Yritysyhteistyön teoria ja käytäntö

hteistyö osuuskuntien kesken on yksi osuustoiminnan kansainvälisiä periaatteita ja tavoitteita. Tämä asia, joka yhtäältä voidaan ajatella lähes itsestäänselvyydeksi, on kuitenkin käytännössä monen mutkan takana ja kaikkea muuta kuin itsestäänselvyys.

Toki yritysten välinen yhteistyö on aina ollut yksi osuustoiminnallisen organisoitumisen tunnuspiirteitä. Näin erityisesti samalla toimialalla toimivissa osuustoimintaryhmissä, eli federaatioissa, joissa perusosuuskunnat ovat liittoutuneet keskenään toisen asteen keskusosuuskunnissa. Sen sijaan yhteistyö yli toimialarajojen on ollut ainakin Suomessa perinteisesti paljon vaikeampaa.

Suomessa tähän samaan yhteistyötavoitteeseen on liittynyt elimellisenä osana myös pyrkimys kilpailun välttämiseen osuuskuntien kesken niin samalla toimialalla kuin eri toimialoillakin toimivien osuuskuntien kesken. Pois luettuna Hankkijan ja SOK:n pitkälliset kiistat toimialojensa rajamailla, tämä tavoite toteutuikin varsin hyvin aina siihen asti kun Suomi liittyi Euroopan Unionin jäseneksi.

ilanne on kuitenkin kokenut syvällisen muutoksen EU-kaudella. Ensin liha-, sitten maito- ja viimein pankkialalla kilpailu osuuskuntien kesken on ollut tosiasia, ja tämä siitäkin huolimatta, että osuuskuntien perusjäsenten on sitä yhä edelleen vaikea ymmärtää ja hyväksyä.

Osuuskuntien välisessä kilpailussa on kysymys paitsi yleisestä yritysten toimintaympäristön muutoksesta, myös yhteiskunnan päättäjien mm. kilpailulainsäädännöllä ilmaisemasta tahdosta. Nykyinen yhteiskuntapoliittinen ajattelu lähtee siitä, että kilpailu ja hyvin toimiva markkinatalous ovat ne keinot, joilla yhteiskunta parhaiten varmistaa tehokkuuden toteutumisen taloudellisessa toiminnassa.

Henkisesti sopeutuminen nykyisenkaltaiseen kilpailuun on kuitenkin, osoittautunut vaikeaksi palaksi suomalaiselle osuustoimintaväelle. Intuitio ja omakohtaiset kokemukset puhuvat yhä edelleen toista, yhteistyön puolesta. Viimeksi karvaita - ja kalliita - kokemuksia on saatu maitoalalla, jossa Valio-ryhmän hajoaminen ja kaupan etevästi hämmentämä kilpailu osuusmeijereiden kesken myrkytti maidontuottajien välit ja vei heiltä pitkän pennin jo muutoinkin ohentuneesta maitotilistä. Samoin osuustoimintaväellä on yhtä ja toista huomautettavaa myös mm. kilpailulainsäädännön eräiden yksityiskohtien ja maassa noudatettavan kilpailupoliittisen linjan suhteen.

suustoiminnallisen yhteistyön tarve on noussut hyvin painavasti esille myös Pellervon kuluvan vuoden järjestökampanjan yhteydessä käydyissä kymmenissä keskusteluissa. Vaikka viime vuosien käytännön ratkaisut vaikkapa palvelusektorilla, kaupassa sekä pankki- ja vakuutustoiminnassa ovat vieneet yhteistyökuvioita pikemminkin osuustoiminnan ulkopuolelle, toivotaan pellervolaisessa kentässä yhä edelleen yhteistyön löytymistä myös osuuskuntien kesken.

Pellervon näkökulmasta on hyvin vaikeaa ja suorastaan vaarallista mennä ottamaan kantaa järjestön jäsenosuuskuntien itsenäisiin liiketaloudellisiin ratkaisuihin. Monelta osin yhteinen jäsenpohja eri osuuskunnissa ja yhteinen osuustoiminnallinen toimintamalli toki puhuisivat sen puolesta, että synergioita osuuskuntien kesken pitäisi olla ja että niitä kannattaisi yrittää jäsenten kokonaisedun nimissä hyödyntää. Yleisenä lähtökohtana kuitenkin on pakko hyväksyä se tosiasia, että jokainen osuuskunta on oma itsenäinen taloudellinen toimija, jonka on itse arvioitava, milloin yhteistyö kannattaa ja milloin taas ei.

Joka tapauksessa on aivan selvää, että pelkkien hyvien tavoitteiden ja yleisten periaatteiden varaan ei yritysten välistä yhteistyötä voida nykyaikana rakentaa. Ainoa lähtökohta on se, että yhteistyölle on paitsi selvät liiketaloudelliset perusteet, myös molemminpuolinen aito halu.

iime kädessä osuuskuntien välisen yhteistyön ratkaisevat osuuskunnan jäsenet, jotka omistajina tekevät, tai joiden ainakin pitäisi tehdä ratkaisevat strategiset päätökset omissa yrityksissään. Yritysten välinen yhteistyö on vaativa, mutta pitkän päälle palkitseva taloudellisen toiminnan laji. Osuuskuntien jäsenten edun mukaista on huolehtia siitä, että yhteistyövaihtoehdot aina selvitetään huolellisesti ja myös siitä, että yleinen ilmapiiri osuustoiminnallisten yritysten välisessä kanssakäymisessä on yhteistyölle otollinen.

Pellervo osuuskuntien yhteisenä palvelu-, asiantuntija ja yhteistoimintajärjestönä on lähtökohtaisesti osuuskuntien välisen yhteistyön kannalla ja tarjoaa omalta osaltaan mm. erilaisia foorumeita, joilla osuuskuntien jäsenet ja liikkeenjohto voivat tavata toisiaan ja luoda nykyisenä kilpailun aikanakin edellytyksiä yhteistyökuvioiden tutkimiselle.

Samuli Skurnik
samuli.skurnik@pellervo.fi

| Sivun alkuun |