Osuustoiminnasta lisäarvoa

Taloudellista tulosta pitää tulevaisuudessakin mitata, mutta ot-yrityksissä talouden rakenteet ja pyrkimykset eivät voi säilyä ristiriidassa osuustoimintaan kuuluvien hyvien ja kestävien arvojen kanssa.

Tulevaisuudessa tullaan näkemään selvemmin, että hyvä tulos sittenkin on vain väline eli rengin roolissa. Itsevaltiasta isäntää siitä ei pidä tehdä. Se johtaisi lisääntyviin ongelmiin.

Tähän tapaan pohtii tässä kirjoituksessaan Orimattilan Osuuspankin toimitusjohtaja Veli-Matti Onnela. Artikkeli on syntynyt Pellervon tämänvuotisen järjestökampanjan keskustelujen ja yrityskäyntien perusteella.

Osuuspankin perusarvoja ovat omistajajäsenyys, ihmisläheisyys, luotettavuus, menestystahto ja ryhmäyhtenäisyys. Lisäksi olemme sitoutuneet olemaan vastuullisia, rehellisiä, luottamuksellisia ja oikeudenmukaisia kaikissa toimissamme. Uskon, että edellä mainittuja perusarvoja kunnioitetaan tulevaisuudessa selvästi enemmän.

Murros - muutos on jo havaittavissa. Taloudellista tulosta pitää edelleenkin mitata, mutta tulevaisuuden yrityksessä talouden rakenteet ja pyrkimykset eivät ole ristiriidassa hyvien arvojen kanssa.

Hyvä tulos on väline

Elämänarvoja punnitaan ja mietitään - eivät vain viisikymppiset vaan myös nuoriso.

Voiton tavoittelun ja menestymisen merkitys on ja tulee aina olemaan tärkeä, sillä varmistetaan osuuskunnan jäsenten hyvinvointia ja menestystä. Hyvän taloudenpidon ja tuloksen täytyy olla vain rengin roolissa, itsevaltiasta isäntää siitä ei pidä tehdä. Tulosta pitää siis tehdä, mutta asiakkaita ja henkilöstöä ei saa unohtaa.

Ajattelussa korostuu minusta vieläkin liian paljon lyhyen tähtäyksen tulostavoittelu . Halutaan saavuttaa nopeasti jotain suurta, mikä monesti kostautuu suurina luottotappioina, väärän hinnoittelun väkivaltaisina oikaisuina, mistä seuraa edelleen yrityskuvan heikkeneminen ja asiakasmenetyksiä.

Luottamuksen takaisin hankkiminen on - niin kuin tiedämme - hyvin vaikeaa ja myös kallista. Vuosittain voi tyytyä hieman pienempäänkin voittoon, kun tappiollisen tai heikon tuloksen vuodet jättää väliin.

Toteuttajia kaivataan

Osuuskunnille arvot ja niiden noudattaminen eivät ole mikään uusi asia. Aika-ajoin emme vain ole muistaneet toiminta-ajatustamme, jossa arvomme ovat olleet koko ajan kaikkien nähtävillä. Arvojen toteuttamisessa hallinnolla ja toimivalla johdolla on vastuu ja valta.

Suoraselkäisistä vastuunkantajista on ollut pulaa viime aikoina. Yleinen havainto on ollut, että selkärankaisuutta ja suorasanaisuutta tuntuu löytyvän vasta kun on päästy eläkkeelle ja uskalletaan sanoa suoraan se mitä on ajateltu jo pitkään. Toisinajattelijoita karsastetaan ja monikaan ei uskalla pistää itseänsä ja työpaikkaansa likoon.

Ei peräänkuuluttamani selkärankaisuus ole kokonaan hävinnyt. Kovalla 80-luvulla vastuunkantajia löytyi osuuspankkiryhmästäkin. Moni pystyi kovassa paineessa kulkemaan oikeita polkuja ja välttämään pahat karikot sekä vielä hädän hetkellä auttamaan asiakkaitaan, oman yrityksen tuloksen heikkenemisen uhallakin. Autoimme asiakkaita yli vaikean kauden.

