Loppukesä oli Kotityön verotuen neuvontapisteessä kiireistä aikaa. Kiire sai alkunsa ministeriuutisesta, joka oli otsikoitu: "Filatov haluaa lopettaa kotitaloustyön tukikokeilun".

Vuodesta 1997 lähtien on kokeiltu kahta eri kotitaloustyön tukimallia. Etelä-Suomen, Oulun- ja Lapin lääneissä on testattu ns. verovähennysmallia, jossa asiakas on voinut vähentää valtionverotuksessaan kotitaloustyön laskutuksesta 12 500 markkaan saakka 40 prosenttia tai työntekijän palkasta maksamansa ns. sivukulut 5 000 markkaan asti vuodessa.

Itä-ja Länsi-Suomen lääneissä on testattu ns. yritystukimallia , jossa asiakas on ostanut palveluita TE-keskusten listoilla olevista yrityksistä. Nämä yritykset ovat voineet hakea tukea tekemästään työstä.

Julkisuus auttoi yrityksiä

Alunperin kokeilun oli tarkoitus päättyä viime vuoden lopussa, mutta jatkoaikaa otettiin vuosi lisää. Tämän vuoden aikana piti selvittää, miten tukea on käytetty ja kumpi tukimalleista olisi tulevaisuuden malli. Näin me kokeilun parissa työskentelevät olimme ymmärtäneet. Siksipä ihmetyksemme olikin suuri, kun loppukesällä alkoi keskustelu tuen mahdollisesta lopettamisesta.

Tosin kovin paljon emme ainakaan verotuen neuvontapisteessä ehtineet ihmetellä, sillä ihmisten mielenkiinto on pitänyt täyttä vauhtia yllä; puhelin on soinut, sähköpostia on tullut runsaasti, uusia yrittäjiä on ilmoittautunut listoillemme, eri tahot ovat pyytäneet tilaisuuksiinsa kertomaan kotitaloustuesta ja tiedotusvälineet ovat tehneet juttuja, joissa olemme olleet mukana joko taustalla tai kommentoijina.

Kaikesta kiinnostuksesta olemme luonnollisesti olleet suunnattoman iloisia, sillä julkisuus on tuonut yrityksille runsaasti työtilaisuuksia ja yksityiset kotitaloudet ovat voineet palkata koteihinsa verotuettua apua.

Maahanmuuttajat tulleet mukaan

Yritysten lisäksi kotitaloudet ovat rohkaistuneet entistä enemmän myös palkkaamaan itselleen kotiapua. Tosin ainakin pääkaupunkiseudulla on ollut vaikeuksia löytää työntekijöitä alalle.

Ilahduttavaa on myös ollut huomata, kuinka usean vuoden sinnikäs työ maahanmuuttajien saamiseksi kotitaloustöihin on vihdoinkin tuottamassa tulosta. Pääkaupunkiseudulla toimivat maahanmuuttajaosuuskunnat, Aelita ja Taitomestarit, ovat hyvinä esimerkkeinä siitä, kuinka jatkuva yrittäminen jossain vaiheessa palkitaan.

Osuuskunta Aelita toimii kotipalvelualalla ja heillä työskentelee 12 henkeä ja uutta väkeä haetaan. Osuuskunta Taitomestarit toimii pääasiassa rakennusalalla. Töiden lisäksi Taitomestarit on yhteistyössä Osuuskunta Katamaraanin kanssa järjestänyt työvoimakursseilla olleille työharjoittelupaikkoja, joihin monet ovat kurssien jälkeen työllistyneet.

Kotitaloudet ovat myös rohkaistuneet palkkaamaan perherinkeihin ja yksittäisiksi työntekijöiksi maahanmuuttajia; varsinkin sen jälkeen, kun vaihtoehto esiteltiin sanomalehdissä.