selvästi huonontuneet. Noin 300 000 suomalaista suoraan tai välillisesti työllistävälle teollisuudenalalle uhkaa käydä vähän niin kuin Osuustoiminta-lehden 2/94 kansikuvassa keväällä 1994 ennakoitiin.

Vuoden 1998 alkusyksystä vientisuhdanne taittui ja teollisuustuotannon kasvu hidastui selvästi.

Metsäteollisuudessa hinnat alenivat. Venäjän talouden ajautuminen hallitsemattomaan kriisiin vähensi elintarviketeollisuuden vientiä. Meijeriteollisuus kohtasi myös itse aikaansaatuja vaikeuksia.


Metsäteollisuus
kilpailukunnossa
Suomalaisen metsäteollisuuden pyrkimys kilpailukykynsä parantamiseen on tuottanut tulosta. Toiminta on asiakassuuntaista, isot yrityskoot tuovat mittakaavaetuja ja vahvat taseet toiminnallista vakautta. Metsäliitto-Yhtymä on tästä hyvä esimerkki.

Metsäliitto-Yhtymän tuotteista päällystettyjen paperien kysyntä kasvoi viime vuonna ja hinnatkin vahvistuivat. Myös sahatavaran menekki oli hyvä, mutta hintataso ei. Aasian talouskriisi ja suuret varastot heikensivät sellun kannattavuutta. Erityisesti vanerimarkkinat kärsivät Aasian ja Etelä-Amerikan romahtaneista hinnoista.

Metsäliitto-Yhtymä 1998
* Liikevaihto 28,5 mrd mk / +9,3 %

* Voitto ennen satunnaiseriä 2,2 mrd mk / +40,8%

* Omavaraisuusaste 42,8 % / +1,5 %-yks

* Henkilöstö 19 350 / +6,9 %

Liikevaihtoa kasvattivat syksyyn asti jatkuneen hyvän markkinatilanteen lisäksi vuoden aikana yhtymään liitetyt Britanniasta ja Saksasta ostetut yritykset. EU:n osuus Metsäliitto-Yhtymän liikevaihdosta oli 78 %.

Yhtymän liikevoitto oli 2 818 mmk. Siitä Metsä-Serla Oyj:n osuus oli peräti 2 299 mmk ja tulos ennen satunnaiseriä 1 824 mmk eli 80 prosentin parannus. Siitä kelpaa maksaa entistä nätimpää osinkoa. Myös Finnforestin kannattavuus parani. Sen sijaan Metsä-Timberin tulos painui lievästi miinukselle, vaikka liikevaihto kehittyi hyvin.

Tätä vuotta varjostavat jatkuvat kriisit maailmalla, mutta Metsäliiton koneisto kasvattaa edelleen liikevaihtoa, joskaan tulos ei yltäne vuoden 1998 tasolle.

UPM-Kymmenen paperintuotanto kohosi uuteen ennätykseen, 7 500 miljoonaan tonniin. Myös sahatavaran tuotanto kasvoi. Liikevaihto pysyi 50 miljardissa markassa yrityskauppojen johdosta, mutta vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 8 %. Siitä 86 % perustuu vientiin. UPM-Kymmenen leipähammas on aikakauslehtipaperi. Voitto ennen satunnaiseriä oli muhkeat 8,5 mrd mk, jossa lisäystä edellisestä tilivuodesta on 1,9 mrd mk. Sijoitetun pääoman tuotto oli alalle erittäin korkea, 18 %.

UPM-Kymmene 1998
* Liikevaihto 49,7 mrd mk / -1,4 %

* Voitto ennen satunnaiseriä 8,5 mrd mk / +28,8%

* Omavaraisuusaste 45,3% / +5,2%-yks.

* Henkilöstö 34 400 / -10,2 %

Suomalais-ruotsalainen metsäjätti Stora-Enso teki liikevaihtoa kunnioitettavat 62,4 mrd mk, mutta tuloskehitys ei Gutzeitin miehiä naurattanut. Tulos ennen satunnaiseriä oli tosin 2,0 mrd mk, mutta edellisvuonna 3,8 mrd mk. Suurin syy pudotukseen ovat fuusiosta tehdyt 2,7 mrd markan kulukirjaukset. Jatkossa synergiset hyödyt ja mittakaavaedut poikivat. Ainakin Enson puolisko on tuloskunnossa.

