Osuustoiminta edustaa kohtuutta
- Osuustoiminnallinen yhteistoiminta on lisäarvoon tähtäävää vuorovaikutteista työtä, jossa on inhimillinen aatepohja. Tänä päivänä kuulee yhä useammin ylpeitä tokaisuja osuustoiminnan oikeudenmukaisuudesta, demokraattisuudesta ja tasa-arvoisuuden tavoittelusta, Pellervon johtokunnan puheenjohtaja, vuorineuvos Matti Kavetvuo puhui Pellervon Päivän lopuksi. Kavetvuon mukaan tilanne kuvastaa osuustoiminnan otollista maaperää markkinatalouden ylilyöntien ristiaallokossa, jota tulonjaon voimakas uudelleenjako aiheuttaa. Tässä muutoksessa osuustoiminnallinen yhteistoiminta edustaa talonpoikaisjärkeä ja kohtuutta. Osuustoiminnan saavutukset koetaan oikeutettuina ja hyveellisinä.		- Osuustoiminta on yhteistoimintaa, joka kertyy yhteiseksi hyväksemme, vuorineuvos Matti Kavetvuo tiivisti sanomansa. Kuva Tapani Lepistö

Hän kertasi, miten viime vuosikymmen uusine kilpailulakeineen pakotti monet osuustoiminnan sektorit etsimään uusia toimintamalleja. Jäseniä vaaditaan tiedostamaan niin markkinoiden toimintamekanismit kuin toiminnan ja tuotteiden kehittämisen tarpeet. Yhteistoiminta onkin yhä enemmän kohdistumassa oman yrityksen strategian ja kilpailukyvyn jäntevään rakentamiseen. Tämä on edellyttänyt uutta kommunikointikykyä jäseniin päin ja jäsenten kesken. Samoin on pitänyt paneutua hyvään omistajaohjaukseen ja -hallintoon.

- Meillä on hyviä tuloksia uudenlaisesta yhteistoiminnasta. Yleinen mielipideilmasto ei enää pidä osuustoimintayrityksiä vanhoillisina, poliittisesti värittyneinä menneisyyden jättiläisinä. Markkinakilpailussa osuustoiminnalliset yritykset ovat kilpailukykyisesti huolehtineet tuotekehityksestä, innovaatioista ja pääomahuollosta, Kavetvuo linjasi.

Uusi yhteistoiminta alkaa kotipesästä

- Tullessani meijerisektorille 1990-luvun alussa Valiossa omistajaosuuskunnat vaativat Valiolta maidosta hintaa ja palveluja kuin vieraalta yritykseltä. Kilpailu kehitti omistajavastuullista kulttuuria, ja valiolaisten osuuskuntien yhteistyö painottui Valion rakenteiden kehittämiseen kilpailukykyiseksi. Tuli ikään kuin ahaa-elämys: Meidän on huolehdittava, että oma yrityksemme pärjää!

Kavetvuo määritteli, että uusi yhteistoiminnan henki ei ole liturgista "oikeauskoisten" monopolin rakentamista, jossa "vääräuskoiset" hajaantujat ovat kaiken pahan alku.

- Uusi yhteistoiminta alkaa omien asioiden kuntoonpanosta eikä toisten arvostelusta. Silti jäsenyhtenäisyyden eteen on ponnisteltava. Taloudellisista realiteeteista vieraantuneella politikoivalla hajaannuksella menetetään paljon jäsenten varallisuuden muodostumisen mahdollisuuksia - näinhän tapahtui meijerikentällä 1990-luvulla.

- Suomalainen on yhteistyökykyinen, kunhan hänellä on selkeä peruste yhteistyön hyödystä. Ehkä joskus aatteellisuus on ollut niin vahvaa, ettei konkreettisten tulosten tarvetta ole riittävästi tiedostettu, Kavetvuo arvioi.

| Sivun alkuun |