Osuuspankeilla, Lähivakuutuksella
ja Metsäliitolla kovin tuloskunto

Parhaiten osuustoiminnallisista yrityksistä menee tällä hetkellä osuuspankeilla, paikallisosuuspankeilla, Lähivakuutuksella ja Metsäliitolla. Myös lähitulevaisuuden näkymät ovat pankkialalla parhaat ja jäsenmäärät ovat edelleen reippaassa kasvussa.

Lähivakuutus-ryhmän taloudelliset lähtökohdat ovat myös hyvät, mutta paljon riippuu siitä, miten se onnistuu sovittautumaan vakuutusalan muutoksiin ja kehittämään omaa toimintaansa.

Ylivoimaisesti suurimman ot-yrityksen eli Metsäliiton tulevaisuuden ratkaisee puolestaan hyvin pitkälle se, miten se onnistuu yhdistämään ostamansa ruotsalaisen Modon Metsä-Serlaan.

S-ryhmä on päässyt yllättämään kilpailijansa Keskon valtaamalla tältä vuosi vuodelta lisää markkinaosuutta. S-ryhmän markkinaosuus on noussut viime vuonna jo 27.8 prosenttiin. Asemansa pitäneiden Tradekan ja Elannon yhteinen osuus on 12,3 %, joten osuustoiminnallisen kaupan yhteinen osuus on nyt suurempi kuin Keskon markkinaosuus, joka on enää 37,8 %. Spar otti 9,8 % päivittäistavarakaupasta, Wihuri 4,4 % ,Stockmann 2,5 ja villit 5 %.

Myös SOK:n omistama Hankkija-Maatalous on onnistunut parantamaan taloudellisia asemiaan ja sopeutumaan supistuville maatalouskaupan markkinoille. Viime vuonna SOK ei enää niistänyt Hankkija-Maatalouden tienaamaa tulosta, 51 mmk, itselleen, vaan jätti sen yrityksen kehittämiseen ja vakavaraisuuden vahvistamiseen.

Myös velaton ja vakavarainen kotieläinjalostusryhmä on pärjännyt hyvin. Supistuvan maatalouden ongelmat ovat kuitenkin johtamassa siihen, että myös kotieläinjalostusosuuskuntien toimintaa ollaan nyt tehostamassa keskittämällä toimintoja ja lisäämällä yhteistyötä.

Elintarvikealalla meni liian kireäksi

Taloudellisesti kireintä puolestaan on elintarviketeollisuudessa toimivilla yrityksillä lähes kautta linjan. Parin viime vuoden aikana sekä suomalainen meijeriteollisuus että lihateollisuus ovat ajautuneet taloudellisiin vaikeuksiin, joihin on ollut pakko reagoida saneerauksilla. Monia jalostuslaitoksia on suljettu ja henkilöstöä on vähennetty rajusti.

Muna-alan kriisi on jatkunut koko Suomen EU-jäsenyyden ajan, vaikka Munakunta ja Österbottens Äggcentrallag viime vuonna onnistuivatkin taistelemaan päänsä melkein pinnalle. Tilanne muna-alalla on kuitenkin jatkuvasti niin hankala, ettei kenelläkään ole varaa heittäytyä huolettomaksi.

Sama huomio koskee myös liha-alalla toimivaa Karjaporttia, joskin sen saneerauksen hyödyt tullevat jatkossa paremmin esille. Etenkin Atrialla mutta myös HK Ruokatalolla taloudelliset lähtöasemat ovat selvästi vankemmat.

Meijeriteollisuudelle nyt pohjalukemat

Viime vuonna meijeriteollisuuden tuloksissa saavutettiin hälyttävästi pohjalukemat. Jatkossa kuitenkin Valion asema näyttäisi olevan parantumassa. Maito-Pirkka ja Kainuun Osuusmeijeri kaatuivat tänä vuonna Valion syliin onnistuen kilpailustrategian muutoksellaan säilyttämään sentään osuuskuntiin kertyneen varallisuuden.

Kaikilta meijereiltä emme tulostietoja valitettavasti saaneet. Avoimesti tietonsa julkistaneista heikoin tilanne näyttää olevan Milkassa, jota saneeraus kuitenkin jatkossa helpottaa. Mouhijärven Osuusmeijeri ehti tehdä konkurssin ja Limingan Osuusmeijeri on nyt lopettelemassa omaa jalostustoimintaansa.

Elintarviketeollisuuden vaikeudet eivät koske pelkästään osuustoiminnallisia yrityksiä, vaan tiukkuus näkyy myös useimpien yksityisten kilpailijoiden tuloksissa. Ilman muutamien kovimpien osuustoiminnallisten yritysten erinomaista markkinaosaamista suomalaisesta elintarviketeollisuudesta jouduttaisiin puhumaan jo kriisialana.

Ainoa ystävä?

Kotimaiseen elintarvikealaan sekä Suomen keskittynyt kauppa että valtiovalta ovat suhtautuneet käytännössä huomiota herättävän kylmäkiskoisesti.

Valtionhallinnon päättäjät eivät ole ymmärtäneet elintarviketeollisuuden toiveita ruoan arvonlisäverotuksen alentamisesta lähemmäksi eurooppalaista tasoa. He eivät ole tajunneet myöskään kilpailupolitiikan joustavoittamisen tarvetta Suomen pienillä kotimarkkinoilla.

Parhaaksi ja ainoaksi ystäväksi elintarviketeollisuus on kuitenkin löytänyt suomalaisen kuluttajan, joka suosii luotettavaa, tuttua kotimaista ruokaa. Sitähän erityisesti ot-yritykset pystyvät tehokkaasti tarjoamaan. Jatkossa toki myös vientiponnisteluihin joudutaan yhä enemmän kiinnittämään huomiota niin yritysten kuin niiden ulkopuolisten päätöksenteossa.

Elintarviketeollisuudessa on Suomessa edelleen ylikapasiteettia. Melkoinen pudotuspeli on meneillään etenkin pienten yritysten sarjassa. Erikoistuminen tullee kuitenkin pelastamaan niistä osan.

Katso pellervolaisen yritystoiminnan numerot vuodelta 1999.

Mauno-Markus Karjalainen
mauno-markus.karjalainen@pellervo.fi

| Sivun alkuun |