Valitseeko Raisio Nokian tien?
Kymmenettuhannet osakesäästäjät kulkevat allapäin pahoilla mielin. Suuressa puhkussa ja höyryssä ostetut uuden informaatiotekniikan osakkeet ovat jääneet näppeihin ja menettäneet roimasti arvoaan, huipusta noin puolet. Tuli ostetuksi turskaa, sanovat pörssin ammattilaiset omalla kielellään.
Fiksuimmat taisivat hoksata, että vielähän monen pörssitulokkaan kurssi on merkintähinnan yläpuolella.
Kyllä, kyllä, mutta niin kuin muistamme, kullekin liikeni vain pieni määrä osakkeita. Tuhannet merkitsijät "terästivät" salkkuaan tuhdilla lisäostolla pörssistä - ja eri hintaan!
Mitä nyt tulisi tehdä, kysytään palstanpitäjältäkin melkein päivittäin.
Vanha koettu keino on ostaa lisää turskapaperia, nyt halpaan hintaan. Näin saadaan keskihinta alemmaksi.
Ennen ostoa kannattaa tutustua turskan uusimpiin numeroihin vaikkapa kotisivulta. Juuri on julkaistu ensimmäisen vuosikolmanneksen tiedot.
Uudet teknologiayhtiöt tekevät kehnoa tulosta. Ne kasvavat lujaa ja satsaavat tuotekehitykseen. Voittoa syntyy vasta myöhemmin, selitetään ihmettelijöille.
Ken uskoo, ostaa.
Itse en ole uskonut. Perheen salkussa on vain vanhaa tietotekniikkaa: Aspocompia, Eforea, Elcoteqia, Helsingin Puhelinta, Incapia, Instrua, Nokiaa ja Soneraa.
Raisiota pitää
kannustaa
Sijoittajapiireissä kuulee puhuttavan rumaa Raisio Yhtymästä - on kuulemma ottanut liikaa riskiä Benecolissa.
Kummallista närinää. Jos ei Nokia olisi myynyt pois metsiään, pehmopapereitaan, kaapeliaan, autonrenkaitaan, kumisaappaitaan, teknistä tukkuaan, alumiiniaan, tietokoneitaan ja televisioitaan, ihme olisi jäänyt tapahtumatta.
Benecol on tuotteena erinomainen ja valmis, mutta raaka-aineen kalleus jarruttaa myyntiä. Tuote on pöytäkäyttöön liian tyyris.
Kalleus on käännettävä eduksi: Benecolin terveysvaikutukset ovat kiistattomat. Mikä estäisi tekemästä Benecolista apteekkitavaraa? Myydäänhän apteekeissa muutakin kuin varsinaisia lääkkeitä. Jo nyt lääkärit määräävät kolestrolipotilailleen Benecolia.
Raisio Yhtymän alkuvuosi meni tosi huonosti. Benecol-ryhmä teki tammi-maaliskuussa 36 miljoonan markan liikevaihdosta peräti 15 miljoonan markan tappion. Ilmankos kahden sterolitehtaan rakentaminen on vedetty jäihin. Raaka-aine riittää nykytarpeisiin.
Benecol-liiketoiminta kääntyy voitolliseksi tämän vuoden viimeisellä neljänneksellä, mutta koko vuosi jää tappiolle.
Saa nähdä, tekeekö uusi pääjohtaja Lasse Kurkilahti nokiat eli myy Raision paperikemian, rypsilinjan, myllyt sekä rehut ja panostaa täysillä Benecoliin.
Niin kai on pakko tehdä. Raisio selviää, jahka vanha bisnes myydään pois ja irtoavat miljardit sijoitetaan Benecoliin ja ja sen johdannaisiin.
Hyvästi elovena, hyvästi keijut, herkkurehut, lateksit ja maltaat - Nokian tie on Raisionkin tie.
Lasse Kurkilahti on oikea mies vetämään Raisio Yhtymää. Hän oppi Nokian Renkaissa, mitä on hirmuinen kilpailu. Kurkilahti osaa innostaa henkilöstön hyviin suorituksiin. Näyttöä on.
