Tasaista alamäkeä

Kunhan nyt ensin tavoitetaan pohjakin. Laskusuhdanne jatkuu, mutta semmoiselta romahdukselta, jonka koimme kymmenen vuotta sitten, välttynemme. Vaikka kuka sitäkään tietää.

Itse asiassa nyt elämme normaalia talouden suhdannekierron vaihetta. Kova kasvu vaatii veronsa. On levähdyksen aika. Vedetään henkeä ja ollaan tuhlaamatta - analyytikkojen kauhuksi. He päinvastoin toivovat, että kuluttajat panisivat ranttaliksi, jotta pyörät eivät pysähtyisi.

Matalasuhdanteen pohjan etsimisessä auttaa Pix eli selluloosan hintaindeksi. Se lasketaan Helsingissä koko maailman tiedoista.

Pitkäkuituinen havusellu maksoi heinä-elokuun vaihteessa viikolla 31 noin 460 dollaria tonni. Hinta on tullut alas lujaa vauhtia: vuosi aloitettiin 710 dollarista.

Pitkäkuituisen sellun break even eli kannattavuusraja on 500 dollaria tonni. Sellutehtaat pyörivät tappiolla, ja jalostuksen puolella parhaiden paperilaatujen hinta laskee.

Paperikoneita seisautetaan, eikä tukkipuuta kannata enää keittää selluksi, niin kuin vielä viime talvena tehtiin.

Kilpailu tukista vei raaka-aineen hinnan niin ylös, ettei sahauskaan kannata.

Eli selluloosan hinnan romahtaminen laskenee välillisesti myös tukkipuun hintaa rajusti tänä syksynä. Ja koska selluloosan varastot ovat liian suuret, tehtaat eivät voi myöskään halvan pienpuun hintaa nostaa.

Nyt on sananmukaisesti suo siellä ja vetelä täällä.

Hyvät metsänomistajat, jaksatteko olla myymättä?

Seisokit avuksi metsäteollisuudessa

Suuret hintavaihtelut eivät ole kenenkään etu. Stora Enso jätti joka kymmenennen paperitonnin tekemättä alkuvuonna. Temppu onnistuu, kun muut tuottajat, semminkin amerikkalaiset, tekevät samoin.

Oikeastaan ensimmäistä kertaa ovat amerikkalaiset paperinvalmistajat järjestäneet seisokkeja tänä vuonna. On ollut pakko. Olen tutustunut International Paperin, Georgia-Pacificin ja Meadin tammi-kesäkuun lukuihin.

Heikkoja ovat, ylen heikkoja. Eivätkä parantune ennen kuin dollarin kurssi laskee reilusti.

Stora Enso ja UPM-Kymmene ovat yllättävän kovia. Jukka Härmälä ja Juha Niemelä ovat pitkän kokemuksen puunjalostajia. Heidän eleetön matalan profiilin johtamistapansa puree.

UPM-Kymmene on ilmeisesti Euroopan paras metsäteollisuusyhtiö, kenties koko maailman ykkönen.

Kun jätämme omaisuuden myyntivoitot pois, UPM-Kymmene pystyi jopa parantamaan osakekohtaista voittoaan kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Loistava saavutus laskusuhdanteessa. Toki on muistettava, että yhtiö on ostanut kymmenisen prosenttia osakekannastaan sisään.

Parisataa UPM-Kymmenen osakkeenomistajaa kokoontui elokuun alussa Finlandia-talolle hyväksymään suuren kaupan. Yhtiö ostaa tunnetun saksalaisen paperinjalostajan Haindlin: neljä paperitehdasta, kahdeksan konetta, 1,9 miljoonaa paperitonnia, hyvä kannattavuus.

Hinta on hirmuinen 17 miljardia markkaa. Osa myyvän sukuyhtiön jäsenistä halusi kauppahinnan UPM-Kymmenen osakkeina. "Luotamme metsäbisnekseen ja UPM-Kymmeneen eritoten", sanoi suvun sympaattinen edustaja puheenvuorossaan yhtiökokouksessa. Annoimme hänelle raikuvat aplodit.

Sain semmoisen käsityksen, ettei Haindl-ostoksen rahoitus tuota UPM-Kymmenelle minkäänlaista vaikeutta.