Stora-Enso 1998
* Liikevaihto 62,4 mrd mk/+5,0%

* Voitto ennen satunnaiseriä 2,0 mrd mk/-47,4%

* Omavaraisuusaste % 35,8/-1,0 %-yks.

* Henkilöstö n. 40 000

Sikasykli ja
vienti ongelmina


Vuodesta 1998 tuli liha-alalle EU-ajan vaikein. Kun talouskriisit kaatuivat päälle, Suomeakin kohtasivat EU-ylitarjonta siasta ja romahtaneet hinnat. Kannattaviksi ylsivät vain Atria, mahdollisesti Saarioinen ja eräät pienet kapean segmentin yritykset, jotka ehkä hyötyivät alan dumping-eristä. Karjaportista ei ollut informaatiota. Sikakriisi jatkuu ja saneeraukset ovat tänä vuonna tunnusomaisia.

Atria Oyj :n liikevaihto kasvoi viime vuonna 31 % ja ylsi 3,1 mrd markkaan, jossa on mukana Lithells AB. Hintakehityksen lisäksi Atrian tulosta rasittivat kertaluontoisesti 18 mmk:n arvonalennukset Ylivieskan kiinteistöstä ja eläkesäätiön purkamisesta.

Atrian vahvuutena ovat EU-valmiudet: ajoissa nykyaikaistettu tuotantokapasiteetti, jalostusasteen nosto, vankka tase ja Ruotsin saaminen toiseksi kotimarkkinaksi. Lithells on saatu haltuun ja Sibylla kotiutuu myös Suomeen.

Atria Oyj 1998
* Liikevaihto 3,1 mrd mk / +31,3%

* Voitto ennen satunnaiseriä 60 mmk / -26,8%

* Omavaraisuusaste % 52,6 / +0,5%-yks.

* Henkilöstö 3 046 / +29,8%

HK Ruokatalo -konsernin tulos heikkeni lievästi lähinnä maailmanmarkkinoiden epävakauden vuoksi. Rakvere-investointi tehtiin juuri, kun Venäjän talous putosi. HK Ruokatalo on parantanut tasettaan määrätietoisesti, ja tulosta on syntynyt lähinnä voittorahoituksella. Keväällä toteutettu osakeanti vahvisti omavaraisuusastetta.

HK Ruokatalon vahvuutena ovat isot volyymit ja tunnettuus, mutta se ei riitä. Kustannusten leikkaukset noin 100 miljoonalla markalla ja siten kannattavuuden parantaminen ovat menossa. Mielenkiintoista on LRF:n kiinnostus. Synergiaetujen hakeminen Suomesta saattaa kiinnostaa.

HK Ruokatalo Oyj 1998
* Liikevaihto 2,8 mrd mk / +3,8%

* Tulos ennen satunnaiseriä -9 mmk

* Omavaraisuusaste % 38,1 / +14,8 %-yks.

* Henkilöstö 3 582 / +19,8%

Meijeriteollisuus
ajautui vaikeuksiin
Meijeriteollisuus varautui tiukkenevaan tuloskehitykseen, mutta kehitys oli odotuksia huonompi. Ylitarjonta lisääntyi ja nestemäisten maitotuotteiden kulutus aleni yhä. Hintakilpailu kotimaan maitonestemarkkinoilla kiristyi, mistä hyötyivät kauppa ja osin kuluttajat. Venäjän talouskriisi lähes pysäytti sinne suuntautuneen tavanomaisen viennin. Sateinen kesä söi jäätelön menekkiä. Valion murheeksi koitui vielä liikesuhteen päättyminen Maito Pirkan ja Hämeen Osuusmeijerin kanssa. Juustojen kasvava kysyntä kotimaassa oli harvoja ilonaiheita.

