Vuosi 2000 merkitsi suomalaiselle osuustoiminnalle ennätysvuotta sekä jäsenyyksien määrällä että liiketoiminnan tuloksella mitattuna. Osuuskuntien tai keskinäisten vakuutusyhtiöiden asiakasomistajien määrä nousi jo 5,2 miljoonaan ja kasvu on jatkunut myös tänä vuonna. Samalla Suomi on noussut maailman vahvimmaksi osuustoimintamaaksi. Osuustoiminnalliset yritykset analysoi ja niiden kehitystä seuraavaksi vuodeksi ennakoi tällä viikolla ilmestyvä Osuustoiminta-lehden Vuosikirja 2001.

Osuuskuntien viime vuoden yhteenlaskettu nettotulos eli ylijäämä melkein tuplaantui vuodessa lähes 10 miljardiin markkaan. Erityisesti Metsäliitto, osuuspankit ja paikallisosuuspankit sekä S-ryhmä petrasivat aiempia  ennätyksiään.

Yhteinen jäsenmäärä kasvoi samalla 9,1 %. Jäsenmäärän kasvua toisaalta rokotti kaikkien elintarvikealalla toimivien osuuskuntien jäsenten vähentyminen 6 - 12 %. Metsäliiton jäsenistö jatkoi edelleen parin prosentin nousuaan. Eniten jäsenmäärät kohosivat Lähivakuutus-ryhmällä ja S-ryhmällä: molemmilla 12 %. Osuuspankkiryhmässä jäsenten määrä lisääntyi 9,6 % ja paikallisosuuspankeilla 8,7 %.

Neljännes voitoista jäsenomistajille

Osuustoiminnassa voitonjakoon liittyvää kulttuuria on ollut vaikea aiemmin löytää. Poikkeuksen ovat tehneet elintarvikealan osuuskunnissa maksettu jälkitili jäsenille tilinpäätöksen yhteydessä sekä osuuspääomalle muuallakin maksettu esim. 6 %:n korko. Jälkitili on edelleen toimiva käytäntö, samoin osuuspääoman koronmaksu maa- ja metsätalouden aloilla toimivissa osuuskunnissa.

Mutta kun osuusmaksut palvelu- ja kuluttajaosuustoiminnassa ovat yleensä varsin pieniä, niin siitä saatava korko ei paljoa lämmitä juuri ketään. Tilanne on nyt muutenkin muuttumassa asiakasomistajuuden kehittyessä. Samalla myös vertailukelpoisuus muihin yritysmuotoihin paranee. Osuustoiminnallisten eli ot-yritysten omille pääomille arvioitiin viime vuonna keskimäärin yli 15 %:n tuotto.

Ot-yritykset palauttivat viime vuoden lähes 10 miljardin markan ylijäämästä yli kaksi miljardia markkaa eli 25 % jäsenomistajille. Arviolta yli kuusi miljardia meni yritysten vakavaraisuuden vahvistamiseen. Osuustoiminnassa on vahvistunut linja, että yritysten taseet ja samalla kasvukyky pidetään aina kunnossa.

Tehokkain tuloksenjakaja jäsenille oli S-ryhmä. Se palautti asiakasomistajilleen kuukausittaisina bonuksina yhteensä 489 miljoonaa markkaa. Se yhdessä osuuspääoman koron kanssa nousi 40 %:iin S-ryhmän tuloksesta, mikä päihittää myös useimmat pörssiyritykset.

Kolmella tarkan pelin paikka

Ihan kaikkia ot-yrityksiä ei kuitenkaan nytkään voi kehua tuloksista. Raskaimmat tappiot tulivat edelleen Karjaportille ja Milkalle. Niiden luottamusmiehillä on nyt pakostakin hyvin tarkan pelin paikka, mistä Osuustoiminta-lehden analyytikot Jorma Savolainen, Yrjö Kotisalo ja PTT:n Raija Volk ja Panu Kallio kantavat huolta. Karjaportille on kertynyt viiden vuoden aikana tappioita jo noin 40 mmk nettotuloksella mitaten; samalla omavaraisuus on laskenut 22 %:iin.

