Osuuskuntalaki eduskuntaan
ilmeisesti vasta maaliskuussa

Hallituksen esitys uudeksi laiksi ehtii näillä näkymin eduskunnan käsittelyyn vasta ensi maaliskuussa. Voimaan se saadaan kenties ensimmäisen osuustoimintalain 100-vuotispäiväksi, 1.9.2001.

Viivästyminen johtuu lainsäädäntöneuvos Jyrki Jauhiaisen mukaan mm. siitä, että osuuskuntalakiehdotusta voi muotoilla soveltuvaksi osakeyhtiön selvitystilan ja purkusäännöksien muutoksiin. Osakeyhtiölain muutoksen on tarkoitus astua voimaan ensi vuoden alussa.

Oikeusministeriö sai kesällä 1999 lakiehdotuksensa osuuskuntalaista valmiiksi. Ehdotuksen mukaisesti nyt selvitetään myös osuuskuntalain ja arvopaperisääntelyn yhteyksiä. Lisäselvitykset ja ministeriön muut hankkeet ovat vieneet oman aikansa.

Osuuskunnat ja julkiset osuuskunnat

- Osuuskunnat näyttävät hyväksyvän jaon tavallisiin ja julkisiin osuuskuntiin. Tämä edellyttää nykyisiltä osuuskunnilta toimenpiteitä vasta sitten, jos ne hakevat yleisöltä rahoitusta ja annetut arvopaperit noteerattaisiin esimerkiksi pörssissä. Silloin osuuskunnan pitäisi muuttua julkiseksi, Jauhiainen kertoo.

Taustalla on se perusajatus, että yleisörahoituksen hankkimisessa osuuskuntia ja osakeyhtiöitä koskisivat samat oikeudet ja velvollisuudet. Nyt yksityinen osakeyhtiö voi järjestää yleisölle osakeannin, eikä sen tarvitse noudattaa arvopaperilain vaatimuksia, esimerkiksi tarjousesitettä ei tarvita. Arvopaperimarkkinalaki koskee näet vain julkisia osakeyhtiöitä. Jos osuuskunta hankkisi muilta kuin omistajilta lisäpääomaa tai lainaa, ilman uusia säännöksiä olisi vaikeampi selvittää, sovelletaanko rahoitukseen arvopaperimarkkinalain vaatimuksia.

Julkisen osuuskunnan nimikkeen on ajateltu olevan joko okj tai osj. Myös Kielitoimistolta kysytään neuvoa.

Äänimäärän suppean porrastuksen sallimista myös perusosuuskunnassa harkitaan edelleen. Porrastuksen käyttöönotto edellyttäisi osuuskuntakokouksen yksimielistä päätöstä.

- Suppean jäsenkunnan tuottajaosuuskuntia kiinnostanee jonkinlainen porrastus. Yhdellä jäsenellä voisi olla viisin- tai enintään kymmenkertainen äänivalta verrattuna vähiten ääniä omaavaan jäseneen. Ääniporrastuksen käytön laajentamisesta ei vielä ole päätetty ministeriössä, Jauhiainen selvittää.

Osuuskunnan vähimmäisjäsenmääräksi näyttää tulevan kolme. Yhdeksi uudistukseksi näyttää vahvistuvan myös se, että osuuskunnan voi perustaa myös puhtaasti aatteellisessa tarkoituksessa.

Apportti eli jäsenmaksun maksaminen muussa kuin rahassa on myös jatkovalmisteluissa. Apporttimaksuista pitäisi antaa tietoja tilinpäätöksessä.

Jos eduskunta käsittelee lakiehdotuksen ripeästi, laki tulisi voimaan syksyllä 2001. Silloin ensimmäisen osuustoimintalain voimaantulosta olisi kulunut sata vuotta.

Hannu Kaskinen

| Sivun alkuun |