Ei nytkään kadoteta inhimillisyyttä - ollaan mukana elämän eri käänteissä.

Ryhmäyhtenäisyys - kokonaisuuden etua haettava

Osuustoiminnan perusta on yhteinen arvomaailma. Se vaatii yhteisen näkemyksen tehtävästämme - missiosta .

Osuuskunnassa kokonaisuuden etu on aina etusijalla. Se voidaan saavuttaa vain keskinäisen kunnioituksen ja arvonannon kautta. Asiakkaiden, hallinnon, toimihenkilöiden ja osuuspankkiryhmän eri yksiköiden pitää puhaltaa yhteen hiileen.

Monet osuuskunnat ovat paikallisia ja toimivat melko suppealla alueella. Vastuullisuus on tällöin luonnostaan esillä. Toimintaa ohjaavat arvot, joilla edistetään jäsenten sekä ympäröivän yhteiskunnan hyvinvointia. Toisaalta iso valtakunnallinen tai globaalisti toimiva osuuskunta voi mielestäni aivan hyvin arvostaa samoja asioita kuin pienikin.

Sinänsä sana osuuskunta itsessään ei synnytä mitään arvoja - vaan osuuskunnan asiakkaat, työntekijät, hallintohenkilöt ja kaikki muutkin sidosryhmät.

Osuuspankeilla on erityisen hieno mahdollisuus hyödyntää mittakaavaetuja ulkoistamalla sisäistä hallinnollista tekemistä sekä rutiineja OPK-Osuuskunnalle ja saada jopa parempaa ammatillista osaamista lisää samalla. Meille jää tällöin enemmän aikaa myyntityöhön paikallisella tasolla - työhön, jossa asiakastuntemuksemme ja paikallistuntemuksemme on selvä kilpailuetu. Tämähän on vain ryhmämme sisäistä verkottumista - ulkoisesta vaan puhutaan ehkä enemmän.

Sitoutuminen ja sidosryhmien kannanotot lisääntyvät

Uskon, että osuuskuntiin tulevaisuudessa sitoudutaan tiukemmin. Toisaalta tulemme myös kohtaamaan sidosryhmien paineet kovemmin kuin ennen.

Keskustelua osuuskunnan taloudellisen tuloksen tasosta on käyty jonkin verran. Keskustelua ovat ylläpitäneet lähinnä iäkkäämmät jäsenet, jotka ovat olleet toiminnassa mukana vuosikymmeniä.

Olisiko osuuskuntien johdon ja hallinnon nyt aika ottaa asia aktiivisesti myös esille ja pyrkiä tekemään tästä meille uusi todellinen muista erottuva kilpailukeino?

Pohtikaamme, mikä on "oikea" tulostaso - taso jolla tulevaisuus varmistetaan ja taso, jolla vakavaraisuus sekä kilpailukyky säilytetään. Asiakkaiden sitoutumisen tason nosto vaatii avointa tiedottamista sekä osallistumisen lisäämistä jäsenkokouksissa.

Osuuskunta sopii tulevaisuuden yhteiskuntaan erinomaisesti. Suuri osa osuuskunnista on taloudeltaan ja vakavaraisuudeltaan kunnossa, mikä myös mahdollistaa suuremmat palautukset tuloksesta takaisin yrityksen palveluja käyttäville jäsenille.

Osuuskunnan hyväksyttyjä julkisia eettisiä arvoja on noudatettava tinkimättömästi. Pelkillä hienoilla ajatuksilla ei pitkälle pötkitä - on tehtävä se mitä lupaa ja vähän enemmänkin.

Veli-Matti Onnela

Tämänkertainen kirjoittajamme on Orimattilan Osuuspankin toimitusjohtaja. Hän on työskennellyt osuuspankkiryhmässä vuodesta 1972 lähtien ja nykyisessä tehtävässään vuodesta 1989.
Artikkelin johdanto on Osuustoiminta -lehden toimituksen käsialaa.
Kirjoittaja Pellervon näköaloja -palstalla vaihtuu numerosta toiseen.

| Sivun alkuun |