Myös Metsäliitto-Yhtymän jo käynnistyneen taseremontin on nyt pakko onnistua, kun viime vuoden ennätystulos on puunjalostuksessa tänä vuonna kääntynyt matalasuhdanteeksi. Metsäliitto kasvoi viime vuonna liikevaihdoltaan 35 % ja taseeltaan 57 %. Yhtymän todellinen omavaraisuus pääsi tippumaan 28,5 %:iin. Tässä luvussa on eliminoitu erääntyvät pääomalainat. Jos ne laskettaisiin mukaan, niin omavaraisuus olisi 32 %. Jorma Savolainen kiinnittää analyysissään huomiota myös Metsäliitto-Yhtymän strategisten tavoitteiden ja konsernin sisäisen päätöksenteon kirkastamiseen. Tuloksellisuudessa Metsäliitto ei vielä pärjää UPM-Kymmenelle ja Stora Ensolle, mutta sillä on nyt jatkossa hyvät edellytykset petrata.

Keskinäisyys osa osuustoimintaa

Osuustoiminta-lehti selvitti ensimmäisen kerran yleisesti myös keskinäisten vakuutusyritysten tietoja. Lain mukaan vakuutusalalla ei toimita osuuskuntamuodossa, vaan siellä vastaava asiakasomisteinen yritysmuoto on keskinäinen vakuutusyhtiö.

Keskinäisten yhtiöiden asiakasomistajien määrät sekä liikevaihdot olivat yllättävän suuria, vaikka työeläkeyhtiöt rajattiinkin tarkastelussa osuustoiminnan ulkopuolelle. Työeläkejärjestelmä kun perustuu eduskunnan säätämään lakiin. Osuustoiminnan perusmääritelmiin puolestaan kuuluu vapaaehtoinen ja avoin jäsenyys.

Keskinäinen toiminta kuitenkin jakaantui monien keskenään kilpailevien, korkeintaan keskisuurten yritysten, kuten Lähivakuutuksen, Tapiolan, Suomen ja Yrittäjäin Fennian, kesken. Alan pirstoutuminen on vaikuttanut myös siihen, että keskinäisyys osuustoiminnallisena mallina on suhteellisen huonosti tunnettu kansan parissa. Keskinäisten yhtiöiden omistajajäsenten määrä nousi kuitenkin jo noin 2,6 miljoonaan ja liikevaihto 23 miljardiin markkaan.

5,2 miljoonaa jäsenomistajaa

Näin suomalaisen osuustoiminnan jäsenyyksiä oli yhteensä jo 5,2 miljoonaa, yhtä paljon kuin maassa on asukkaita. Pörssiosakkeita ja rahasto-osuuksia omistaa edelleenkin vain noin 800.000 suomalaista, vaikka määrä olikin kovassa kasvussa hyvinä pörssivuosina, jotka juuri menivät ohi. Osuustoiminnassa jäsenomistajien määrän kasvu on jatkunut yhtä voimakkaana myös vuoden 2001 puolella.

Päällekkäisyyksiä jäsenistössä on runsaasti. Pellervon teettämän tutkimuksen perusteella tiedetään, että 60 % kansalaisista ilmoittaa olevansa jäsen ainakin yhdessä osuuskunnassa. Eli kolme viidestä yli 15-vuotiaasta suomalaisesta on vähintään yhden osuuskunnan jäsen. Eniten jäsenyyksiä on maanviljelijöillä: keskimäärin 3,2 jäsenyyttä kullakin. Osuustoiminta koetaan tärkeimmäksi juuri maaseudulla, jota pitkä rakennemuutos koettelee pahiten.

Osuuspankit rikkoivat miljoonan jäsenen rajan

Verrattaessa vuoteen 1994, josta OT-lehti aloitti seurannan, jäsenmäärät ovat kasvaneet nopeasti palveluosuustoiminnassa eli pankki- ja vakuutusalalla sekä kuluttajaosuustoiminnassa eli kaupassa. S-ryhmän osuuskaupoilla jäsenten määrä on lisääntynyt eniten, 99 %, Lähivakuutus-ryhmällä 50 % ja osuuspankeilla 39 %. Metsäliitto on samaan aikaan kasvattanut jäsenistöään 10 %.

