Joustavuus ratkaisi menestyksen

Osuustoiminnan läpimurto ja rakentuminen saivat tapahtua vakaissa merkeissä: venäläistämiskaudet, ensimmäinen maailmansota, Suomen itsenäistyminen, kansalaissota ja 1930-luvun pula-aika eivät muuttaneet liiketoiminnan ulkoista logiikkaa pysyvästi. Näin liike ehätti laajeta ja kasvaa erittäin vahvaksi jo toiseen maailmansotaan mennessä. Vahvuutta ei ratkaisevasti heikentänyt se, että liike jakautui kolmeen leiriin: pellervolaiseen, edistysmieliseen ja ruotsinkieliseen. Pellervolainen ja ruotsinkielinen blokki

Kansan Talous -teoksessa satavuotista osuustoiminnan historiaa lähestytään aatteen, talouden ja kansanliikkeen näkökulmasta, toisaalta tutkimus tarkastelee osuustoimintaa sen ajallisten käännekohtien mukaan.

yhdistyivät viimein vuoden 1993 alusta, mutta S-ryhmän osuuskaupat lähtivät - Jukolaa ja muutamaa muuta itsenäistä osuuskauppaa lukuunottamatta - Suomen EU-jäsenyyden kynnyksellä omille teilleen emona toimineesta Pellervo-Seurasta.

Etujärjestöjen aika jähmetti rakenteet
Sodat merkitsivät kaikkinaista niukkuutta, kansanhuoltoa ja tarkasti säännösteltyä taloutta, mikä jatkui pitkään sotien jälkeenkin. Koitti etujärjestöjen aika, joka jähmetti talouden rakenteet. Sitä jatkui aina 1980-luvun lopulle.

Esimerkiksi liittoutuminen etujärjestöjen (erityisesti MTK:n) ja puolueiden (erityisesti maalaisliitto/keskustapuolueen) kanssa sekä suunnitelmallinen idänkauppa olivat ot-yrityksille tuolloin ratkaisevan tärkeitä.

Pellervolaisuuden samastaminen yksipuolisesti vain maatalouteen on tuolta ajalta periytyviä rasitteita. Tietenkin myös Pellervon, pellon pojan, kalevalainen nimi kieltämättä samastaa suomalaisen osuustoiminnan keskusjärjestön vain maatalouteen, vaikka mukana järjestössä ovat myös osuuspankit ja Lähivakuutus. Järjestö tekee nykyisin aktiivisesti työtä myös järjestäytymättömän uusosuustoiminnan hyväksi.

Avautuminen, kilpailu ja uudet rakenteet
Sen jälkeen olemme sitten eläneet avautumisen, kilpailun ja uusien rakenteiden muovautumisen aikaa, kuten tutkijat nykyaikaa selittävät.

Sosialismi sortui omaan mahdottomuuteensa; elävän vastavoiman katoaminen keitti kapitalismin poikkeuksellisen kovaksi. Näin suomalaisen osuustoimintaliikkeen alkuvaiheet ja nykyisyys tietyllä tavalla kohtaavat. Liike joutuu jatkuvasti hakemaan paikkaansa nopeasti muuttuvilta markkinoilta.

Merkille pantavaa on nyt kuitenkin se, miten osuustoiminnan erikoinen voima on aina löytynyt sen erinomaisesta joustavuudesta sopeutua kulloisiinkin yhteiskunnallisiin oloihin. Silti kitkatonta tuo sopeutuminen ei ole ollut koskaan.

Mauno-Markus Karjalainen
Osuustoiminta-lehti 3/99

| Sivun alkuun |