Satakuntaan on kuuden viime vuoden aikana perustettu 50 uusosuuskuntaa, joista 40 on työosuuskuntia. Osuuskunnissa on yhteensä 780 jäsentä, joista kartoituksemme mukaan työllistyy 90 prosenttia. Lisäksi osuuskunnat työllistävät ulkopuolisia työntekijöitä.

Uusien osuuskuntien lukumäärä suhteutettuna alueen asukkaisiin on täällä sama kuin koko valtakunnan tasolla, mutta Satakunnan uusosuuskunnista on työosuuskuntia 80 prosenttia, kun valtakunnallinen prosenttiluku on 43.

Satakunnan korkea työosuuskuntien määrä johtuu siitä, että Satakunnassa on toiminut Osuustoiminnan Kehittämiskeskus, joka on antanut neuvontaa ja koulutusta. Toiminta on rahoitettu ESR-projekteilla ja työvoimakoulutuksena, joten se on pääosin suuntautunut työttömille. Muut ryhmät, kuten työssäkäyvät, yrittäjät ja maatalousyrittäjät ovat jääneet paljon vähemmälle tuelle heille tarkoitetun rahoituksen puuttuessa.

Osuuskuntien perustajat ovat olleet pääsääntöisesti ihmisiä, jotka eivät ole aiemmin harjoittaneet yritystoimintaa. Pulmia on ollut sekä yrittäjyyden oivaltamisessa että ryhmien toiminnassa, puhumattakaan suomalaisesta byrokratiasta, johon yrityksissä pitää oppia ja tottua.

Historia toistaa itseään: osuustoiminnan alkuaikoina osuuskuntia ei arvostettu, koska niissä mukana olevat aivan tavalliset ihmiset ryhtyivät kilpailemaan yksityisten yritysten kanssa. Tunnettiin kaunaa esimerkiksi osuuskauppaa kohtaan, sehän sekoitti markkinat.

Nyt kuulostaa siltä kuin osuuskuntia pidettäisiin vain puuhastelu- ja harrastuspaikkoina, näin ainakin yksityisten yrittäjien keskuudessa. Ovatko nämä yrittäjät edes tutustuneet osuuskuntiin sen tarkemmin? Mitkä ovat esimerkiksi ne valtion tuet uusosuustoiminnalle, joita osuuskuntien sanotaan saavan?

On toki olemassa omatoimisuusavustus työosuuskunnan perustamiseen (ei toimintaan), jos perustajat ovat työttömiä, mutta osuuskuntalaiset eivät voi saada starttirahaa, joka olisi paljon suurempi etu. Kyllähän monet osuuskuntalaiset saavat työttömyyskorvausta, ellei osuuskunnan alkuaikoina ole työtä kokopäiväisesti, mutta niin saavat yksityistenkin yritysten osa-aikaiset työntekijät.

Uusilla osuuskunnilla Satakunnassa ja varmasti muuallakin on sekä sisältä että ulkoa tulevia haasteita. On hyvä tutustua osuustoiminnan historiaan kun nämä haasteet tuntuvat vaikeilta. Monet osuuskunnat ovat pärjänneet kymmeniä jopa sata vuotta kilpailtaessa markkinoista. Jotkut ovat pärjänneet todella hyvin: Satakunnan Osuuskaupan jäsenmäärä on 22 500 ja myynti ensimmäisen vuosipuoliskon aikana melkein 500 miljoonaa markkaa. Porilainen Osuuskunta Satamaito on selvinnyt kovassa maitosodassa juuri yritysmuotonsa ansiosta.

Valtakunnallinen Osuuskunta Metsäliitto on alallaan suurimpia Euroopassa, ja Osuuspankki selvisi lamasta erittäin hyvin. Osuuskunnista löytyy paljon menestyjiä.

Osuuskunta on onnistuessaan niin hyvä yritysmuoto, että kannattaa yrittää!

Kokemuksesta