Osuuspankkiryhmällä omistajajäseniä oli edelleen eniten: viime kesäkuussa jo 934.000. Osuuspankkien tavoitteena on ylittää miljoonan jäsenen raja pankin täyttäessä ensi toukokuussa sata vuotta. Myös paikallisosuuspankeilla jäsenmäärät ovat nousussa ja kesäkuussa heitä oli 68.200. Jos molemmat osuustoiminnalliset pankkiryhmät lasketaan yhteen, niin ne rikkoivat miljoonan jäsenen rajan jo kesäkuussa.

S-ryhmän jäsenmäärä oli tammi-kesäkuussa 2001 kasvanut 75.000:lla ja noussut jo 905.400:aan, joten sen ja Osuuspankkiryhmän kesken vallitsee kilpailu siitä, kumpi ensin yksinään pystyy ylittämään miljoonan jäsenen haamurajan.

Lähivakuutus-ryhmässä asiakasomistajien määrä on noussut 450.000:een ja Metsäliitolla 127.400:aan. Tapiolalla suurimpana keskinäisenä vakuuttajana oli vuoden vaihteessa 722.000 jäsenomistajaa, kasvua 2,5 %.

Tradekan ja Elannon joutuminen velkasaneeraukseen vuosina 1993 ja 1995 näkyivät jäsenmäärän laskuna. Vuoteen 1994 verrattuna se oli Tradekalla -4,3 % ja Elannolla -12,9 %. Viime vuoden lopulla niiden yhteinen jäsenmäärä oli kuitenkin jo 503.700 eli lähes sama kuin vuotta aiemmin. Elanto maksoi viime viikolla itsensä vapaaksi saneerausvelasta.

Jäsenmäärä supistuu elintarvikealalla

Maatalousosuustoiminnassa eli meijereissä, lihataloissa, munapakkaamoissa ja kotieläinjalostuksessa jäsenmäärät ovat 1994 jälkeen jatkuvasti laskeneet keskimäärin -6,3 % vuodessa. Suurin kato on koettu muna-alalla, -81 %, ja vähiten kotieläinjalostuksen osuuskunnissa, -15 %. Lihataloissa vähennys on ollut 45 % eli 33.500 jäsentä ja osuusmeijereissä 36 % eli 12.000 jäsentä.

Suurimpien ot-yritysten liikevaihdot ovat kuitenkin jatkuvasti kasvaneet myös elintarviketeollisuudessa. Viime vuonna niiden yhteinen liikevaihto oli noussut 22,9 miljardiin markkaan, kasvua 3,7 miljardia seitsemässä vuodessa. Myös yritysten taseet ovat selvästi kasvaneet ja vahvistuneet. Jäljelle jääneet viljelijäjäsenet siis omistavat aiempaa selvästi arvokkaampia yrityksiä kuten maitoalan markkinajohtajan Valion.

Myös 768:n jäsenen omistama Munakunta nousi alansa markkinajohtajaksi ostettuaan kesällä osuuskauppojen tukkuyhtiöltä Inexiltä A-muna Oy:n. Alansa markkinajohtajiin kuului myös SOK:n omistama Hankkija-Maatalous Oy, joka säilytti 40 %:n markkinaosuuden maatalouskaupassa.

Kireät ruokamarkkinat hieman helpottivat

Viljelijäjäsenten kannalta elintarvikealan markkinat ovat edelleen kireät, vaikka maitosota rauhoittuikin. Meijereistä vain yksi, Mouhijärvi, ehti tehdä konkurssin. Limingan Osuusmeijeri lopetti oman tuotannon ja markkinoinnin ajoissa syömättä seiniään eli jäsenistön omaisuutta - se keskittyy nyt Ingmanin maidonhankintaan.

Panu Kallion mukaan Ingman Foodsin meijeritoiminta teki viime vuonna 29,6 ja edellisenä vuonna 11,6 miljoonan markan tappion. Milkan tappioiksi kertyi nettotuloksella mitattuna 24,4 mmk, -7,2 % liikevaihdosta; edellisenäkin vuonna tappiot olivat samaa luokkaa.

Myös Kymppimeijereiden taloudellisesti vahvimpiin kuuluneet Satamaito ja Hämeenlinnan Osuusmeijeri tekivät viime vuodelta lievästi miinusmerkkisen tuloksen. Valio saavutti 40 mmk:n positiivisen nettotuloksen, mutta se oli vain 0,5 % liikevaihdosta. Tänä vuonna Valio on selvästi parantanut ja se pystyi vuoden alusta nostamaan hankintaosuuskunnilleen maksamaansa maidon hintaa viisi penniä litralta.

