ammlehti.gif (1906 bytes)

siniot1.gif (15198 bytes)

kirjaimittain.gif (7478 bytes)

Yhteiskunnan arvoilmasto
suosii osuustoimintaa

p.gif (424 bytes)ellervon Päivässä puhuneen Kansainvälisen osuustoimintaliiton ICA:n uuden suomalaisen pääjohtajan Karl-Johan Fogelströmin mukaan osuuskunnat ovat arvoperusteisia yrityksiä. Tämänhän varsinkin iäkkäämpi, osuustoimintaperiaatteiden varaan nojaamaan tottunut suomalainen osuustoimintaväki on toki tiennyt jo entuudestaan. Sensijaan nuoremman, teknokraattisemmin asioihin suhtautuvan sukupolven edustajille asia on ollut enemmänkin teoriaa, eikä sitä ole välitetty enemmälti sotkea käytännön liiketoimintaan.

On kuitenkin olemassa vahvoja perusteita, miksi Fogelström nosti juuri tämän asian nyt esille. Ilmiselvästi kysymys ei ole suinkaan vain uuden miehen kunnianosoituksesta vanhoja osuustoimintaperiaatteita kohtaan. Päinvastoin, kysymys on mitä ajankohtaisin ja liittyy nyky-yhteiskunnan ja talouselämän arvomaailman yleisempään kehitykseen. Arvot, moraali ja etiikka ovat tänä päivänä kokeneet selvän uusrenessanssin ja niiden merkitys on noussut liike-elämässäkin aivan uudella tavalla esille. Erilaiset väärinkäytökset ja skandaalit yritystoiminnan ympärillä ovat tältä osin osuneet otolliseen maaperään ja osaltaan korostaneet tämän ilmiön läpimurtoa.

o.gif (771 bytes)suustoiminnan kannalta mielenkiintoista tässä arvoympäristön merkityksen korostumisessa on se, että yhteiskunnassa nyt nousussa olevat arvot ovat pitkälle niitä, joiden varaan osuustoiminnallinen yhteistyö on totuttu rakentamaan jo runsaan 150 vuoden ajan. Osuustoiminnan kannalta tämä kehitys on näin ollen selvästi myönteistä, osuustoimintaväen on se helppo hyväksyä ja siihen liittyä. Tällainen toimintaympäristö on myös omiaan vahvistamaan osuustoiminnan imagoa ja uskottavuutta, sikäli kun osuuskunnat ja niiden liikkeenjohto itse osaavat sen käyttää osuustoiminnallisen yrittämisen hyväksi. ICA:n pääjohtajan ulostulo tässä asiassa oli tarkoitettu rohkaisemaan ja tukemaan osuuskuntia näissä pyrinnöissä.

Fogelströmin kanssa samasta aihepiiristä puhuivat Pellervon Päivässä myös kansanedustaja Sirpa Pietikäinen, tällä kertaa lähinnä eduskunnan globaalietiikkatyöryhmän ja YK-liittojen maailmanjärjestön puheenjohtajan ominaisuudessa, samoin kuin Helsingin yliopiston tutkija Anu Kantola. Myös Pietikäinen ja Kantola rohkaisivat suomalaista osuustoimintaväkeä toteuttamaan osuustoimintaperiaatteita. Pietikäisen mukaan osuustoimintaperiaatteet ovat hämmästyttävällä tavalla yksi yhteen niiden johtopäätösten kanssa, joihin YK:n piirissä on viime aikoina päädytty kun on pyritty etsimään teitä maailmanlaajuiselle kestävälle kehitykselle. Näin ollen ne voivat toteutuessaan olla käytännön ratkaisu moneen vaikeaan globaaliin ongelmaan.

n.gif (542 bytes)ämä ja monet muut viestit ympäröivästä yhteiskunnasta viittaavat siihen, että osuustoiminnalla on nyt ainutkertainen mahdollisuus vahvistaa asemiaan myös käytännön liiketoiminnassa, parantaa tunnettuisuuttaan ja samalla saada kauan kaivattua vahvistusta yrittämismallin yleiselle imagolle. Mm. Pellervon viimevuotisen jäsenkampanjan yhteydessä käydyt monet syvälliset keskustelut osuuskuntien ylimmän johdon edustajien kanssa, samoin kuin yleinen henki juuri pidetyssä Pellervon Päivässä - jossa teemana oli tällä kertaa ajan henkeen hyvin sopivasti "Kilpailuetua osuustoiminnan arvoista" - viittaavat siihen, että Fogelströmin, Pietikäisen ja Kantolan vetoomukset eivät kaiu suinkaan kuuroille korville. Kyllä tämä viesti on kuultu ja ymmärrettykin suomalaisen osuustoiminnan piirissä.

Tähän suuntaan viittasivat myös useat Pellervon Päivässä pidetyt, käytännön linjavastuussa olevien liikkeenjohdon edustajien puheenvuorot, vaikka niissä toki esille nousivat myös ne monet käytännön ongelmat, joiden kanssa osuustoiminnan kentällä joudutaan päivittäin tekemisiin. Niin vakuuttavaa ja yhdenmukaista monista muistakin lähteistä näinä aikoina tulevien viestien kanssa on kuitenkin Fogelströmin, Pietikäisen ja Kantolan sanoma, että se kannattaa ottaa myös käytännön yritystoiminnasta vastaavan liikkeenjohdon piirissä vakavasti. Siitä syystä, että se on liiketaloudellisesti kannattavaa, ja myös siksi, että sitä kautta osuustoiminta voi viimein vahvistaa pitkäjänteisesti uskottavuuttaan ja imagoaan.

sas.jpg (13416 bytes)

Samuli Skurnik
samuli.skurnik@pellervo.fi

| Sivun alkuun |