Puolan mukaantulo tuonee hankaluuksia EU:lle

Puola liki 40 miljoonan asukasluvullaan ei ole noin vaan integroitavissa EU:in.
Maassa on vanhaa raskasta teollisuutta, ja laajat maaseudut ovat hyvin pientilavaltaisia. Toisaalta molemmilla aloilla on moderniakin tuotantoa.
Puola muistuttaa kooltaan ja taloutensa kehitystasolta 1980-luvun Espanjaa, jonka pyrkimys muun yhteisön tavoittamiseen on niellyt paljon yhteistä rahaa.

Puolalaiset ovat vanhastaan suuri ja yhtenäinen kansa, mutta onnettomuudekseen he ovat asuneet alueella, josta vielä voimakkaampien kansojen on ollut helppoa kulkea läpi, ja jäädä välillä isänniksikin. Puola on jaettu virallisesti neljä kertaa. Lisäksi sen rajoja on siirrelty, viimeksi toisen maailmansodan jälkeen. Silloin puolalaiset löysivät itsensä liki entisenkokoisesta maasta, joka vain oli siirtynyt viitisensataa kilometriä länteen.

Ennen viime aikoja läntisemmästä sijainnista ei ollut paljoa iloa, molempien rajojen takana olevat raskaat neuvostojoukot eristivät Puolan. Vastaavasti puolalaiset saivat toimia pitkälti vain kotikommunistiensa kiusaamina. Tosin monet vaan taisivat näytellä kommunistia. Harva asia kun sopii niin huonosti yhteen kuin puolalaisuus ja kommunismi.

Sitä osoittaa mm. se, että Puolassa maataloutta onnistuttiin kollektivisoimaan selvästi vähiten sosialistisen leirin maista. Myös kirkko osoitti voimaansa koko ajan.

Venäläiset tiesivät vanhastaan puolalaisten itsepäisyyden ja varoivat aiheuttamasta aseellista kansannousua. Painostusta oli sen verran, että sosialistinen leiri sai työnjaossa osansa ja sosialismin kulissit pysyivät pystyssä. Lech Walesa ja Solidaarisuus-liikekin vaiennettiin kieli keskellä suuta.

Ulkomainen pääoma
hyvin kiinnostunut
Saksalaiset menettivät Puolalle alueitaan, mutta ovat nyt innolla rakentamassa sinne taloussiteitä. Koko maahan on Saksasta hyvät kuljetusyhteydet.

Puolan tasaisen vahva talouskasvu 1990-luvulla on yllättänyt monet. Tsekin tasavallalla ja Unkarilla piti olla paremmat edellytykset kasvulle, mutta molemmissa se on välillä pysähtynyt.

Puolan kasvutrendiä selittää paitsi saksalaisen myös amerikkalaisen pääoman kiinnostus. Puolalaisperäistä väestöä on paljon Yhdysvalloissa. Sanotaan, että amerikkalaisen elintarvikejalostuksen keskuksessa Chicagossa on enemmän puolalaisia kuin Varsovassa. He lienevät tuntuvasti sijoittaneet varojaan Puolaan.

Vuodenvaihteessa USA:n suurin sianlihanjalostaja julisti sijoittavansa yli 1,5 miljardia markkaa puolalaiseen sianlihatuotantoon. Tällaisella amerikkalaisella osaamisella osa Puolan maataloudesta onnistutaan pian siirtämään Euroopan huipputasolle.

Hyvästä kehityksestä huolimatta Puolan taloudessa riittää tekemistä, ennen kuin se saadaan integroitua EU-alueeseen. Sillä on kaksi painolastia: vanhanaikaisen maatalouden lisäksi paljon vanhentunutta ja saastuttavaa raskasta teollisuutta.

Puolan maatalous on hyvin kaksijakoinen. Siellä on ollut isoja kollektiivitiloja, joista voidaan muodostaa tehotuotantotiloja. Toisaalta valtaosa viljelymaasta on hyvin pienillä tiloilla, joissa yleinen työväline on ollut hevonen ja kärryt. Pientilat ovat luoneet miljoonia työpaikkoja. Niillä on tuskin tulevaisuutta EU-maataloudessa.

Suurtyöttömyyden uhka
Kun yhtä aikaa maataloudesta ja teollisuudesta joutuu paljon työvoimaa pois, Puolalle voi ennustaa vaikeaa työttömyysongelmaa. Tätä lisää eurooppalaiseksi maaksi huippukorkea syntyvyystaso.

Hyvä talousmaantieteellinen sijainti, väestön kohtalaisen hyvä koulutustaso, varsin hyvät luonnonvarat ja puolalainen sisu eivät pysty kompensoimaan rakenteellisia ongelmia. Puolan integroimisessa EU:lla tulee olemaan niin paljon hankaluuksia, että into itälaajenemisen jatkamiseen on vaarassa pysähtyä siihen.

Suomen metsäteollisuudelle Puolalla on edellytykset tulla voimakkaaksi kilpailijaksi. Laajassa maassa on myös metsää paljon, ja lähellä Euroopan valtamarkkinoita.

Koko vientituotannollemme Puola väkirikkaana maana muodostaa potentiaalisesti hyvän markkina-alueen. Helppoa vientityö ei tule kuitenkaan olemaan. Muistuu mieleen 1970-luvulla eräässä ulkomaankauppaseminaarissa kuulemani virkamiehen huokaus: venäläisten kanssa sopimukset yleensä pitävät, mutta puolalaisten kanssa on hyvin hankalaa.

Puolan osuustoiminta on ICA:n tietojen mukaan varsin monipuolista, eräänä esimerkkinä liki 4 000 asuntojen ylläpitoon ja rakentamiseen perustettua osuuskuntaa. Nämä asunto-osuuskunnat vastasivat 77 prosentista Varsovan uusasuntotuotannosta vuonna 1996.

ANTTI MUSTONEN

| Sivun alkuun |