Amerikkalaistuneesta suomalaisprofessori Bengt Holmströmistä MIT:stä on ollut yllättävää, miten selkeästi Euroopan maat ovat viime vuosina edenneet USA:n mallin mukaan. Yrityskentän rakennemuutos seuraa pitkälti samoja polkuja kuin Amerikassa.

Yrityskauppojen määrä Euroopassa on jo ylittänyt niiden määrän Yhdysvalloissa. Myös LBO-yritysjärjestelyt, kuten esimerkiksi Perloksen tapaus osoittaa, ovat rantautuneet Eurooppaan.

"Mielenkiintoista on mm. se, että Saksa on pannut keppejä rattaisiin yrityskaappauksille jo näin varhain. Myös USA:ssa kävi samoin: vihamielisiä kaappauksia oli paljon 1980-luvulla, mutta sitten poliitikot ja kansa reagoivat niihin ja ne pysähtyivät. Yhdysvalloissa niitä ei enää tarvitakaan, kun optiot ja muut mekanismit avittavat rakennemuutoksen toteuttamisessa. Optioiden tehtävä rakennemuutoksessa on ollut edesauttaa muutosta ja suunnata laivaa uudelleen. Kaappaukset olivat erittäin kallis tapa hoitaa rakennemuutosta, mutta ne olivat tärkeitä kehityksen alullepanijoita", Holmström pohtii.

"Eurooppa on rakentamassa yritystoimintansa palaset uudelleen pitkälle amerikkalaisen käsikirjoituksen mukaan, jopa amerikkalaisemmin kuin amerikkalaiset itse ainakin säätelypuolella - esim. kilpailupolitiikassa. Yritykset jotka saavat fuusioitua Amerikassa eivät sitten tule hyväksytyiksi EU:ssa. Kilpailuvirastot tarkkailevat yrityksiä Euroopassa tiukemmin kuin USA:ssa. Kilpailupolitiikka on perinteinen amerikkalainen idea, joka pitkään puuttui Euroopasta, jossa vapaasti sai tehdä kartelleja. Amerikkalaiset anti-trust -lait ovat peräisin jo 1900-luvun alusta."

"Ei ole löytynyt mitään sellaista kolmatta tietä josta muutamia vuosia sitten Euroopassa puhuttiin paljon. Ei keksitty eikä sellaista ole näkyvissä", professori Bengt Holmström erittelee.

Hän uskoo, että suuryritysten rooli tulee jatkossakin olemaan maailmassa hallitseva. "Ei ole merkkejä siitä että jättien aika olisi oli, päinvastoin."

Professori Bengt Holmström arvioi osuustoiminnan ulkopuolisena kansainvälisenä taloustutkijana myös osuustoimintaa. Lue haastattelu!

Paras mies
kestämään haukut

"Immeiset voep jakkoo kahteen porukkaan: Niihin jotka kulukoo eillä ja suap jottaen aekaan, ja niihin, jotka tulla pylykkäsöö jälestä ja arvostelloo." Tämä savolainen kansanviisaus nousi mieleen, kun luettavaksi tuli maanviljelysneuvos, kunnallisneuvos Esko Pekosen tuoreet muistelmat. Hän on toiminut pitkään edelläkävijänä monissa pellervolaisen osuustoiminnan kiinnostavissa luottamustehtävissä.

Varsinkin etelä-savolaiset luottivat Pekoseen. Hän uurasti 1970-80-luvut mm. Mikkelin osuusmeijerin hallituksen puheenjohtajana. Valion hallintoneuvostoon hän tuli 1980.