Valion vastaanottama maitomäärä laski 3,4 %, hankintaosuus kaventui parilla prosenttiyksiköllä 69 prosenttiin ja liikevaihto pieneni 6 % eli 450 mmk:lla. Voitto ennen satunnaiseriä supistui tuntuvasti. Omistajaosuuskunnille kyettiin maksamaan raakamaidosta 2,24 mk/l eli 3 penniä vähemmän kuin 1997. Myös osinkoa leikattiin. Meijeriteollisuuden saama hinta on alentunut vuodesta 1997 jopa 30 p/l, joten eron kiinnikurominen kustannustehokkuutta parantamalla on iso haaste. Tänä vuonna maitomarkkinoiden uusi kilpailuasetelma vaikuttaa koko painollaan, viime vuonna vain puolena vuotena.

Valion vahva tase edistää käynnistettyä saneerausta vuoteen 2000. Valion ja Arlan kesken ei helposti löydy synergiaetuja. Kauppanesteet ovat kummankin ongelma ja paineet tilityshintoja kohtaan lisääntyvät. Niin Valiossa kuin muuallakin elintarviketeollisuudessa ponnisteluista kiitetään väkeä vähentämällä.

Valio Oy 1998
*Liikevaihto 7,6 mrd mk / -5,6%

*Tulos ennen satunaiseriä 25 mmk / -86,4%

*Omavaraisuusaste 49% / +3 %-yks.

*Henkilöstö 4 517 / -0,4%

Aito Maito Fin -ryhmästä ja Ingman Foodsista ei ollut saatavissa informaatiota. Ingmanista voi arvioida, että määrät on pidetty. Vanhan perheyhtiön tyyliin kuuluu, ettei kannattavuus mene pakkasen puolelle. Hämeenlinnan Osuusmeijeri on ennakkoinformaation mukaan nostanut valmistusmääriä, mutta liikevaihto ei juuri kasvanut. Markkinoilta saatu hinta on leikannut kannattavuutta, joten tehoja on lisättävä.

Raha kävi jo
kaupaksi
Ripeä talouskasvu ja erityisesti vilkas kotimainen kysyntä lisäsivät antolainausta lähes 12 prosentilla. Myös talletukset kasvoivat huolimatta kotitalouksien kiinnostuksesta vaihtoehtoisiin sijoituksiin.

Osuuspankkiryhmä , OKO ja 249 osuuspankkia, sai viime vuonna peruspankkitoiminnallaan kaksi kertaa niin suuren liikevoiton kuin 1997. OKO-konserni lisäsi liikevoittoaan 56 prosentilla 442 mmk:an. Op-ryhmän pääoman tuottoaste parani ja tuottojen suhde kuluihin koheni. Rahoituskate kasvoi runsaat 6 %, 4,1 mrd markkaan. Sitä kasvattivat järjestämättömien saatavien supistuminen, varainhankinnan kustannusten aleneminen ja luottokannan kasvu. Luottotappiot supistuivat 40 %. Tulosta paransi myös Paikallisosuuspankkiryhmän suorittama alasajettavan OVR:n vastuuosuusmaksu 213 mmk.

Op-ryhmän vakavaraisuus parani, talletuskanta kasvoi, mutta markkinaosuus markkatalletuksista supistui hieman. Verkoston supistuessa ja pankkiautomaation edistyessä henkilöstön määrä väheni. Tehtävärakenne painottuu neuvontaan ja asiantuntijapalveluihin. Vihdoin OKO:ssa esitettiin optioperusteista koko OPK:n henkilökunnan kattavaa kannustejärjestelmää, mutta se ei vielä innostanut omistajia. Eurovuoden alkaessa kotimainen kysyntä ylläpitää aktiviteettia, pankkikilpailu kovenee ja matalat korot edellyttävät osaavaa pankkitoimintaa.

Op-ryhmä 1998
* Liikevoitto 2,3 mrd mk / +101,9%

* Vakavaraisuus 12,2 % / +0,5%-yks.

