Osuustoiminnan erityisluonne tutkitummin esiin

Kansainvälisen osuustoiminnan arvot ja periaatteet toteutuvat aiempaa paremmin suomalaisissa osuustoimintayrityksissä. Esimerkiksi kestävän kehityksen toteuttaminen on vuodesta 1995 lähtien selvästi mennyt eteenpäin erityisesti Metsäliitossa, Valiossa ja S-ryhmässä. Tämä tuolloin periaatteisiin lisätty vastuu toimintaympäristöstä osoittautuu sitä tärkeämmäksi mitä pidemmälle aika kuluu.

Myös jäsenyyden arvo, demokraattisen jäsenhallinnon rooli ja osuustoiminnan oma identiteetti ovat vahvistuneet globalisaation edetessä, markkinoiden avautuessa ja kilpailun kiristyessä. Suomessa ongelmia puolestaan on kohdattu etenkin osuuskuntien keskinäisessä yhteistyössä.

Tulevaisuuden kilpailuetuja

Olemme lähteneet tässä lehdessä vetämään TT:n (Teollisuus ja Työnantajat) aineistoon tukeutuen linjaa, jonka mukaan osuustoimintayrityksillä on yhteiskuntavastuun toteuttamisessa tavoiteltavanaan neljän portaan kehitystie.

Kaikki asemansa markkinoilla vakiinnuttaneet suuret ja keskisuuret osuustoimintayritykset pystyvät nykyisin täyttämään alimman ensimmäisen asteen eli lainsäädännön yritystoiminnalle asettamat minimivaatimukset.

Yrityksistä valtaosan voi arvioida sijoittuvan tasolle kaksi. Ne pystyvät suhteellisen tasapainoisesti vastaamaan eri sidosryhmiensä odotuksiin. Tässä vaiheessa näyttäisi olevan paljon mm. osuuspankkeja ja paikallisosuuspankkeja, joskaan ei yhtenäisesti. Osuustoiminnan erityispiirteisiin tässä kuuluu se, että yritysten omistajat ovat samalla niiden asiakkaita, mikä tukee niiden asiakaspalvelun jatkuvaa kehittymistä.

Metsäliitto, Valio ja S-ryhmä ovat edenneet vähintään kolmannelle tasolle. Se edellyttää omaehtoista vastuunottoa yhteiskuntavastuun kolmella osa-alueella. Näitä ovat yrityksen taloudellinen vastuu, sosiaalinen vastuu ja ympäristövastuu.

Ympäristöraportoinnin uranuurtajia ovat olleet Metsäliiton M-real, Finnforest ja Metsä-Botnia sekä Valio ja SOK. Myös Osuuspankkikeskuksen ennakoidaan nousevan samaan kärkisarjaan, kunhan sen vielä kesken oleva työ pannaan käytäntöön.

Ylimmällä eli neljännellä tasolla ei suomalaisia yrityksiä yleensäkään vielä ole - ei myöskään ot-yrityksiä. Se tarkoittaisi käytännössä kilpailuedun luomista yrityksen yhteiskuntavastuuseen perustuen. Silloin näyttöjen asiasta tulisi olla kaikin puolin vakuuttavia.

Yhteiskuntavastuun raportoinnista suurista suomalaisyrityksistä palkittiin lokakuussa Kesko ja Fortum. Erillisten ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraporttien sarjassa ensimmäinen sija jaettiin M-realin ja Wärtsilän kesken.

Sopii osuustoiminnalle

Osuustoiminnassa jäsenomistajien kiinnostus omiin yrityksiin on yleensä huomattavasti monipuolisempaa kuin pelkän sijoitetulle pääomalle kertyvän tuoton seuraaminen. Varsinkin palvelu- ja kuluttajaosuustoiminnassa osuuskuntiin sijoitetut osuusmaksut ovat yleensä niin pieniä, ettei osakeyhtiöihin verrattavaa kiinnostusta pelkästään sen perusteella synny.

Monipuolisempi tiedontarve pätee myös moniin muihin osuustoiminnallisten yritysten sidosryhmiin - kuten henkilöstöön, asiakkaisiin, alihankkijoihin, kuljetusyrittäjiin ja tavarantoimittajiin.

Myös yhteiskunnalla on omat odotuksensa kaikelle yritystoiminnalle yritysmuodosta riippumatta. Keskeisiä ovat etenkin yritystoiminnan verotus- ja työllisyysvaikutukset. Yhteiskuntavastuun raportoinnin tarve tulee sitä merkittävämmäksi kuta suuremmiksi yksittäiset yritykset kasvavat.

Yritysten yhteiskuntavastuun seuraaminen on viime vuosina edennyt myös osuustoiminnan ulkopuolella. EU:n komissiokin julkisti 18.7.2001 Vihreän kirjan edistämään asiasta käytävää keskustelua. Yrityksiä on pyydetty kommentoimaan esitystä joulukuun loppuun mennessä ja komission laajempi toimintaehdotus eli Valkoinen kirja asiasta on tarkoitus julkistaa ensi vuoden puolivälissä.

Tässä numerossa aloitettu - todennäköisesti useamman vuoden vaativa tavoitteellinen kehitystyö - ei mitenkään poista tai korvaa perinteisen tilinpäätösanalyysin tarvetta. Vain kannattava yritys voi pidemmän päälle olla vastuullinen. Tämä "Osuustoiminnan yhteiskunnallinen tilinpäätös" jatkaa siitä mihin "Osuustoiminnan Vuosikirjassa" syyskuussa jäimme.

Mauno-Markus Karjalainen
mauno-markus.karjalainen@pellervo.fi

| Sivun alkuun |