Missä lama viipyy?
Pörssin kevät kääntyi kesään yllättävän vahvana. Osakkeiden kurssit eivät vastoin monen odotuksia ja toiveita laskeneet. Monessa kotitaloudessa osinkorahat polttavat näppejä.
Eivät tutkijoidenkaan mielestä näkymät huonot ole. "Lamaa ei tule, eikä hyvin suurella todennäköisyydellä taantumaakaan", sanoi ylijohtaja Martti Hetemäki valtiovarainministeriöstä toukokuun lopulla (Optio 23.5.2001).
Rohkeasti sanottu. Puoluejohtaja Esko Ahon mielestä Suomessa suhtaudutaan liian kevyesti Yhdysvaltain talouskasvun nopeaan hidastumiseen. USA:n yritykset ja kotitaloudet velkaantuvat kovaa vauhtia.
Silti Esko Ahokin luottaa Yhdysvaltain talouden joustavuuteen. Keskuspankki ja yritykset ovat tehneet niin kovia vastaiskuja, että USA:n notkahdus ei välttämättä ehdi heijastua pahasti Eurooppaan, sanoi Aho esitelmässään suomalaisille Harvardissa.
Suomessa Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on kaikkein optimistisin. Sen mukaan bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 3,8 ja ensi vuonna peräti 4,2 prosenttia. Valtiovarainministeriö ennustaa ensi vuoden kasvuksi vain 3,0 prosenttia.
Yhdysvaltain talous heiluttaa koko maailmaa. On jotensakin noloa, että yhdistyvä Eurooppa ei jaksa vahvistua. Taitaa puhti kadota byrokratiaan! Siispä nyt jännäämme Suomessakin, miten Yhdysvaltain suuret veron ja koron alennukset purevat.
Auta armias, jos eivät pure.
Rusinoita pullasta
Asiantuntijat kehottavat osakkeiden ostajia malttamaan mielensä ja pitämään vahvaa kassaa sen varalta, että kesällä ja syksyllä saisi tavaraa halvalla. Rohkeimmat ovat jo kaivelleet maukkaita rusinoita pullasta. He käyvät pörssilistaa läpi alusta loppuun ja lopusta alkuun punakynän kanssa.
Taikasanat "Tämän alemmaksi hinta ei enää laske" käynnistävät operaation. Ostomääräys sisään ja kädet ristiin.
Moni on tänä vuonna onnistunut Capmanissa, Conventumissa, Finnlinesissa, Instrumentariumissa, Nokiassa, Perloksessa, Sanitecissa, Tamrossa ja Satama Interactivessa.
Onnistuminen tarkoittaa tässä sitä, että ostaa halvalla ja raaskii myydä nykyhinnoin.
On tietysti kivaa vaikka joka päivä laskea salkun arvo - kunhan muistaa että voittoa ei siinä lasketa vaan arvonnousua!
Erittäin hyödyllistä on poimia päivän sanomalehden pörssipalstalta sarakkeet Alin, Ylin ja Viimeiset kaupat sekä vertailla niitä.
Toki kiinnostavia yrityksiä kannattaa katsoa myös lehden talousuutisista. Esimerkiksi Satama Interactiven 200 prosentin kurssinousu lähti siitä, että yhtiö teki alkuvuonna tappiota hieman vähemmän kuin oli ennustettu!
Kuka tahansa ehti Sataman nousuun mukaan, mutta niin sanottu nopea kauppa on ihan eri asia.
Nopea eli päiväkauppa vaatii kohtalaisen hyvän tietokoneen, talouden seurantaohjelman ja tiukan keskittymisen pörssipeliin. Oman toimen ohessa peli ei tahdo onnistua, eivätkä työnantajat katso moista suopeasti.
Tunnen joitakin pörssipelureita. Kovin ovat sidoksissa ja hermot pinnalla. Itse en harrasta enkä suosita.
Pörssihistoria on tärkeä
Oman perheeni salkussa on noin sadan yhtiön osakkeita. Joukossa on tasapuolisuuden vuoksi täyttä roskaakin, mutta kolmea yhtiökohtaista periaatetta olemme noudattaneet jo vuodesta 1970:
1. Yhtiöllä pitää olla näyttöä onnistumisesta, eli kelpo historia. Tämä vaatimus on rajannut pois viime vuonna niin muodikkaat it-yhtiöt.
Vanhoilla yhtiöillä tuppaa olemaan myös vanhaa, aliarvostettua omaisuutta. Se on hyvä puskuri lamassa vaikkei korkeasuhdanteessa järin paljon tuotakaan (omat metsät, voimalat, tuotantolaitokset ja osuudet muissa yhtiöissä).
2. Yhtiön pitää olla suomalainen. Suomi on nuori pörssimaa. Käytännössä saimme nykyaikaisen pörssin vasta 1985. Yhä ovat suomalaiset yhtiöt raskaasti alihinnoissa.
Pörssi antaa oikeat päivänhinnat, mutta todellinen yhtiön arvo paljastuu vasta yrityskaupassa. Tuoreen esimerkin tarjoaa Sanitec. Ostaja lunastaa myös pienomistajat ulos hintaan, joka on 50 prosenttia pörssikurssia korkeampi!
3. Yhtiön pitää maksaa kelpo osinko. Osakesäästäjien järjestö asetti kolme vuotta sitten raflaavan tavoitteen: puolet osakekohtaisesta voitosta osinkona omistajille.
Tavoite on keskimäärin saavutettu. Osinko on omistajille verotonta, sillä yhtiö maksaa veron voitostaan. Näin vältytään kaksinkertaiselta verolta.
Hyvät lukijat, nyt tulee tärkeätä: osinkoetu tekee suorasta osakesäästämisestä ylivoimaisen - niin kovasti kuin rahastoja mainostetaankin.
Rahastot jättävät osingot useimmiten pääomaan. Kun rahastoon sijoittanut sitten aikanaan myy osuutensa, hän joutuu, estä ja varjele, myyntivoitossa maksamaan veron myös siihen sisältyvästä osingosta!
Perheeni ei ole sijoittanut yhteenkään rahastoon. Niissä ei ole hiventäkään mielenkiintoa. Itse asiassa en tunne ainoatakaan tyytyväistä rahasto-osuuden omistajaa. Ehkä heitä on, ei vain ole sattunut kohdalle. Sopii ilmoittautua!
Salkkumme tuottaa osinkoa noin 600 000 markkaa vuodessa, eikä raitis perhe pysty moista summaa kuluttamaan. Nuorisotyöhön olen syöttänyt rahaa auliisti, samoin karjalaisen kulttuurin vaalintaan.
Varallisuusvero puree Suomessa kovasti. Se alkaa hyrrätä miljoonasta markasta, eikä alarajaa ole korotettu kymmeneen vuoteen.
Suora osakeomistus kannattaa ja viihdyttää. Sitä suositan kokemuspohjalta.
Erkki Sinkko
| Sivun alkuun |