Valion tehtävät jo kolminkertainen kansanedustaja saattoi ottaa hoitaakseen sen ansiosta, että hän halusi jäädä pois eduskunnasta. Siten hän ei enää eduskuntavaaleissa 1983 asettunut ehdolle. Valion ratkaisua Pellervon valtuuskunnan puheenjohtaja Heikki Haavisto oli ennakolta suosittelemassa sanoen Pekoselle:

- Jos voit tehdä sen ratkaisun, että jätät eduskunnan, niin minä toivoisin, että ottaisit Valion hallintoneuvoston puheenjohtajan tehtävän. Sinä kestät sen haukkumisen, mikä sieltä tulee, kun keskustellaan tulevasta rakenneuudistuksesta.

Niinpä Pekonen valittiin Valion hallintoneuvoston johtoon 1987. Hän tuli myös vetämään Valion rakenneuudistustoimikuntaa. Sen epäkiitollisena tehtävänä oli noin sadan pienmeijerin lakkauttaminen.

Pekonen oli siis paras mies kestämään haukut, kun Valion kilpailukykyä 1980-luvun lopulla oli ennakoidusti pakko lähteä nostamaan sen nykyiselle uralle.

Toinen savolainen viisaus antaa ihmisille oivan osviitan: "Tie tehtävä oekein niin siinä männöö vähemmän aekoo kun selevittee että minkä tähen tehä tupiloet viärin." Tämäkin pätee Esko Pekoseen, jolta nuoremmat hallintoihmiset mainiosti voivat vieläkin ottaa oppia.

Mauno-Markus Karjalainen arvioi Esko Pekosen vaiheita osuustoimintakaskuissa OT 4/01 sivulla 39!

Miksi Atrian ja Karjaportin
fuusio ei toteutunutkaan?

Karjaportti vastasi kohteliaasti ja päättäväisesti "kiitos ei" Atrian kosintaan. Ehkä eräs selitys, miksi fuusio ei toteutunut, löytyy Osuustoiminta-lehden 2/1970 julkaisemasta kaskusta, jossa kana sanoi sialle:

- Meidänkin pitäisi fuusioitua.

- Sopii, mutta mitä me tuottaisimme, sika vastasi.

- Kinkkumunakasta!

- Munakas on kyllä erinomaista, mutta kinkun takia minä joudun teuraspenkkiin.

- Luonnollisesti, kana vastasi: - Tiedätkös, onkin aivan normaalia, että fuusion tapahtuessa jonkun täytyy luopua hengestään!

Ehkä tähän tapaan tilanteesta ajateltiin Karjaportissa.

Leikki leikkinä. Karjaportin hallintoneuvoston puheenjohtaja Kalervo Tulokas kertoo OT 4/01:n sivulla 6 oman näkemyksensä koetuista neuvotteluista ja nykytilanteesta.

Uusi osuustoiminta -liite
sai lukijoiltaan kahdeksikon

OT-lehden kantamana syksystä 1996 lähtien ilmestynyt Uusi osuustoiminta -liite sai maaliskuussa tehdyssä tutkimuksessa omalta kohderyhmältään kouluarvosanaksi tasan kahdeksan. Suurten ot-yritysten asioihin keskittynyt Osuustoiminta-lehti sai vastaavasti uot-aktiiveilta arvosanaksi melkein saman eli 8-.

Eräs lukija antoi palautetta, että "myös epäonnistumisia ja uhkakuvia pitäisi liitteessä voida käsitellä; asioilla on aina kaksi puolta". Toinen sanoi, että ei liikaa "henkilöiden hehkuttamista, vaan analyyseja taustoista, miksi jotkut osuuskunnat pärjäävät". Moni toivoi lisää käytännön esimerkkejä ja erityisesti lakitietoa. Neuvonnallista aineistoa esimerkiksi talouden hoitamisesta ja markkinoinnista kaivattiin lisää.

Eräs lukija kertoi, että "liite voisi jatkaa valitsemallaan tiellä, koska se on ainoa vastaava Suomessa... ehkä jos olisi mahdollisuus määrällisesti laajentaa sisältöä, niin se olisi plussaa."

OT 4/01 sivu 30

| Sivun alkuun |