Ot-yritysten
omistajaohjaus
nousee polttopisteeseen
Osuustoiminnalliseen keskusteluun on putkahtanut mukaan uusi termi, jonka käyttö
samanaikaisesti on yleistynyt myös yleisessä taloustieteellisessä keskustelussa.
Muotitermi ja keskustelun teema on Corporate Governance.
Sille ei löydy vakiintunutta käännöstä, mutta yritysten omistajaohjaus on ainakin
osuustoiminnan pitkään traditioon hyvin istuva suomennos.
Teema ei ole yhtä uusi ja yhtä vaikea kuin miltä se ensi kuulemalta ehkä
näyttää.
Sen uusi sisältö tulee nykyisin organisaatio- tai institutionaalisesta
taloustieteestä. Se tutkii taloudellisen organisoitumisen eri tapoja ja vertailee niillä
saavutettavia tuloksia. Näin suuntaus on toisinaan määritelty myös
"organisaatioekologiaksi". Uskotaan, että organisaatioiden synnystä ja
kehityksestä on löydettävissä samankaltaiset lainalaisuudet kuin luonnosta.
Myös kullakin yritysmuodolla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Esimerkiksi
osuuskunta sopii parhaiten sellaisten jäsenten yritysmuodoksi, joille ratkaisevaa ei ole
erisuuruisten pääomapanosten mukaan jaettava päätösvalta vaan tasaomisteisuus
demokraattisessa hengessä.
Aiheesta on keskusteltu pitkin 90-lukua, mutta teeman sisältö on vuosien myötä
kehittynyt. Keskustelun ensimmäisessä aallossa puhuttiin etenkin yritysten hyvän
hallinnon traditiosta. Nyt meneillään on toinen aalto. Tieteellistä kunnianhimoa alalla
on pitkään edustanut esimerkiksi suomalaissyntyinen, amerikkalaistunut professori Bengt
Holmström (ks. haastattelu OT 4/97).
Suomalaisittain toisen aallon lähtölaukaukseksi voidaan nimetä SITRA:n syyskuussa
1998 järjestämä seminaari, jossa teemasta alustivat mm. Nokian Jorma Ollila
ja ABB:n Percy Barnevik sekä aiheen huippunimet tieteen puolelta Euroopasta
ja Amerikasta. SITRA:n ohella seminaaria olivat organisoimassa Bengt
Holmström, Pellervon Samuli Skurnik ja PT:n Jukka Pekkarinen.
Yritystoiminnan perimmäisten kysymysten äärelle
Omistajuus tarkoittaa vallankäytön lähdettä yritysten toiminnasta päätettäessä.
Mitkä tällöin ovat ne omistajien taloudelliset intressit, jotka päätöksenteossa
ratkaisevat? Omistajien, yrityksen toimivan johdon ja kaikkien muidenkin toimijoiden
roolien tulisi olla mahdollisimman selvät kaikille. Myös yritysten
kannustinjärjestelmät nähdään toiminnan tuloksellisuuden takaajina hyvin keskeisiksi.
Asiaa ilmentää ja havainnollistaa oheinen Osuustoiminta-lehden kansikuva vuosien 1987
- 88 vaihteesta. Se on osuustoiminnan pysähtyneisyyden ajalta, jolloin moni suuri
suomalainen osuuskunta näytti kehittyvän saneerauskypsäksi ennen kuin niiden hallinto
riittävän jämäkästi pystyi korjaamaan kurssin.
Pellervolaisissa yrityksissä ryhdistäytyminen sittemmin kuitenkin Hankkija-Noveraa
lukuun ottamatta onnistui. SOK-lainen osuuskauppa pääsi rankan saneerauksen jälkeen
huimaan nousuun. Työväenliikkeen osuuskaupoista ilmeisesti puuttui Osuustoiminta-lehden
kaltainen riittävän kriittinen ja vaikuttava keskustelu.
