ICA:n
pääjohtaja Karl-Johan Fogelström: Tulevaisuus on arvopohjaisten yritysten "Tulevaisuus kuuluu kaukonäköisille, arvopohjaisille yrityksille, jotka ovat osanneet tasapainottaa organisaationsa, työntekijöidensä, sijaintiyhteisönsä ja omistajiensa tarpeet toimivaksi kokonaisuudeksi." Näin siteerasi Kansainvälisen osuustoimintaliiton ICA:n pääjohtaja Karl-Johan Fogelström tunnetun taloustieteilijän Richard Barretin visiota Pellervon Päivässä 25.4. Hän puhui suomeksi ja esiintyi nyt ensimmäisen kerran Suomessa tultuaan valituksi ICA:n johtoon viime vuonna. Ahvenanmaalaissyntyinen ICA:n pääjohtaja Karl-Johan Fogelström on aiemmin työskennellyt mm. tilintarkastajana SOK:lla 60-luvulla ja maarianhaminalaisen tavaratalon johtotehtävissä 80-luvulla. Hän on luonut pitkän uran Ruotsin osuustoiminnan sekä ICA:n kehitysyhteistyötehtävissä eri puolilla maailmaa. Hänen kotipaikkansa ja perheensä on Maarianhaminassa ja työpaikka, ICA:n kahdeksan ihmisen päämaja, Genevessä Sveitsissä.
Koska osuuskunnat ovat luonnostaan arvopohjaisia, se helpottaa niitä täyttämään Barrettin ehdot. Tosin vain silloin, jos ne todella toimivat samoilla periaatteilla, mistä puhuvat. "Walk their talk" kuten amerikkalaiset sanovat, Fogelström korosti. Lisää kaivattua vakautta maailmaan Fogelström painotti osuustoiminnan merkitystä vakauden ylläpitäjänä ja lisääjänä. Se antaa ihmisille esimerkin demokraattisen osallistumisen hyödyllisyydestä sellaisissakin maissa, missä demokraattiseen päätöksentekoon ei muuten ole juuri mahdollisuuksia, tai demokratia on nuorta ja heikkoa. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat vielä etenkin monet kehitysmaat ja toiseen iso osa entisen Itäblokin alueista. - Tämä osuustoiminnan sosiaalinen ulottuvuus on samalla sen etu muihin yritysmuotoihin verrattuna. Pärjätäkseen liiketoimintana osuustoiminnan on toisaalta oltava yhtä kilpailukykyistä kuin muu liiketoiminta. Muuten käy huonosti, totesi Fogelström. Erityisluonne liian huonosti tunnettu Fogelström kertoi, että ICA:n asialistalla on nyt päällimmäisenä kansainvälisesti tunnustetun identiteetin luominen osuustoiminnalle. - Suoraan sanottuna osuustoimintaa ei tunneta eikä sen toimintaa siten ymmärretä riittävästi. Tähän seikkaan törmää jatkuvasti. Mahdollisuudet identiteetin vahvistamiseen kasvavat myös sen myötä, että osuustoiminnalle myönnettiin äskettäin oma verkkotunnus: .coop. Näin osuustoiminnalliset yritykset voivat halutessaan siirtyä käyttämään .com -tunnusta tai maakohtaisten tunnusten sijasta tai ohessa osuustoiminnan omaa verkkotunnusta. Oma verkkotunnus tulee olemaan tärkeä keino osuustoiminnan erilaisuudesta ja sen tarjoamasta edusta tiedottamiseen, ja sen käyttöön kannattaisi siirtyä ainakin muutaman vuoden sisällä. Fogelströmin mukaan portaalia ryhdytään ottamaan käyttöön heinä-elokuussa. Bisnestehokkuus on aina elinehto Osuustoiminnan vahvuus on ollut jo sata vuotta kansainvälinen verkottuminen, vaikka itse sana on tuore. Verkottumista on vain tehostettava, kun liike-elämä globalisoituu. Osuuskuntien on löydettävä uusia yhteistoimintamuotoja yli valtiorajojen ja sopeuduttava kaikin puolin nykyliike-elämän vaatimuksiin, korosti Fogelström realiteetteja. - Kun ot-yritys on bisnestehokas, se pärjää muille yrityksille. Jos se vielä kehittää selkeän ja tunnetun osuustoiminnallisen profiilin ja imagon, siinä on SE menestyskonsepti, joka ei ole helposti muiden yritysten kopioitavissa, tiivisti pääjohtaja Karl-Johan Fogelström. |
|||||||||
| Sivun alkuun | |