Yhteiskunnan arvoilmasto
suosii osuustoimintaa
ellervon
Päivässä puhuneen Kansainvälisen osuustoimintaliiton ICA:n uuden suomalaisen
pääjohtajan Karl-Johan Fogelströmin mukaan osuuskunnat ovat
arvoperusteisia yrityksiä. Tämänhän varsinkin iäkkäämpi, osuustoimintaperiaatteiden
varaan nojaamaan tottunut suomalainen osuustoimintaväki on toki tiennyt jo entuudestaan.
Sensijaan nuoremman, teknokraattisemmin asioihin suhtautuvan sukupolven edustajille asia
on ollut enemmänkin teoriaa, eikä sitä ole välitetty enemmälti sotkea käytännön
liiketoimintaan.
On kuitenkin olemassa vahvoja perusteita, miksi Fogelström nosti juuri tämän asian
nyt esille. Ilmiselvästi kysymys ei ole suinkaan vain uuden miehen kunnianosoituksesta
vanhoja osuustoimintaperiaatteita kohtaan. Päinvastoin, kysymys on mitä ajankohtaisin ja
liittyy nyky-yhteiskunnan ja talouselämän arvomaailman yleisempään kehitykseen. Arvot,
moraali ja etiikka ovat tänä päivänä kokeneet selvän uusrenessanssin ja niiden
merkitys on noussut liike-elämässäkin aivan uudella tavalla esille. Erilaiset
väärinkäytökset ja skandaalit yritystoiminnan ympärillä ovat tältä osin osuneet
otolliseen maaperään ja osaltaan korostaneet tämän ilmiön läpimurtoa.
suustoiminnan
kannalta mielenkiintoista tässä arvoympäristön merkityksen korostumisessa on se, että
yhteiskunnassa nyt nousussa olevat arvot ovat pitkälle niitä, joiden varaan
osuustoiminnallinen yhteistyö on totuttu rakentamaan jo runsaan 150 vuoden ajan.
Osuustoiminnan kannalta tämä kehitys on näin ollen selvästi myönteistä,
osuustoimintaväen on se helppo hyväksyä ja siihen liittyä. Tällainen
toimintaympäristö on myös omiaan vahvistamaan osuustoiminnan imagoa ja uskottavuutta,
sikäli kun osuuskunnat ja niiden liikkeenjohto itse osaavat sen käyttää
osuustoiminnallisen yrittämisen hyväksi. ICA:n pääjohtajan ulostulo tässä asiassa
oli tarkoitettu rohkaisemaan ja tukemaan osuuskuntia näissä pyrinnöissä.
Fogelströmin kanssa samasta aihepiiristä puhuivat Pellervon Päivässä myös
kansanedustaja Sirpa Pietikäinen, tällä kertaa lähinnä eduskunnan
globaalietiikkatyöryhmän ja YK-liittojen maailmanjärjestön puheenjohtajan
ominaisuudessa, samoin kuin Helsingin yliopiston tutkija Anu Kantola. Myös
Pietikäinen ja Kantola rohkaisivat suomalaista osuustoimintaväkeä toteuttamaan
osuustoimintaperiaatteita. Pietikäisen mukaan osuustoimintaperiaatteet ovat
hämmästyttävällä tavalla yksi yhteen niiden johtopäätösten kanssa, joihin YK:n
piirissä on viime aikoina päädytty kun on pyritty etsimään teitä maailmanlaajuiselle
kestävälle kehitykselle. Näin ollen ne voivat toteutuessaan olla käytännön ratkaisu
moneen vaikeaan globaaliin ongelmaan.
ämä
ja monet muut viestit ympäröivästä yhteiskunnasta viittaavat siihen, että
osuustoiminnalla on nyt ainutkertainen mahdollisuus vahvistaa asemiaan myös käytännön
liiketoiminnassa, parantaa tunnettuisuuttaan ja samalla saada kauan kaivattua vahvistusta
yrittämismallin yleiselle imagolle. Mm. Pellervon viimevuotisen jäsenkampanjan
yhteydessä käydyt monet syvälliset keskustelut osuuskuntien ylimmän johdon edustajien
kanssa, samoin kuin yleinen henki juuri pidetyssä Pellervon Päivässä - jossa teemana
oli tällä kertaa ajan henkeen hyvin sopivasti "Kilpailuetua osuustoiminnan
arvoista" - viittaavat siihen, että Fogelströmin, Pietikäisen ja Kantolan
vetoomukset eivät kaiu suinkaan kuuroille korville. Kyllä tämä viesti on kuultu ja
ymmärrettykin suomalaisen osuustoiminnan piirissä.
Tähän suuntaan viittasivat myös useat Pellervon Päivässä pidetyt, käytännön
linjavastuussa olevien liikkeenjohdon edustajien puheenvuorot, vaikka niissä toki esille
nousivat myös ne monet käytännön ongelmat, joiden kanssa osuustoiminnan kentällä
joudutaan päivittäin tekemisiin. Niin vakuuttavaa ja yhdenmukaista monista muistakin
lähteistä näinä aikoina tulevien viestien kanssa on kuitenkin Fogelströmin,
Pietikäisen ja Kantolan sanoma, että se kannattaa ottaa myös käytännön
yritystoiminnasta vastaavan liikkeenjohdon piirissä vakavasti. Siitä syystä, että se
on liiketaloudellisesti kannattavaa, ja myös siksi, että sitä kautta osuustoiminta voi
viimein vahvistaa pitkäjänteisesti uskottavuuttaan ja imagoaan.
Samuli Skurnik
samuli.skurnik@pellervo.fi
|