Metsäliiton kansainvälistyminen onnistuu

Metsäliitto, 65 vuotta, on teollisuusyrityksenä nuori, mutta edustaa silti Suomen metsäteollisuudessa kehityskaarta, joka voi ylpeillä nopealla kehityksellä pyöreän puun toimittajasta maailmanluokan yritykseksi.

Omistuspohjansa ja omaleimaisen puukaupallisen roolinsa vuoksi Metsäliittoa kohtaan tunnetaan poikkeuksellisen suurta mielenkiintoa yrityksen ulkopuolella myös maailmanlaajuisesti. Yritys on kehittynyt nopeasti ja siihen sisältyy aatteellisia tavoitteita puukaupan kehittämisestä uuden teollisuuden rakentamiseen. Varsinkin viime aikoina tapahtuneet yritysostot ovat nostaneet Metsäliiton tasolle, josta sen omistajat voivat olla ylpeitä.

Metsäliiton alkuperäiset tavoitteet, puuston täysimääräinen hyödyntäminen ja oikean hintatason määrittäminen oman teollisuuden kautta, ovat onnistuneet.

Kasvua haetaan
nyt ulkomailta

Viime vuosina kiihtynyt nopea kansainvälistyminen on monien metsänomistajien mielestä ollut hämmentävää ja vaikea ymmärtää. Miksi Metsäliitto ja sen teollisuus jalostaa yhä enenevissä määrin ulkomaista puuta omissa tuotantolaitoksissaan niin Suomessa kuin ulkomailla?

Alkuperäisenä tavoitteena oli tietenkin kotimaisen puun jalostaminen, mutta kun tavoitteet oli kotimaassa saavutettu, haettiin kasvua ulkomailta. Senkin tarkoituksena on ollut ensisijaisesti tukea kotimaan toimintoja ja tuoda lisäarvoa suomalaisille metsänomistajille.

Mielestäni kotimaan raakapuun hintatason säilyminen korkealla tasolla on ollut osoitus Metsäliiton ja metsänomistajien onnistuneesta strategiasta. Toimintaolosuhteet ovat ratkaisevasti muuttuneet viimeisten viiden vuoden aikana metsäsektorilla: Suomi on liittynyt EU:n jäseneksi, jolloin koko Eurooppa on tullut kotimarkkinoiksi. Olemme myös liittyneet valuuttaunionin jäseneksi, joka sekin on muuttanut toimintaedellytyksiä. Raakapuun hintaneuvottelujärjestelmä on purettu kilpailulain vastaisena jne.

Joustava toiminta
tuo hyvää tulosta

Sopeutuminen uuteen tilanteeseen ja uusien toimintatapojen käyttöönotto ovat olleet joustavia. Onneksi ei olla jääty juoksuhautoihin lepäämään, vaan on voitu kääntää muutokset vahvuudeksi.

Metsänomistajille tärkeä puun täysimääräinen hyödyntäminen on parantunut uusien investointien avulla ja puun hinta on säilynyt vakaana, vaikka paineet sitä kohtaan ovat olleet kovia. Uusien Itä-Suomen investointien avulla Metsäliitosta on tullut kattava puunhankkija koko Suomeen.

Metsäliiton rooli ei ole muuttunut mihinkään, vaikka toimintaolosuhteet ovat muuttuneet, ainoastaan toimintatavat vastaavat paremmin nykyajan haasteisiin. Maailmanlaajuisesti suomalainen metsänomistaja on erikoisen hyvässä asemassa, jos sitä verrataan esim. ruotsalaisiin, keskieurooppalaisista puhumattakaan.

Esimerkillinen
osuuskunta

Olen kahden viime vuoden aikana päässyt lähemmin seuraamaan metsänomistajan asemaa Euroopan laajuisesti EU:n neuvoa-antavan metsäkomitean jäsenen asemasta.

Metsälliset ongelmat ovat Keski-Euroopassa paljolti samankaltaisia kuin Suomessa. Metsänomistajilla on huoli puun menekistä, puun hinnoista, sertifioinnista, suojelusta jne. Suurin ero Suomeen on siinä, että Euroopassa metsänomistajilla ei ole keskinäistä yhteistoimintaa, puhumattakaan omasta teollisuudesta. Se suuri ero on nähtävissä erityisesti kuitupuun hinnoissa.

Metsäliitto metsänomistajien omistamana ja hallitsemana yrityksenä herättääkin suurta ihailua ja arvostusta Euroopassa metsänomistajien keskuudessa.

Metsäliiton rooli tulevaisuudessa voi olla erityisen korostunut koko Itämeren altaan ympärillä, jos metsänomistajat näkevät ja ymmärtävät yhteistyön merkityksen yli rajojen metsänomistajien edunvalvonnassa.

| Sivun alkuun |