Tsekin osuuskunnat ovat itsenäisiä juridisia yksiköitä, joiden pitkäaikainen historia ja jatkuvuus ovat tae asiakkaalle luotettavasta liikekumppanista. Samettivallankumouksen jälkeen osa tsekkiläisistä ennusti osuuskuntien jäävän sosialistisen ajan jäänteiksi, mutta osuuskuntien pitkä historia on osoittanut ne nyky-yhteiskuntaan soveltuviksi yrityksiksi. Vuonna 1953 perustetun tuotanto-osuuskuntien liiton SCMVD:n (Union of Czech and Moravian producer Cooperatives) jäseninä on noin 400 osuuskuntaa.

Näistä osuuskunnista ns. uusosuuskuntia on vain noin viisi prosenttia; tosin osuuskuntien luku on suurempi, koska sosialismin ajan suuria yksiköitä on purkautunut jälleen pienemmiksi osuuskunniksi.

Liittoon kuuluvien jäsenosuuskuntien liikevaihto on noin 3,4 miljardia markkaa, josta viennin osuus on 680 miljoonaa markkaa. Osuuskuntien jäsenmäärä vaihtelee 15 ja jopa 800 henkilön välillä, mutta yleisimmin jäsenmäärä on 50 - 100. Lain vaatima jäsenminimi on viisi henkilöä.

Tuotanto-osuuskuntien liiton tehtävänä on olla neuvotteleva elin sidosryhmiin, hallitukseen ja jopa asiakkaisiin päin. Liitto osallistuu sopimusneuvotteluihin ja erilaisten messujen sekä näyttelyiden järjestämiseen myös ulkomailla.

Liitto myös rahoittaa jäsentensä toimintaa, sillä sen rahatilanne on parempi kuin monilla pankeilla. Lainaa osuuskunnille on myönnetty noin 306 miljoonaa markkaa. Liiton tuotanto-osuuskunnat toimivat monella alalla. Ne valmistavat taidetta (lasia, keramiikkaa, koruja, leluja, matkamuistoja jne.); metallitöitä; huonekaluja; kemian tuotteita (kosmetiikkaa, puhdistusaineita, öljyjalosteita jne.); muovituotteita; tekstiilejä ja kenkiä; rakennusmateriaaleja ja ruokaa (viiniä, pastaa, pakastettuja ruokia jne.) sekä erilaisia palveluita (atk, valokuvaus, vartiointi, kauneudenhoito jne.).

Suurin osuuskunta Lukavec työstää erilaisia puutuotteita kuten lastulevyä. Sen liikevaihto on noin 221 miljoonaa markkaa.

Liiton jäsenenä on myös 49 osuuskuntaa, joita voidaan kutsua sosiaalisiksi yrityksiksi. Nämä osuuskunnat työllistävät noin 5 000 vammaista henkilöä. Tsekissä on noin 5 vuotta ollut voimassa laki, jonka mukaan vajaakuntoisia työllistävä yritys saa 50 prosentin verohelpotuksen.

Osuuskunnissa osa vajaakuntoisista on jäseninä, mutta osa, erityisesti mielenterveysongelmaiset, ovat vain työllistettynä. Mikäli vajaakuntoinen tarvitsee työn tekemiseen lisätukea voidaan valtion rahoista maksaa lisäkorvausta esim. ohjaajaa varten enimmillään 7 000 markkaa/henkilö.

Prahaan avattu CECOPin Itä-Euroopan toimisto toimii Itä- ja Keski -Euroopan osuustoiminnan lähentäjä ja yhteyksien luojana. Toimiston tärkeä tehtävä on uuden osuuskuntalain suunnittelu ja muotoilu, jotta osuuskunnilla olisi EU-jäsenyyttä varten mahdollisimman yleiseurooppalainen lainsäädännöllinen ohjaus. Osuustoiminta osana yhteisötaloutta ja tärkeänä osana EU:n toimintaa voi olla jopa yllättävää Itä-Euroopan maille.

Suomalaisesta osuuskuntavierailijasta tuntui, että Tsekissä on sama pulma kuin Suomen uusosuuskunnissa, johtajuusongelma. Kuka johtaa demokratiassa, kuka tekee nopeutta vaativat päätökset, keneen luotetaan? Tsekissä molemmat vierailukohteemme osuuskunnat olivat ratkaisseet ongelman päättämällä, että hallitus johtaa yritystä ja osuuskunnan muitten jäsenten on siihen luotettava. Tässä piilee kuitenkin vaara: jos osuuskunnan jäsenelle ei anneta mahdollisuutta vaikuttaa, onko demokratia toteutunut?