Osuustoiminnan hallinnon selkeät perusasiat ja tavoitteet on löydettävissä jo
Rochdalen kunnon kankurien perustaman ensimmäisen osuuskaupan säännöistä vuodelta
1844. On oikeastaan hämmästyttävää, miten hyvin hyvään ja tehokkaaseen hallintoon
johtaneet periaatteet ovat kestäneet, vaikka niiden käytännön tulkinnat ovatkin
suuresti vaihdelleet. Radikaali muutos on kuitenkin tapahtunut siinä, että osuustoiminta
luotiin maailmaan, jossa enemmistö selvästi kärsi tavaroiden ja palvelusten
niukkuudesta. Nyt varsinkin länsimaissa elämme yltäkylläisyyden keskellä. Varsinkin
materiaalisessa tarjonnassa vallitsee kova kilpailu kuluttajien sieluista.
1980-luvun lopusta nykypäivään kaikki ot-yritykset ovat siirtyneet toimimaan
avoimilla ja kilpailluilla markkinoilla. Tämä vaikutti myös yritysten ohjausmalleihin.
Kilpailutalouden läpilyönti kaikkialla on antanut myös ot-yritysten liikkeenjohdolle
lisää pelivaraa, kun muutoksiin markkinoilla joudutaan vastaamaan nopeasti. Samalla
kehitys on asettanut lisää paineita myös etenkin hallitukselle tehostaa sekä yrityksen
sisäistä että markkinaympäristöön kohdistuvaa seurantaa ja valvontaa.
Mitä on hyvä hallinto?
Ikivanha teema tulee nyt uudelleen muodikkaaksi, kun sillä on tänään paljon uutta
ja täsmällisempää sisältöä. Uutta tietoa on viimeisten kymmenen vuoden sisällä
kertynyt etenkin ot-yritysten ulkopuolelta ja kansainvälisesti.
Kun yritysten toimintaympäristö on muuttunut täydellisesti, niin se on johtanut
myös yritysrakenteiden elämiseen. Esimerkiksi nykyiset Atria ja HK Ruokatalo
päätyivät yhtiöittämään liiketoimintansa ja viemään yhtiöt pörssiin.
Pörssissä toimiminen on sujunut niiltä aikojen myötä vaihtelevasti, mutta itse
80-luvun lopulla tehtyä perusratkaisua ei tänä päivänä ole syytä asettaa
kyseenalaiseksi.
Kansainvälisessä keskustelussa Atrian ja HK Ruokatalon käyttöön ottamaa mallia
omistajaosuuskunnista ja niiden pörssinoteeratuista osakeyhtiöistä kutsutaan hybrideiksi.
Muutamien mielestä hybridejä paljon selkeämpiä osuustoiminnan tyyppejä ovat tuotanto-osuuskunta
ja palveluosuuskunta.
Mutta hybridien synty ja kehittyminen ovat varsin mielenkiintoisia. Niissä kun
pyritään yhdistämään parhaat puolet keskenään hyvin erilaisista organisaatioista.
Kaikille näille kolmelle osuustoiminnan perustyypille sopii se yhteinen peruskysymys,
mitä on hyvä hallinto. Mitä tärkeimpiä tavoitteita sille jäsenten ja suoraan
jäseniä edustavien hallintoelinten taholta kulloinkin asetetaan? Ja miten esimerkiksi
ot-yritysten johto ja hallitukset kulloinkin onnistuvat toteuttamaan jäsenten toiveita ja
osuustoimintaan kuuluvaa jäsenten tasa-arvoa ja liiketoiminnan eettisiä tavoitteita?
Kansainvälistä mielenkiintoa
Pellervo asetti viime vuonna laajapohjaisen toimikunnan tutkimaan ot-yritysten
omistajaohjaukseen liittyviä kysymyksiä. Työryhmän tavoitteena on tuottaa
taustamuistio, joka voisi toimia luottamus- ja liikkeenjohdon tukena.
Tähän Pellervon virittämään teemaan on löytynyt yllättävän paljon myös
kansainvälistä mielenkiintoa. EU:n tuottajaosuustoimintaa edustavassa järjestössä
Cogecassa varapuheenjohtaja Marcus H. Borgström on valittu vastaamaan
29.-30.11. järjestettävästä Corporate Governance -seminaarista ja Pellervon
toimitusjohtaja Samuli Skurnik on kutsuttu siihen yhdeksi alustajaksi. Aiheesta puhuttu
myös NBC:ssä ja se oli vastikään myös Ruotsin LRF:n ideaseminaarin aiheena.
Mauno-Markus Karjalainen
mauno-markus.karjalainen@pellervo.fi
|