Kahdet kotimarkkinat Liha-alalla jo tuonti pakottaa vientiin. Naudanlihan tuonti on sinänsä perusteltua, kun naudasta on Suomessa alituotantoa, mutta sitä tuodaan kuitenkin vajetta enemmän ja silloin syntyy saman lihan vientitarve. Raaka-aineen vienti ei edellytä merkittävää panostusta tuotekehitykseen, mutta omaa tietotaitoa siihenkin tarvitaan. - Esimerkiksi ruhon sivutuotteiden hinnat ovat eri maissa erilaiset, Paatelainen kuvaili. Korealaiset maksavat sian kyljestä kaksinkertaisen hinnan, amerikkalaiset grilliluista jopa 30 markkaa kilo. Atria-konsernin liikevaihto oli vuonna 1999 noin 3,3 miljardia markkaa. Viennin arvo oli 271 miljoonaa markkaa ja Ruotsissa toimivan Lithells AB:n liikevaihto oli 947 miljoonaa markkaa. Atrian koko liikevaihdosta tuli siten 36,7 prosenttia Suomen rajojen ulkopuolelta. Näiden lukujen valossa kansainvälistymiskeskustelua vetäneen taloustoimittaja Eeva Palojärven murjaisu Atrian ruotsalaisesta nakkikaupasta jäi vähintäänkin ontoksi. Pelkkä puolustus ei enää riitä Paatelaisen mielestä liha-alan yritykset on tuomittu surkastumaan, elleivät ne pysty laajentamaan toimintaansa maan rajojen ulkopuolelle. Lihaa tuodaan maahan yli oman tarpeen ja tuonti kasvaa yhä. Siitä voi seurata markkinoilla voimakas ylitarjonta, joka saa hintatason ja saman tien tuottajien tulot romahtamaan. Hintapaineita voidaan purkaa viennillä. Joskus viennissä saa jopa parempaa hintaa kuin kotimaan markkinoilla. Offensiivinen vienti turvaakin aivan ratkaisevasti tuottajahintaa. - Pelkkä puolustustaistelu ei johda tulokseen, Paatelainen tiivisti Atrian ulkomaan strategiat. Viennillä on merkitystä myös henkilöstökysymyksissä. Työskentely ja osaaminen vaativilla kansainvälisillä markkinoilla kohentaa myös yrityksen imagoa. Se ei olekaan enää "vain lihakauppiaan" työtä, vaan arvostettua toimintaa, mikä helpottaa pätevimpien henkilöiden rekrytointia.
|
||||||||
| Sivun alkuun | |