Keskinäisyys kilpailuetuna

suustoiminnasta on usein sanottu, että se on vahva käytännössä, mutta heikko teoriassa. Tämä pätee myös osuustoiminnan yhteen alalajiin, vakuutustoiminnan keskinäisyyteen.

Kun Suomessa puhuu vakuutusalalla toimivien ammattilaisten kanssa, törmää aivan liian harvoin sellaisiin ihmisiin, jotka suoralta kädeltä pystyisivät kertomaan ymmärrettävästi sen, mihin keskinäisyyden voima sekä teoriassa että käytännössä perustuu. Etenkin teorian pukeminen tehokkaasti argumentoiduksi ja samalla analyyttisesti perustelluksi kilpailueduksi tuntuu olevan vaativaa. Kuitenkin näiden perusasioiden pitäisi olla aivan selviä.

eskinäisyyteen sisältyvä kilpailuetu näyttäisi syntyvän, jos se on syntyäkseen, ennen muuta kustannusten puolella. Teoreettinen perusta on ilmiössä, jota kutsutaan "epäsymmetriseksi informaatioksi". Se tosiasia, että keskinäisen vakuutusyhtiön omistavat yrityksen omat asiakkaat - eli vakuutuksenottajat - antaa keskinäiselle yhtiölle mahdollisuuden toimia kilpailijoitaan alhaisemmilla kustannuksilla ja siten myös kilpailukykyisemmillä vakuutusten hinnoilla.

Keskinäisen yhtiön ei teorian mukaan tarvitse laskea kilpailijoidensa tavoin tuotteidensa hinnoittelun lähtökohtana oleviin kustannuksiin samaa määrää asiakkaiden mahdollisiin väärinkäytöksiin liittyvää epävarmuutta, koska yrityksen asiakkaat ovat samalla itse sen omistajia. Miksi vakuutuksenottajat yrittäisivät huiputtaa yritystä, jonka he itse myös omistavat? He kun yhdessä kantavat vastuun sen taloudesta. He useimmiten myös hyötyvät sen tekemästä tuloksesta.

Jos tämä teoria toimii myös käytännössä, niin se merkitsee sitä, että keskinäinen yhtiö voisi tarjota asiakasomistajilleen muita yhtiöitä halvemmalla vakuutustuotteita ja siten houkutella lisää vakuutuksenottajia tämän erityisen kustannustehokkaan toiminnan piiriin. Tämä taas loisi mahdollisuuden edelleen kasvattaa toimintaa ja voittaa lisää mittakaavaetuja. Niillä saavutettaisiin jälleen lisää kustannustehokkuutta, ellei yrityksen sisällä tehdä virheitä.

iin kuin kaikilla elävän elämän ilmiöillä, niin myös keskinäisellä vakuuttamisella on luonnollisesti oma Akilleen kantapää. Tässä tapauksessa se liittyy edellä olevaan oletukseen: "jos tämä teoria toimii". Teoria kun toimii vain sillä edellytyksellä, että myös yksittäiset vakuutuksenottajat toimivat käytännössä yhteisen omistajaedun mukaisesti. Vasta silloin koko asiakasomistajien ryhmän tasolla osoitettu taloudellinen etu toteutuu myös käytännössä.

Ongelma tässä on nimenomaan siinä, että aina yksilöt eivät välttämättä toimi näin - varsinkaan jos he eivät ole sisäistäneet keskinäisen toiminnan perusideaa. Kaikessa yhteisöllisessä toiminnassa riski piilee siinä, että jotkut yksilöt pyrkivät ns. "siivellä elämällä" hyötymään muiden kustannuksella. Talousteoriassa tätä kutsutaan "vapaamatkustajaongelmaksi".

Yksi tapa, jolla vapaamatkustamisen houkutusta voidaan pyrkiä ehkäisemään, on suunnitella yrityksen rakenne sellaiseksi, että yritys ja yksilö ovat mahdollisimman lähellä toisiaan. Tällöin ihmisten keskinäinen sosiaalinen kontrolli pääsee toimimaan, kun useimmat ihmiset tuntevat henkilökohtaisesti toinen toisensa.

Paitsi keskinäisessä omistusmuodossa niin myös tässä rakenteessa vakuutusalan pellervolaisen toimijan - Lähivakuutus-ryhmän - lähtökohdat ovat suotuisat. Sen ryhmärakenteeseen kuuluu runsas sata hyvin lähellä yrityksen asiakasomistajia toimivaa paikallista vakuutusyhdistystä. Ne yhdessä muodostavat Espoon Leppävaarassa toimivan Lähivakuutuskeskuksen.

Näin ryhmä samaan aikaan saavuttaa sekä alueellisesti tiiviin, ihmisille läheisen verkoston että myös valtakunnallisesti vahvan taloudellisen toimijan aseman. Tässä pitäisi olla juuri sellainen rakenne, joka tukee keskinäisyyden ideaa ja kilpailuetujen toteutumista myös käytännössä.

utta se keskeinen "jos" sisältyy myös tässä tapauksessa siihen, kuinka hyvin Lähivakuutuksen asiakasomistajat todella ovat sisäistäneet keskinäisyyden idean ja uskovat siihen myös yksilöinä. Ja kuinka hyvin yhtiön hallinto ja liikkeenjohto osaavat kehittää tämän liikeideaksi ja aidoksi kilpailueduksi markkinoilla? Viime vuosien ja viimeisen vuosikymmenen luvut Lähivakuutuksessa kyllä puhuvat tästä omaa vakuuttavaa kieltään.

Kuitenkin yhä edelleen monet vakuutusalan asiantuntijat tunnustavat kahdenkeskisissä keskusteluissa sen, etteivät he oikein omasta mielestään osaa vielä pukea keskinäisyyttä myyväksi markkinointisanomaksi. Tällöin jäljelle jää kysymys: kuinka pitkälle Lähivakuutus voisikaan päästä, jos se vain osaisi hyödyntää kaikki ne mahdollisuudet, joita keskinäisyys sille hyvänä yritysmuotona ja kestävänä toimintamallina tarjoaa. Lähivakuutus on pellervolaisittain vielä suhteellisen pieni ryhmä.

Samuli Skurnik
samuli.skurnik@pellervo.fi