uotsivu.gif (3732 bytes)
Opinnot käytiin tietoverkossa

Kun työnsä uudistusta ajaneet viittomakielen tulkit havaitsivat osuuskuntamuodon sopivan tuntuiseksi yritysmuodoksi, he löysivät Internetistä kouluttajan yhteistyökumppaniksi.

"Tulkit ottivat yhteyttä ja selittivät, miksi perustettavaa organisaatiota tarvitaan. Tapaus alkoi tuntua hyvin kiinnostavalta", muistelee Kansan Sivistystyön Liiton koulutussuunnittelija Erkki Koskiniemi parin vuoden takaista yhteydenottoa. "Eihän siinä ollut kyse enemmästä eikä vähemmästä kuin koko ammattialan toimintojen uudistamisesta nykyajan vaatimuksiin!"

"Porukka oli innostunutta sekä motivoitunutta, ja liikkeelle oli lähdetty oikeasta päästä: oli polttava tarve, johon osuuskunta löytyi ratkaisuksi. Myös alan uudistustarpeet oli valmisteltu niin hyvin, että me pystyimme keskittymään koulutuksen soveltamiseen. Siinä riittikin työtä – meillekin, sillä näin laajasti toimivan osuuskunnan synnyttämisessä emme ole aikaisemmin olleet mukana, joten hanke testasi samalla oman koulutuksemme soveltuvuutta."

Koskiniemi kiittelee vialaisten aloitteellisuutta sähköpostin käytössä. "He laittoivat keskusteluboksin tavalliseen verkkoon, ja se oli yllättävän toimiva ratkaisu. Opintoryhmien tiedonvaihto sujui helposti ja samalla me kouluttajat näimme missä mentiin."

"KSL:n kouluttajilla oli ohjaajan ja toppuuttelijan rooli, kun porukalla oli asiasisältö hallussaan. innostuksen kääntöpuoli on usein kärsimättömyys", tietää Koskiniemi kokemuksesta.

Koskiniemi lupaa KSL:n jatkavan koulutus- ja projektityötä Vian kanssa. Sivistystyön Liitolla ja sen yhteistyöverkostolla hän uskoo olevan resursseja myös muiden yhtä vaativien osuuskuntaprojektien eteenpäin vientiin, varsinkin kun nyt ollaan yhtä kokemusta viisaampia.

Vian toimintaa opintoryhmänä seurattiin myös tutkimusmielessä, kun viittomakielen tulkki Terhi Kalliomäki teki opinnäytetyötään. Kalliomäen mukaan itsenäisesti toimivilla opintoryhmillä oli tärkeä merkitys osuuskuntaa rakennettaessa: "Valmiin aineiston pohjalta itsenäinen opiskelu muodostaa toimivia ryhmiä, jo opiskelu on tavallaan osuustoiminnallista."

Kalliomäen mielestä vastaavaa menetelmää voisi käyttää esimerkiksi silloin, kun monella paikkakunnalla toimiva osuuskunta kouluttaa uusia jäseniä. – AM

| Sivun alkuunSisältösivu |