Viime vuosi oli poikkeuksellisen vaikea myös liha-alalle. Yksi ot-yritysten kilpailijoista, Huittisten Lihapojat ajautui tämän vuoden keväällä konkurssiin. Atria ja HK Ruokatalo kuitenkin pystyivät säilyttämään päänsä pinnalla. Atrian nettotulos oli 49 mmk eli 1,3 % liikevaihdosta ja HK:n 26 mmk eli 0,9 % liikevaihdosta. Tänä vuonna molemmat ovat vähintäänkin tuplanneet viimevuotisen tulostahtinsa. HK etenee Baltiassa.

Tiukin markkinatilanne vallitsee edelleen pahasta ylituotannosta ja vientihintojen tappiollisuudesta kärsivällä muna-alalla. Raija Volk katsoo, että alan ongelmia ei pystytä ratkaisemaan pelkästään pakkaamoiden toimin, vaan se vaatisi tuottajien laajaa sitoutumista tuotannon rajoittamiseen, mikä ei ole vieläkään onnistunut.

Elintarvikkeiden kuluttajahintojen nousu on jäänyt muita kuluttajahintoja hitaammaksi; elintarvikkeet ovat nousseet EU-vuosina vain 7,2 %, mutta kuluttajahinnat ovat kallistuneet keskimäärin lähes 12 %. Kuluvan vuoden alkupuolella on kuitenkin Suomessa - kuten muuallakin Euroopassa - tapahtunut hintatason tervehtymistä. Toisaalta uhkaava taantuma ei koettele vakaata elintarvikealaa yhtä kovasti kuin useimpia muita aloja ja kuluttajien arvostama suomalaisuus säilyy korkeassa kurssissa.

Suomi maailman vahvin osuustoimintamaa

Myös suomalainen uusosuustoiminta on moninkertaistunut vuodesta 1994. Uusia osuuskuntia oli viime kesäkuun lopussa 1.145, kun kaikkien kaupparekisterissä olevien osuuskuntien määrä oli 3.038. Erään arvion mukaan uusosuuskuntien yhteinen jäsenmäärä olisi noin 20.000.

Kun Suomen tietoihin yhdistetään Kansainvälisen osuustoimintaliiton ICA:n tilastot eri maista, niin Suomi nousee maailman vahvimmaksi osuustoimintamaaksi yhdessä USA:n kanssa jäsenmäärällä/asukasluku mitattuna. Tällaisia vertailuja on tehnyt tutkija Shimelles Tenaw Helsingin yliopiston Taloustieteelliseltä laitokselta.

Kun mukaan otetaan myös osuustoiminnan liikevaihdon ja työllisyyden kehitys, niin Suomi on nyt noussut maailman vahvimmaksi osuustoimintamaaksi. Myös vertailuun vaikuttava Suomen USA:ta hitaampi väestönkasvu tukee johtopäätöstä.

Kun suomalaisten osuuskuntien yhteinen jäsenmäärä viime vuodelta, noin kolme miljoonaa, suhteutetaan väestön määrään, niin suhteeksi tulee 58 %.  Tuoreimmat kansainväliset vertailutiedot tosin ovat vuodelta 1998, jolloin ykkösenä oli Yhdysvallat samalla suhdeluvulla 58 %. Silloin Suomi sijoittui toiseksi ja kolmanneksi kipusi Kanada, joka on Suomen tapaan huomattavasti USA:ta juurevampi ja vanhempi osuustoimintamaa.

Jo vuoden 1997 vertailussa Suomi oli maailmassa toisella sijalla myös osuustoiminnan työllistävyydessä. Siinä Yhdysvallat ei sijoittunut kymmenen merkittävimmän listalle, kuten ei myöskään kuluttajaosuustoiminnassa. Suomi oli vuoden 1997 vertailussa maailmassa kakkonen osuustoiminnan liikevaihdolla mitattuna sekä kuluttaja- että tuottajaosuustoiminnassa. Ykkösenä edellisessä oli Sveitsi ja jälkimmäisessä Tanska. Seuraavina tulivat useat EU-maat sekä Japani.

