Tarja Roininen on todennut jäsenyyden osuuskunnassa omaan elämäntilanteeseen sopivaksi yrittämisen malliksi.

"Alussa olin kaikkien paperitöiden kanssa sormi suussa. Osuuskunnan jäseneksi liityttyäni apu ongelmiin on ollut vain puhelinsoiton päässä. Minä teen työtäni ja tulen sitten laskujen kanssa toimistoon. Täällä laskut muuttuvat palkaksi."

Tarja Roinisen mukaan monelle hänen tuttavistaan on ollut vaikea uskoa, miten paljon apua osuuskunnasta voi saada. Hänelle itselleen tärkeintä Kuopion Kastanjassa on se, että voi yrittäjänä keskittyä siihen, mitä parhaiten osaa. Tekemällä työtä osuuskunnan jäsenenä hän säilyttää myös jäsenyyden omaan ammattiliittoon.

Kuopion Kastanja Osuuskunta perustettiin kolme vuotta sitten. Seitsemästä alkuperäisestä jäsenestä on mukana neljä; osuuskunnasta on lähdetty pois lähinnä työsuhteeseen siirtymisen kautta. Yksi jäsen on vuosien mittaan jouduttu erottamaan, koska hän ei hoitanut velvoitteitaan.

Kastanjan ja muiden pohjoissavolaisten osuuskuntien yritystoimintaa läheltä seurannut osuuskunta-aktiivi Kari Hassinen pitää markkinointia aloittelevan yrityksen ongelmista suurimpia. Kastanjassa yhteismarkkinointia on ollut vaikea toteuttaa senkin takia, että osuuskunnan puitteissa yritetään niin monenlaista. Toimialoihin kuuluvat muun muassa kiinteistöjen isännöinti, etätyönä tehtävä rakennussuunnittelu, erilaisia alihankintatöitä teollisuudelle, kotitalouspalveluita ja kirjanpitopalveluita. Osuuskunnan erikoisosaamiseen kuuluu myös taloudellisissa vaikeuksissa olevien yritysten konsultointi.

Suoramarkkinointi on käytännössä todettu hyväksi keinoksi muun muassa isännöintipalvelujen asiakkaiden hankinnassa; TE-keskuksen kautta on voitu markkinoida kotitalouksille tarjottavia palveluja, kirjanpitoasiakkaat ovat löytyneet suurelta osin puskaradion kautta.

Kastanjan jäsenet toimivat monessa mielessä kuin itsenäiset yrittäjät; yhteinen osuuskunta on heille ennen muuta edullinen tapa tuottaa tarvittavia palveluita.

Jäsenet maksavat osuuskuntaan kiinteää kuukausimaksua, jolla katetaan yhteisen toimistotilan kulut, peruskirjanpito, yhteiset puhelinkulut, tietokonemenot ja yhteiset pankkimaksut. Suoranaiset toimintakulunsa jokainen maksaa itse.

Osuuskunta on Kari Hassisen mukaan jäsenille hyvä työväline; kustannukset ovat alhaiset koska toimistoon ei ole palkattu yhtään työntekijää. Kuukausimaksuna peritään jäseniltä tällä hetkellä 200 markkaa. Kun kaikki yhteiset menot katetaan kiinteillä kuukausimaksuilla, investoinnitkin mietitään tarkkaan.

"Vahvuutena tässä mallissa on se, että jokainen tietää olevansa enemmän yrittäjä kuin lehdellä soittelija. Jokainen vastaa työllisyydestään itse".

Tällä hetkellä Kuopion Kastanja Osuuskunnassa on kymmenen jäsentä ja yhdessä on sovittu, että 20 jäsentä suuremmaksi ei porukkaa kasvatetakaan.

"Ei osuuskunnan toiminta missään nimessä ole ollut pelkkää ruusuilla tanssimista", Kari Hassinen toteaa ja korostaa sitä, että uusiin jäsenin pitää etukäteen tutustua mahdollisimman hyvin.

Kuopion Kastanja-osuuskunnassa on käytössä koeaika uusille jäsenille. Näin varmistetaan, että porukkaan sopimattomia ihmisiä ei vahingossa joukkoon joudu. Uusien jäsenten tulee saada kaikkien "vanhojen partojen" hyväksyntä.

"Jokaisen jäsenen pitää tietää, että osuuskunnassa puhalletaan yhteen hiileen eikä omaan takataskuun", Kari Hassinen kiteyttää. Mielellään Kastanjaan kuitenkin otettaisiin uusia jäseniä, nykyinen ikärakennekin alkaa olla turhan korkea.

Kastanjan väki pitää kerran viikossa palaveria tuumatakseen, missä yhteisessä yrityksessä ollaan menossa. Pari kertaa vuodessa kokoonnutaan vapaamuotoisemmin asioita puimaan. Tiedon kulku voisi Kari Hassisen mielestä muuten muodostua ongelmaksi.

"Mitä avoimempi tämmöisessä porukassa on, sitä paremmin pärjää."