Pörssi tervehti Kurkilahden nimitystä noteeraamalla Raision osakkeeseen 14 prosentin nousun samana päivänä.
HK Ruokatalo
ottaa opiksi
Turha on lähteä byrokraattien kanssa tappelemaan, tuumataan HK Ruokatalossa. Yhtiö on kehittänyt 11 terveysvaikutteista tuotetta, muttei yritäkään saada niille funktionaalisen elintarvikkeen statusta. Syyskuussa tulee markkinoille ensimmäinen neljän Linobene-tuotteen sarja.
Kysymys on nimensä mukaisesti pellavarouhetta ja -öljyä sisältävistä makkaroista, lihapyöryköistä ja eineksistä. Yhtiön tutkijat uskovat, että linotuotteiden aineosat vähentävät riskiä sairastua sydäninfarktiin ja hormoniperäisiin syöpiin.
Kuulostaa jännittävältä. Raaka-aine on halpaa. Jos Linobene täyttää odotukset, makkaroiden ja pyöryköiden hintaa voidaan nostaa 10 - 20 prosenttia. Mutta saakohan linotuotteille patentin? HK Ruokatalon pörssikurssissa ei ole vielä näkynyt linolisää.
Sekä Atrialla että HK Ruokatalolla on sama ongelma: ruoka on EU-Suomessa epäterveen halpaa. Alan teollisuus myy tuotteensa mitättömillä katteilla ja kilpailee toisensa hengiltä. Jos Suomen oma elintarviketeollisuus olisi kanttuvei, ulkomaalaisten olisi helppo täyttää aukko.
Juuri nostamalla jalostusastetta voidaan saada leveämmät katteet. Ja jos ruoka on vielä entistä terveellisempää, mikäs sen parempi.
Sekä Atria että HK Ruokatalo ovat kurjia pörssiyhtiöitä. Atrian pörssikurssi oli viime vuosikymmenen puolivälissä jopa 80 markkaa, ja HK Ruokatalo kävi korkeimmillaan 45 markassa vuonna 1998. Toukokuun lopussa Atrian osake maksoi 30 ja HK Ruokatalon 15 markkaa - kumpikin reilusti alle tasearvon!
UPM-Kymmene
perääntyi voitokkaasti
Juha Niemelä teki urotyön heittäytymällä kilpareestä viime hetkellä. Champion olisi sopinut UPM:n kumppaniksi mainiosti, mutta ei siitä toki 50 miljardia markkaa kannattanut maksaa.
Fuusio peruuntui, mutta korvaus oli muhkea: lähes 1,4 miljardia markkaa. Se jaetaan osakkeenomistajille ylimääräisenä osinkona.
Loistava operaatio, kerta kaikkiaan!
* UPM-Kymmene tahkosi voittoa rahoituserien jälkeen tammi-maaliskuussa 8 312, Stora Enso 2 681 ja Metsä-Serla 539 miljoonaa markkaa.
Kelpo tuloksia. Suomen metsäteollisuus elää korkeasuhdannetta, mitä ei pörssikursseista uskoisi. Sijoittajat katsovat jo vuoden päähän ja odottavat siellä laskua.
* Metsä Tissuen alkuvuosi meni 32 miljoonan markan tappiolla. Kallis raaka-aine ja armoton hintakilpailu ovat myrkkyä.
* Rahastojen hoitajat, vakuutusten myyjät ja pörssimeklarit odottavat haavit ojossa ja vesi kielellä rahavirran äärellä.
Voivat pettyä. Rahat ovat näet talletuksissa suojassa varallisuusverolta, mutta kaikki korkotuotto menee verolliseksi. Sitä paitsi kilpailu nostaa korkotuottoa. Muutamat pankit lupaavat jo erikoistilillä 3,5 prosentin tuoton, miinus verot.
ERKKI SINKKO
| Sivun alkuun |