Viime vuonna suomalainen osuustoiminta ja keskinäinen vakuutustoiminta työllistivät yhteensä jo 82.000 ihmistä. Siitä pellervolaisen osuustoiminnan osuus on kasvanut vuodessa vahvimmin, 7 %. Se oli lähes 50.000 henkeä. Kasvusta suurin osa selittyy Metsäliiton kovalla, yli 25 %:n vauhdilla.

Metsäliittolaisia oli jo yli 25.000 henkeä, tosin huomattava osa heistä ulkomailla. Myös Lähivakuutus-ryhmä, Paikallisosuuspankit ja Hankkija-Maatalous palkkasivat viime vuonna lisää väkeä. Sen sijaan tuottajaosuustoiminnassa henkilökuntamäärä edelleen laski 5 - 13 %.

Kehittyneissä länsimaissa osataan parhaiten myös osuustoiminnallinen yrittäminen, vaikka sen tarve olisikin kaikkein polttavin kehitysmaissa tai Venäjän tapaisissa pahoista talousongelmista kärsivissä ns. kehittyvissä maissa. Suomessa useimmat maakunnat ja erityisesti suomalainen maaseutu olisivat tänään paljon heikommin kehittyneitä ilman omaehtoista osuustoimintaa.

Mauno-Markus Karjalainen

Taustat ja selitykset: 1) Lehtimäen Osuuspankki päätti joulukuussa 2000 palata Osuuspankkiryhmään, mutta paluu toteutui vasta vuoden 2001 aikana, joten se on laskettu Paikallisosuuspankkien ryhmään. Osuuspankkikeskuksen omistajista Helsingissä toimiva Okopankki ei ole osuuskunta. 2) Luku kattaa vain osuusmeijerit, viime vuonna Vuosikirjassa ilmoitettu luku oli rekisteröityjen maidonostajien määrä Meijerikentän rakenteesta on artikkeli tämän numeron sivulla 33. 3) Muuhun keskinäiseen vakuutustoimintaan on luettu seuraavat yritykset: Suomi-yhtiöt (2 yritystä), Kaleva, Pohjantähti, A-Vakuutus, Turva ja Svensk-Finland. Tiedot on koottu  kyseisiltä yrityksiltä ja summattu yhteen ilman analyysiä. Keskinäisiä yhtiöitä ovat lisäksi työeläkeyhtiöt kuten Ilmarinen (382 000 vakuutettua ja maksutulo 10,5 mrd mk), mutta ne eivät täytä osuustoiminnan perusmääritelmää jäsenten vapaaehtoisen yhteenliittymisen osalta, koska niiden jäsenyys määräytyy TEL-lainsäädännön perusteella. Arvioita lueteltujen keskinäisten yhtiöiden yhteisestä markkinaosuudesta 37 % voidaan pitää vain suuntaa-antavana. 4) Valion ja kaikkien osuusmeijereiden yhteenlaskettu liikevaihto. Valio-konsernin (8,2 mrd mk) ja sen hankintaosuuskuntien (4,4 mrd mk) liikevaihdossa on päällekkäisyyttä, jota ei ole puhdistettu pois. Kymppiryhmän osuusmeijereiden yhteinen liikevaihto hipoo noin yhtä miljardia markkaa. Seuraavana suuruusjärjestyksessä tulee Milka ja sen jäsenmeijerinä toimiva Ålands Centralandelslag, joiden yhteinen liikevaihto vuonna 2000 oli 402 mmk. 5) Myynti 6) Talletuksista 7) Vahinkovakuutuksesta 8) Osuusmarkkinahakkuista yksityismetsistä 9) Lihanhankinnasta tuottajilta 10) Prosenttiosuus maidon vastaanotosta 11) Prosenttia päivittäistavaroiden myynnistä 12) Pakatuista munista 13) Tradekan liikevaihto siitä oli 6,5 mrd mk (+3,8%) ja Elannon 1,9 mrd mk (+4,6%)

Lisätietoja:
Toimituspäällikkö Mauno-Markus Karjalainen, puh. 09 - 4767 5588, GSM 040 -7781 129, sähköposti: mauno-markus.karjalainen@pellervo.fi

| Sivun alkuun | Osuustoiminta-lehti |