Osuuspankeilla,
Lähivakuutuksella
ja Metsäliitolla kovin tuloskunto
Parhaiten osuustoiminnallisista yrityksistä menee tällä hetkellä osuuspankeilla,
paikallisosuuspankeilla, Lähivakuutuksella ja Metsäliitolla. Myös lähitulevaisuuden
näkymät ovat pankkialalla parhaat ja jäsenmäärät ovat edelleen reippaassa kasvussa.
Lähivakuutus-ryhmän taloudelliset lähtökohdat ovat myös hyvät,
mutta paljon riippuu siitä, miten se onnistuu sovittautumaan vakuutusalan muutoksiin ja
kehittämään omaa toimintaansa.
Ylivoimaisesti suurimman ot-yrityksen eli Metsäliiton tulevaisuuden ratkaisee
puolestaan hyvin pitkälle se, miten se onnistuu yhdistämään ostamansa ruotsalaisen
Modon Metsä-Serlaan.
S-ryhmä on päässyt yllättämään kilpailijansa Keskon valtaamalla tältä
vuosi vuodelta lisää markkinaosuutta. S-ryhmän markkinaosuus on noussut viime vuonna jo
27.8 prosenttiin. Asemansa pitäneiden Tradekan ja Elannon yhteinen osuus on 12,3 %, joten
osuustoiminnallisen kaupan yhteinen osuus on nyt suurempi kuin Keskon markkinaosuus, joka
on enää 37,8 %. Spar otti 9,8 % päivittäistavarakaupasta, Wihuri 4,4 % ,Stockmann 2,5
ja villit 5 %.
Myös SOK:n omistama Hankkija-Maatalous on onnistunut parantamaan taloudellisia
asemiaan ja sopeutumaan supistuville maatalouskaupan markkinoille. Viime vuonna SOK ei
enää niistänyt Hankkija-Maatalouden tienaamaa tulosta, 51 mmk, itselleen, vaan jätti
sen yrityksen kehittämiseen ja vakavaraisuuden vahvistamiseen.
Myös velaton ja vakavarainen kotieläinjalostusryhmä on pärjännyt hyvin.
Supistuvan maatalouden ongelmat ovat kuitenkin johtamassa siihen, että myös
kotieläinjalostusosuuskuntien toimintaa ollaan nyt tehostamassa keskittämällä
toimintoja ja lisäämällä yhteistyötä.
Elintarvikealalla meni liian kireäksi
Taloudellisesti kireintä puolestaan on elintarviketeollisuudessa toimivilla
yrityksillä lähes kautta linjan. Parin viime vuoden aikana sekä suomalainen
meijeriteollisuus että lihateollisuus ovat ajautuneet taloudellisiin vaikeuksiin, joihin
on ollut pakko reagoida saneerauksilla. Monia jalostuslaitoksia on suljettu ja
henkilöstöä on vähennetty rajusti.
Muna-alan kriisi on jatkunut koko Suomen EU-jäsenyyden ajan, vaikka Munakunta
ja Österbottens Äggcentrallag viime vuonna onnistuivatkin taistelemaan päänsä
melkein pinnalle. Tilanne muna-alalla on kuitenkin jatkuvasti niin hankala, ettei
kenelläkään ole varaa heittäytyä huolettomaksi.
Sama huomio koskee myös liha-alalla toimivaa Karjaporttia, joskin sen
saneerauksen hyödyt tullevat jatkossa paremmin esille. Etenkin Atrialla mutta
myös HK Ruokatalolla taloudelliset lähtöasemat ovat selvästi vankemmat.
Meijeriteollisuudelle nyt pohjalukemat
Viime vuonna meijeriteollisuuden tuloksissa saavutettiin hälyttävästi pohjalukemat.
Jatkossa kuitenkin Valion asema näyttäisi olevan parantumassa. Maito-Pirkka ja
Kainuun Osuusmeijeri kaatuivat tänä vuonna Valion syliin onnistuen
kilpailustrategian muutoksellaan säilyttämään sentään osuuskuntiin kertyneen
varallisuuden.
Kaikilta meijereiltä emme tulostietoja valitettavasti saaneet. Avoimesti tietonsa
julkistaneista heikoin tilanne näyttää olevan Milkassa, jota saneeraus kuitenkin
jatkossa helpottaa. Mouhijärven Osuusmeijeri ehti tehdä konkurssin ja Limingan
Osuusmeijeri on nyt lopettelemassa omaa jalostustoimintaansa.
Elintarviketeollisuuden vaikeudet eivät koske pelkästään osuustoiminnallisia
yrityksiä, vaan tiukkuus näkyy myös useimpien yksityisten kilpailijoiden tuloksissa.
Ilman muutamien kovimpien osuustoiminnallisten yritysten erinomaista markkinaosaamista
suomalaisesta elintarviketeollisuudesta jouduttaisiin puhumaan jo kriisialana.
Ainoa ystävä?
Kotimaiseen elintarvikealaan sekä Suomen keskittynyt kauppa että valtiovalta ovat
suhtautuneet käytännössä huomiota herättävän kylmäkiskoisesti.
Valtionhallinnon päättäjät eivät ole ymmärtäneet elintarviketeollisuuden
toiveita ruoan arvonlisäverotuksen alentamisesta lähemmäksi eurooppalaista tasoa. He
eivät ole tajunneet myöskään kilpailupolitiikan joustavoittamisen tarvetta Suomen
pienillä kotimarkkinoilla.
Parhaaksi ja ainoaksi ystäväksi elintarviketeollisuus on kuitenkin löytänyt
suomalaisen kuluttajan, joka suosii luotettavaa, tuttua kotimaista ruokaa. Sitähän
erityisesti ot-yritykset pystyvät tehokkaasti tarjoamaan. Jatkossa toki myös
vientiponnisteluihin joudutaan yhä enemmän kiinnittämään huomiota niin yritysten kuin
niiden ulkopuolisten päätöksenteossa.
Elintarviketeollisuudessa on Suomessa edelleen ylikapasiteettia. Melkoinen pudotuspeli
on meneillään etenkin pienten yritysten sarjassa. Erikoistuminen tullee kuitenkin
pelastamaan niistä osan.
Katso pellervolaisen yritystoiminnan numerot
vuodelta 1999.
Mauno-Markus Karjalainen
mauno-markus.karjalainen@pellervo.fi
|