Yleisö osallistui äänestämälläVuorovaikutteisuus piristi Pellervon Päivää. Sähköisessä äänestyksessä selvin enemmistö yleisöstä eli 86 % katsoi, että osuustoiminnassa arvoilla on merkitystä. Vain 14 % piti arvoja sanahelinänä. Paneelin juontaja, Nelosen uutisten taloustoimittaja Eeva Palojärvi kysyi Valion Satu Säilältä, onko ristiriitaa arvojen korostamisessa ja Valionkin toteuttamissa saneerauksissa, esimerkiksi lammilaisen mustaleimajuuston tuotannon keskittämisessä. Säilä myönsi, että yritysten on tehtävä kipeitä taloudellisia päätöksiä, mutta silti taloudellinen tehokkuus ei Säilän mielestä sulje pois eettisten arvojen hyödyntämistä. Hän muistutti, että kilpailu pitäisi nykyisin ymmärtää kansainväliseksi. Asiallinen kilpailu piristää Äänestyksessä kaksi kolmasosaa piti osuuskuntien keskinäistä kilpailua kokonaisuudelle haitallisena. 54 %:n enemmistö hakisi liiketoimintaan kumppanin toisesta osuustoimintayrityksestä, mutta 46 % antaisi yksin yritystoiminnan ratkaista. - Kilpailu piristää aina, kunhan se ei ole sellaista halolla päähän lyömistä, kuten maitoalalla pari vuotta sitten, Lihakunnan ja A-Tuottajat Oy:n toimitusjohtaja Juha Junnila vertasi. HK Ruokatalo Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Marcus H. Borgström mainitsi varhain toteutetun Tuottajain Lihakeskuskunnan hajottamisen tuoneen kilpailuetua. Ruotsalaiset ovat vasta nyt ankarasti saneeraamassa omaa lihateollisuuttaan. Pellervon Samuli Skurnik aprikoi, että yleispätevää vastausta ei liene. Hän kertoi, miten Pellervon johto oli käymässä Harvardin yliopistossa 1992, jolloin Suomen EU-jäsenyys oli näköpiirissä. Pellervolaiset pitivät lihatalojen yhdistymistä tärkeänä. Sen sijaan professori Michael Porter katsoi, että keskinäinen kilpailu tekee siinä vaiheessa terää, kun kova saneeraus joka tapauksessa oli edessä. - Nyt noin kymmenen vuoden perspektiivillä näemme, että kilpailu on hyödyttänyt suomalaisen lihateollisuuden rakennetta. Vaikka kilpailu osuuskuntien kesken on hankalaa, sen kanssa on opittava elämään, Skurnik linjasi. |
|||
| Sivun alkuun | |