Merkki päällä

Suomalaisen yritystoiminnan tilannetta voi hyvin kuvata otsikon pesäpallomaailmaan kuuluvalla kielikuvalla. Yritysten toimintaympäristössä on muutamina viime vuosina tapahtunut monia syvällisiä muutoksia, jotka pakottavat yritykset arvioimaan perusteellisesti omia toimintojaan ja tekemään kauaskantoisia valintoja. Tilanne muistuttaa suuresti pesäpallopelin ajolähtötilannetta. Lähivuosina ratkaistaan suuria asioita, kuten se, mikä on pohjoismaisten osuuskuntien rooli Euroopan elintarvikebisneksessä.

Teknologiset muutokset, maapalloistumiskehitys, Suomen EU-jäsenyys, EMU ja monet muut tekijät ovat johtaneet kaikki suuret tai suurehkot yritykset tilanteeseen, jossa vanha turvallinen, kansallisten rajojen sisällä oleva kotimarkkina ei ole enää tämän päivän todellisuutta. Kotimarkkinan muodostavat nyt Pohjoismaat lähialueineen idässä ja etelässä. Tuleva toiminta ja oma asemoituminen on näin ollen suunniteltava tätä uutta, suurempaa kotimarkkinaa silmällä pitäen. Muutos on monen yrityksen kohdalla suuri ja edellyttää erityisesti omistajilta selkeitä visioita, vahvaa tahtotilaa ja kykyä saada omalle yritykselle sopivat ratkaisut toteutetuksi.

Leveämmät hartiat
usein tarpeen
Asemoituminen uudelle kotimarkkinalle edellyttää paitsi uusien markkinoiden tuntemuksen lisäämistä, useimmissa tapauksissa myös entistä leveämpiä hartioita. Tämä on tausta sille, miksi yritystoiminnassa tapahtuu näinä aikoina niin paljon suuria muutoksia, yrityskauppoja, liittoutumisia, jne. MeritaNordbankenin, StoraEnson ja Cultor-Daniscon tapaiset pohjoismaiset yritysjärjestelyt eivät varmaankaan jää ainoiksi, vaan odotettavissa on monia muita vastaavia.

Osuustoiminnassa Atrian Lithells-kauppa ja HK Ruokatalon virolaisen Rakveren osto sekä ruotsalaisten tulo merkittäväksi HK:n vähemmistöomistajaksi, samoin kuin jo aikaisemmin muna-alalla tehty ScanEgg-järjestely sekä maitosektorilla Valion ja Arlan välillä käydyt yhteistyökeskustelut ovat osa samaa ilmiötä.

Vaativaksi nykyisen tilanteen tekee se, että muokattaessa toimintoja uusiksi, yritykset joutuvat väkisinkin tekemään monia vaikeita valintoja. Kokemukset maailmalta niin yleisesti kuin myös osuustoiminnasta viittaavat siihen, että nykyisessä kovassa maailmassa mikään ei ole näitä valintoja tehtäessä enää pyhää. Pohjois-Amerikassa voimakkaana kehittyvä uuden sukupolven osuustoiminta -ilmiö on hyvä osoitus tästä. Siinähän kilpailukykyä osuustoiminnalle on lähdetty etsimään rukkaamalla perinteisiä osuustoimintaperiaatteita aivan uuteen uskoon. Irlannissa taas suuri osa osuuskunnista on yksityistetty ja viety pörssiin.

Omistajan rooli
entistä tärkeämpi
Tällaisessa tilanteessa temppelin harjalle joutuvat yritystoiminnassa ennen muuta omistajat. Omistajilta edellytetään nyt kristallinkirkasta näkemystä siitä, mitä he pitävät omassa yritystoiminnassaan tärkeimpänä, ja mitkä ja missä järjestyksessä ovat taas ne tekijät, joissa voidaan joustaa. Samoin omistajien ja liikkeenjohdon on tunnettava erittäin perusteellisesti omaan yritystoimintaansa ja yritysmuotoonsa liittyvät yhteydet ja riippuvuudet, koska valinnat vaikuttavat useimmiten toinen toisiinsa.

Osuuskuntien yhtiöittäminen ja osien vieminen pörssiin on hyvä esimerkki nykytilanteeseen kuuluvista valinnoista, jolla on monia merkittäviä seurausvaikutuksia. Yksi on se, että yritystoimintaan tulee mukaan uusi omistajaryhmä, jonka näkemykset on otettava huomioon kaikessa päätöksenteossa.

Toinen tämän päivän tyypillisiä valintoja on se, mikä osuus osuuskunnan omistus- ja äänivallasta on tarpeen ja/tai ollaan valmiit antamaan muille omistajaryhmille. Perinteinen pellervolainen ajattelutapa tältä osin on ollut selvän enemmistön säilyttäminen osuuskunnan perusjäsenillä. Nyttemmin on kuitenkin jouduttu huomaamaan, että tälläkin linjauksella on varsin laajat vaikutukset. Kysymys ei ole vain siitä, että pienemmällä omistusosuuden luovutuksella saadaan vähemmän rahaa markkinoilta, vaan myös siitä, että valittava linjaus vaikuttaa osakkeiden arvostustasoon ja kurssikehitykseen. Osuustoiminnallisten yritysten osakkeiden hinnat ovat lähinnä osuuskuntien hallitsevasta omistusosuudesta johtuen markkinoilla kautta linjan selvästi alhaisemmin arvostettuja kuin vastaavan toimialan täysin yksityisten yritysten osakkeet. Ja tällä on taas vaikutuksensa osuustoiminnallisten yritysten mahdollisuuksiin käyttää omia osakkeitaan maksuvälineinä yrityskaupoissa. Ja niin edelleen.

Auttaakseen jäsenosuuskuntiensa päättäjiä näissä vaikeissa valinnoissa, Pellervo-Seuran johtokunta nimesi keväällä ns. corporate governance -työryhmän selvittämään osuustoiminnan omistajaohjaukseen liittyviä kysymyksiä. Työryhmän jäseninä on eri osuustoimintaryhmien ylintä luottamus- ja liikkeenjohtoa sekä pellervolaisia tutkijoita. Työryhmän tavoitteena on saada syksyn kuluessa aikaan taustamuistio, joka voisi olla apuna, kun yrityksissä joudutaan lähivuosina tekemään erilaisia omistajaohjausjärjestelmään liittyviä valintoja.

SAMULI SKURNIK
samuli.skurnik@pellervo.fi

| Sivun alkuun |