Metsä Tissue lohduttaa

Toinen näkyy olevan jama M-realissa. Sekin on hankkinut ahkerasti tehtaita Keski-Euroopasta. Taseen omavara on painunut 30 prosenttiin eikä tulorahaa kerry: huhti-kesäkuu meni roimasti tappiolle.

Ilmapiiriä ei yhtään paranna se, että kevään osakeantiin osallistuneet ovat pettyneet perusteellisesti. Hinta oli viritetty liian ylös, ja merkitsijät sanovat, että osakeannin myyntiesitteessä oli yhtiöstä annettu liian ruusuinen kuva.

Ei kumminkaan hätäillä. M-realin tytäryhtiö Metsä Tissue hyötyy halvasta sellusta ja tekee tänä vuonna kelpo voiton. Ei se emokonsernia pelasta mutta lisää Metsä Tissuen arvoa kauppatavarana.

M-realin osakkeen hintaa kannattaa seurata.

Nokiaan luotetaan

Tuttavani ostavat Nokiaa. Ovat ostaneet jo kuukausia 20 - 25 euron hintaan. He perustelevat ostoaan sillä, että sama paperi on ylimmillään maksanut 65 euroa.

Perustelu on huono. Huikea hintaennätys edellyttäisi yleistä noususuhdannetta, it-teknologian uutta vallankumousta ja Nokian ehdotonta ylivoimaa koko maailman markkinoilla.

Sen sijaan Nokian erinomainen tulos laskusuhdanteessa kelpaa oston virikkeeksi.

Nokia on päässyt asemaan, jossa ei kilpailla hinnalla vaan laadulla ja tuotemerkin eli brandin tunnettuudella.

Vertailu Ericssoniin kouraisee syvältä ruotsalaisten itsetuntoa; on nähty naapurin lehdistä.

Nokia tempaa jokaisesta valmistamastaan kännykästä keskimäärin 181 markan voiton, Ericsson 394 markan tappion! Vastaavat tehdashinnat ovat 1 000 markkaa ja 694 markkaa.

Hyvät lukijat, voiko mikään rassata ruotsalaisten sydäntä yhtä raskaasti?

No jaa, voi kyllä - Suomen voitto yleisurheilumaaottelussa!

Suomen raju kiri talouskilpailussa tuo vihdoin tulosta. Ruotsi sai liian pitkän etumatkan säästyttyään sodalta, mutta myytyään terästä ja kuulalaakereita Hitlerin Saksalle.

Tietoenator on suosikki

Entä sellaiset halpikset ja täysrojahdukset kuin F-Secure, Sonera, TJ Group, Tecnomen, Done, Iocore, Liinos, Proha, Solteq, Sysopen...?

En valitettavasti osaa enkä uskalla sanoa paljon, vaikka olenkin viime aikoina it-yhtiöihin raivokkaasti tutustunut.

Yleisvaikutelma on, että tämä vuosi menee huonosti mutta raskaista kokemuksista on otettu opiksi. Kuluja karsitaan ja tarpeetonta myydään.

Vahinko vain, että juuri tässä suhdannevaiheessa on vaikea tehdä voittoa. Yksi tapa selviytyä kuiville on fuusio.

Jos olette tottunut ottamaan riskiä, mikään ei estä nyt sijoittamasta it-yhtiöihin. Halvalla saa - mutta varokaa yhtiöitä, joiden omavara on alle 50 prosenttia. Osakkeiden myynnistä saatua rahaa pitää olla yhtiön kassassa niin runsaasti, että pahimman yli päästään.

Oma suosikkini on Tietoenator. Sitä eivät tunnu suhdanteet heiluttavan. Tämän vuoden tammi-elokuussa voitto osaketta kohti 66 senttiä (57 senttiä v. 2000) on kovaa luokkaa. Yhtiö odottaa koko vuoden tuloksen paranevan "merkittävästi".

Ennustan, että Euroopan siirtyminen euroon antaa Tietoenatorille ja sen kilpailijalle Novo Groupille runsaasti töitä, samaan tapaan kuin millenium.

Erkki Sinkko

| Sivun alkuun |