Tärkeä osuuskuntalain uudistus

duskunta saa alkavan syyskauden aikana käsiteltäväkseen ehdotuksen uudeksi osuuskuntalaiksi. Lakiehdotus on valmisteltu korvaamaan nykyinen, vuodelta 1954 oleva, monelta osin jo pahasti ajastaan jälkeen jäänyt laki.

Uudistusehdotuksen takana on laajasti suomalaisten osuustoimintapiirien myötävaikutus ja hyväksyntä. On tärkeää, että laki voitaisiin käsitellä mahdollisimman nopeasti eduskunnassa, ja että uusi laki saataisiin voimaan jo heti ensi vuoden alusta lähtien.

uomessa osuustoiminnan puitteiden asianmukaista sääntelemistä lainsäädännössä on pidetty aina tärkeänä. Kun ensimmäinen osuustoimintalaki astui voimaan syksyllä 1901, sen merkitys arvioitiin lain perusteluissa varsin laaja-alaiseksi:

"Osaksi säästämällä, osaksi toisiansa tukemalla vähävaraisetkin siten voivat päästä nauttimaan suuremman pääoman etuja, ostaa tarpeensa huokeammalla, myydä tuotteensa paremmista hinnoista ja saada tarpeellista luottoa käytettäväkseen. Sen ohessa osuustoiminta on omiansa edistämään säästäväisyyttä, toimeliaisuutta ja yhteishenkeä, ja sen kautta sillä on tärkeä taloudellisesti ja siveellisesti kasvattava merkitys."

Myös Pellervon ensimmäisenä lainopillisena sihteerinä tuolloin toiminut J.K. Paasikivi korosti Pellervo -lehteen kirjoittamissaan saatesanoissa väkevästi lain merkitystä:

"Suomen maanviljelijät! Teillä on nyt laki, joka turvaa muualla kokemuksen kautta voimakkaimmaksi ja siunausta tuottavimmaksi huomattua asetta toimeentulonne helpottamiseksi ja elinkeinonne kohottamiseksi. Pellervo-Seura yhdessä eri osissa maata toimivien muitten tämän aatteen ystävien kanssa on teitä auttava tätä asetta hyväksenne käyttämään. Mutta teistä itsestänne kumminkin lopullisesti ja pääasiassa tulee riippumaan, tuleeko tämä laki, joka itsessään ei ole muuta kuin ulkonainen muoto, kuolleeksi kirjaimeksi jäämään, vaiko saamaan sitä sisällystä, sitä elonhenkeä ja herättämään sitä toimintaa, jota aatteen ystävät meillä siitä ovat toivoneet, ja joka voisi olla omiansa vuodattamaan uutta raitista verta kansamme äsken jähmettyneeseen ja kuristettuun elimistöön."

ikä ole tarvinnut Paasikiven kumppaneineen pettyä, sillä ennätysnopeasti maahamme alkoikin kehittyä monenlaista osuustoimintaa. Eikä kehitys ole laantunut. Suomi onkin tänä päivänä yksi maailman osuustoiminnallisimpia maita: peräti kolme viidestä maamme aikuisväestössä on jonkin osuuskunnan (yhden tai useamman) jäsen! Jäsenmäärät ovat viime vuosinakin kasvaneet niin perinteisessä osuustoiminnassa (erityisesti osuuspankeissa ja osuuskaupoissa) kuin myös maahamme syntyneissä yli tuhannessa uudessa pienosuuskunnassa. Osuustoiminta siis elää vahvasti ja palvelee monilla eri tavoilla myös tämän päivän ihmisten tarpeita.

suustoiminnalla on nyky-yhteiskunnassa paljon tärkeää tehtävää. Perusteluja on monia. Osuustoiminta edustaa yhä useammalle ihmiselle nykyisessä kansainvälistyvässä ja globalisoituvassa maailmassa turvallista ja ihmisiä lähellä olevaa kotimaista yrittämistä. Se on yritysmalli, jossa ihmiset itse voivat vaikuttaa. Sekä suoraan päätöksenteossa että osuuskunnan tuotteita ja palveluja käyttämällä heillä on aito mahdollisuus vaikuttaa laajemminkin tärkeinä pitämiensä asioiden kehitykseen. Kuluttajille kotimaisten viljelijöiden omistamat osuustoiminnalliset elintarvikeyritykset ovat nykyisessä eläintautien riivaamassa maailmassa ruoan kotimaisuuden, laadun ja turvallisuuden takeena.

Monelle oman yritystoiminnan aloittamista harkitsevalle ihmiselle osuuskuntaan sisältyvä yhteisöllisyys on madaltanut yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä ja edistänyt näin omalta osaltaan viime aikoina niin tärkeänä pidettyä yrittäjyyttä. Osuuskunta yritysmuotona on osoittautunut varteenotettavaksi vaihtoehdoksi myös yhteiskunnan hyvinvointipalvelujen tuotantoa organisoitaessa.

ri yritysmuodot ja niitä säätelevä lainsäädäntö ovat tärkeitä työvälineitä yritystoiminnan menestykselliseksi harjoittamiseksi. Tarve osuuskuntalain uudistukseen tulee paljolti toimintaympäristön muutoksista. Osuustoiminnallisen yrittämisen myönteisen kehityksen varmistamiseksi on tärkeää, että myös osuuskuntalaki on ajan tasalla, ja osuuskunta yritysmuotona näin muiden yritysmuotojen rinnalla kilpailukykyinen. Nykyisen osuuskuntalain kiistattoman vanhentuneisuuden ohella osakeyhtiölain monet viimeaikaiset uudistukset ovat osaltaan kiirehtineet myös osuuskuntalain uudistusta.

Samuli Skurnik
samuli.skurnik@pellervo.fi

| Sivun alkuun |