* Henkilöstö 8 524 / -4,7%

* Jäsenmäärä 695 000 / +7,4%

Paikallisosuuspankkiryhmälle vuosi 1998 oli siirtymävuosi, johon sisältyi poikkeuksellisia kuluja OVR:sta ja tietojärjestelmän vaihdosta. Sen vuoksi liikevoitto 126 mmk sisälsi 8 mmk:n notkahduksen. Rahoituskate kasvoi, ja vähäiset luottotappiot pienentyivät yhä. Jäsenmäärän kasvu osoittaa, että osuuspankkitoiminnassa on vetoa.

MeritaNordbanken -konsernin liikevoitto kasvoi 13 % ja oli 8,1 mrd mk. Pääosa tuloksesta syntyi vähittäispankkitoiminnasta. Talletukset kasvoivat hieman, mutta markkinaosuus ei. Toimintaa virtaviivaistetaan osakemyynneillä ja Suomen kiinteistökannan supistamisohjelmalla. Alaskirjauksia helpottavat myyntivoitot Nokian osakenipusta.

Leonia kasvatti liikevoittoaan 200 miljoonalla markalla 1,1 mrd markkaan. Pankin vakavaraisuus 13,9 % koheni. Leonialla oli erittäin vähäiset luottotappiot. Tulevaisuuden haaste on sama kuin muillakin: kustannustehokkuuden parantaminen kapenevan korkomarginaalin vallitessa.

S- ja K-ryhmät
etenevät
Ostovoiman hyvä kehitys ja rakentamisen vilkastuminen vauhdittivat kauppaa. Vähittäiskaupan myynti kasvoi runsaat 5 %. Isot yksiköt ja tehokkaat ketjut menestyivät. S-ryhmän vähittäismyynti kohosi 31,4 mrd markkaan ja kasvoi 8,4%. S-ryhmän tulos ennen satunnaiseriä oli lähes miljardi markkaa, kaikkien aikojen paras. Kesko kasvatti myyntiään 2,1%, mutta vertailukelpoinen kasvu oli yli 5%. Tradekan myynnin lisäys oli 2,3%. Päivittäistavarakaupassa S- ja K-ryhmät voittivat. Tradeka menetti hieman ja Spar selvästi.

Maatalouskaupassa konekauppa kävi vilkkaasti, mutta katovuosi heikensi viljakauppaa. Hankkija-Maatalouden Agrimarket-ketjun myynti lisääntyi 4,3 % ja oli 4,9 mrd mk. Hankkija-Maatalous on panostanut logistiseen tehokkuuteen ja bonusjärjestelmään.

Maatalous- ja konekeskon myynti 3,4 mrd mk pysyi edellisvuoden tasolla. Kasvua toi kone- ja tarvikekauppa, miinusta viljakauppa.

Fuusioita edessä
Elintarviketeollisuuden kannattavuus heikkenee, kun volyymit eivät kasva kuin erikoistuotteissa ja hinnat laskevat. Viljaa, margariinia ja kemiassa mm. tärkkelystä jalostava Raision Yhtymä menestyi, vaikka vientimarkkinoilla tuli takaiskuja. Benecolista on tulossa sille neljäs tukijalka.

Sen sijaan johtaviin biotekniikan yrityksiin kuuluvan Cultorin liikevaihdon kehitys pysähtyi jo toissavuonna ja kannattavuus heikkeni. Cultorin johto katsoi parhaaksi esittää konsernin fuusioitumista tanskalaiseen Daniscoon. Todennäköisesti fuusioita ja strategisia alliansseja koetaan myös niissä osuustoiminnallisissa yrityksissä, joiden omat voimavarat eivät riitä kilpailussa. Ulkomaalaisomistuksen myötä amerikkalainen omistajakeskeinen ajattelu, sijoituksen arvon kasvattaminen, on tullut ykköstavoitteeksi. Kehitykselle olisi hyväksi, jos osuustoiminnallinen omistus laventaisi tavoitenäkökulmaa ja toisi toimintaan pitkäjänteisyyttä.

Yrjö Kotisalo

| Sivun alkuun |