Sähköisen verkkokaupan ja pienyritysten merkitys korostui osuustoimintainstituutin kansainvälisessä seminaarissa. Seminaarissa mietittiin myös, kuinka istutetaan innovaatioita Itä-Suomeen ja vähän muuallekin.

Koska Internetin merkitys yritystoiminnassa korostuu, osuustoimintainstituutti oli kutsunut kansainväliseen työseminaariin Mikkeliin Internetiä käyttäjiä ja sen toimintaa edistäviä. Kuinka tekniikka, yhteisö ja yritykset kohtaavat?, kysyttiin seminaarissa.

Johtaja Malcolm Corbett englantilaisesta Poptel-osuuskunnasta totesi, että Internet on oikeastaan maailman suurin osuuskunta; onhan siinä paljon osuustoiminnan piirteitä. Poptel puolestaan on Internetissä toimivista englantilaisyrityksistä 20 suurimman joukossa.

Englannissa osuuskaupoilla on Corbettin mielestä sähköisessä kaupankäynnissä selkeä etumatka kilpailijoihinsa; edun hyödyntämiseksi osuuskauppojen pitäisi kuitenkin miettiä jäsenpalvelujen sisältöä ja vuorovaikutuksen keinoja uusiksi.

Corbett muistutti osuuskuntaväkeä hankkeesta, joka voi olla mullistava osuustoimintayritysten tiedottamiselle, markkinoinnille ja sähköiselle kaupankäynnille: kansainvälinen osuustoimintaliitto ICA ja USA:lainen osuustoiminnan keskusjärjestö NCBA ovat yhdessä Poptelin ja erään toisen teknisen partnerin kanssa hakeneet osuustoiminnalle omaa verkkotunnusta. Kaupalliset yritykset käyttävät yleisesti .com-tunnusta, osuustoiminnalle on haettu omaa .coop-loppuista osoitetta. Kun maailman kaikki osuuskunnat voisivat markkinoinnissaan käyttää yhtä omaa osoitetta, osuustoiminta-aatteenkin uskotaan kokevan todellisen renessanssin. Tätä kautta saataisiin myös osuustoiminnan arvot kuten eettisyys, demokraattisuus ja solidaarisuus mukaan markkinointiin.

Esteenä hankkeelle on vain se, että monet muutkin mielivät omaa Internet-tunnistinta eivätkä Internetin ylläpitäjät mielellään laajentaisi osoitteiden ympäristövaihtoehtoja kovin nopeasti.

Jos ja kun Internet-hanke toteutuu, Corbettin mukaan syntyy mahdollisuus osuustoiminnallisen vaihtoehdon, jopa yhteisön, perustamiseen. Osuustoiminta palaisi samaan kilpailutilanteeseen, mikä vallitsi1900-luvun alkupuolella: tasavertaiseen asemaan ei-osuustoiminnallisten yritysten kanssa.

Uusi informaatioteknologia tarjoaa hyvät edellytykset myös kehitysmaiden osuustoiminnalle. "Esimerkiksi intialainen miljoonan jäsenen meijeriosuuskunnan Amul myy Internetin kautta kaikkia tuotteitaan tehokkaasti. Se on rakentanut 3 000 toimipistettä, jotka tarjoavat tietokoneyhteydet ihmisten käyttöön", johtaja Corbett mainitsi.

Osuuskauppa Suur-Savon laskentapäällikkö, marraskuun alusta talouspäällikkönä aloittava Mika Mustala esitteli seminaariväelle S-ryhmän kokemuksia sähköisestä kaupankäynnistä. Suur-Savon oma kokeilu ei vielä osoittautunut kannattavaksi. "Potentiaalisista asiakasryhmistä vanhukset ottivat kokeilun hyvin vastaan, muut eivät niinkään. Iäkkäille uusi tapa tehdä ostoksia tuntuisi todella tarpeelliselta", Mustala totesi.

S-ryhmässä onkin ennakoitu, että parin vuoden aikana verkkokaupankäynnin määrä lisääntyy huomattavasti, kun digitaalinen televisio sujuvine verkkoyhteyksineen on tulossa käyttöön.

Myös EU-komissaari Erkki Liikanen muistutti seminaariväkeä verkkokaupan tärkeydestä.

"USA on verkkokaupassa valtavasti edellä ja se selittää suuren osan USA:n talouden kasvuvauhdista."

Liikasen mielestä jatkuva vertailu eri maiden yritystoiminnan välinen laittaa vipinää kehityksestä osaltaan vastaaviin viranomaisiin ja poliitikkoihin. "Jos maa alkaa jäädä eri vertailuissa häntäpäähän, kansa alkaa hermostua."

Komission oma tietotekniikka-ohjelma painottaa muun muassa Internetin sovellutuksia, nopeutta ja käytön aktiivisuutta.

"Nopeat, koko ajan päällä olevat Internet-yhteydet pitää saada yleistymään ja niiden hinnat laskemaan. Kilpailun lisääntyminen auttaa tähän", arveli Liikanen.

"Lisäksi ihmiset pitää saada käyttämään Internet-yhteyksiä aktiivisemmin, muun muassa kansalaisjärjestöjen toiminta verkossa säästää aikaa. Internetin käyttömahdollisuuksia ostosten teossa ja muussa kaupankäynnissä pitäisi parantaa. Tätä varten sähköiseen verkkoon on saatava enemmän helppokäyttöisiä sovellutuksia."

Tietotekniikkaohjelman lisäksi EU-komissio on käynnistänyt kampanjan, jolla yritetään lisätä yritystoiminnan kiinnostavuutta.

"Jollei pienyrittämistä saada Euroopassa nousuun, meiltä uhkaa jäädä talouden kasvukausi hyödyntämättä, ja innovatiivinen USA karkaa yhä kauemmaksi", komissaari Liikanen totesi.

"Monessa Euroopan maassa kiinnostus yrittämiseen on varsin alhaista, ja valitettavasti Suomi on maavertailuissa häntäpäässä".

"Suomi on myös aikamoinen paradoksi: asenteet yrittämiseen ovat sinänsä myönteisiä, mutta mm. korkeasti koulutettujen ja naisten halu perustaa yrityksiä on vertailuissa heikkoa."

Liikanen otti esille myös eron Länsi- ja Itä-Suomen välillä: Itä-Suomessa on vähän halukkuutta lähteä yrittäjäksi. Länsi-Suomessa ensin asioita vierastetaan, mutta kun joku kokeilee menestyksellä, esimerkki leviää nopeasti. "Onko niin, että Itä-Suomessa mieluummin neuvotaan toisia kuin ruvetaan itse tekemään?", Liikanen kysyi.

"Suomen ja USA:n yrityskulttuureissa taas suurin ero on siinä, että Amerikassa epäonnistuminen sallitaan", komissaari Liikanen muistutti.

"Joskus koulutusmielessä laitetaan nuori kaveri vetämään jo ennakkoon epäonniseksi tiedettyä hanketta, jotta hän oppisi virheistä ja osaisi myöhemmin välttää niitä. Häntä kannustetaan sen jälkeen hyppäämään toisen yrityksen ruoriin. Tällainenhan ei Suomessa tule kyseeseen, yrittäjä ei täällä saa epäonnistua. Ja jos hän epäonnistuu, yrittäjätoiminnan jatkaminen on hyvin hankalaa."

Liikasen mielestä eurooppalaista yritysympäristöä pitää saada innovatiivisemmaksi ja helpottaa mm. patentin hakua koko Euroopan alueella; samoin sisämarkkinoiden toimintaesteitä ja liikaa byrokratiaa pitää poistaa.