Muistutus kuolevaisuudesta

Terroristien iskut Manhattanille ja Pentagoniin sattuivat monessakin katsannossa arkaan saumaan.

Teknisenä suorituksena itsemurhalennot olivat varmaankin täydellisiä: huolellisesti suunniteltuja ja kohdennettuja.

Iskut opettivat amerikkalaisille ja tietysti muillekin, ettei maailmassa ole enää turvallista paikkaa.

Yhdysvaltain kuuluisa tiedustelupalvelu sai maineelleen pahan kolauksen. Sadat ihmiset ovat aivan varmaan tietäneet terrori-iskuista viikkoja etukäteen.

Ja missä uinailivat maineikkaat US-lentäjät? Neljä matkustajakonetta liitelee kymmeniä minuutteja väärillä reiteillä eikä hävittäjäkoneita tahdota saada ilmaan millään.

Kovan iskun sai myös Yhdysvaltain dollari. Nyt muu maailma pelkää, että heikentyvä dollari sotkee maailman rahamarkkinat ja kilpailuasetelmat.

Sopii pelätä Suomessakin. Halpa dollari auttaa amerikkalaisia tuottajia ja viejiä.

Yhdysvalloissa on tapana ajatella siihen malliin, että reipas kulutus pitää pyörät liikkeessä. Isku New Yorkin talouden sydämeen ikään kuin halvaannutti kuluttajat. Synkkä syyskuu ja ehkä koko syksykin näkyvät lentoliikenteessä, matkailussa ja kestotavarakaupassa pahana notkahduksena, kun vuoden 2001 tuloslaskelmia ja taseita rustataan yrityksissä.

Pelottaa ajatellakin, mitä seuraa, jos selkkaus johtaa maailmansotaan kristittyjen ja islamilaisten välillä. Kovista sanoista ei ole pitkä matka tykkien huountaan ja ohjusten ujellukseen.

Yksi on historian valossa varma: kriisien aikana tehdään maailman pörsseissä parhaat ostot. Tällaisia tilaisuuksia saattaa tulla vain yksi tai kaksi koko elämän aikana.

Rahaa virtaa pankkitileille

Teollisuusmaiden keskuspankit laskevat kilvan ohjauskorkoja torjuakseen lamaa.

Korkojen lasku on myrkkyä pankeille. Se kaventaa otto- ja lainakorkojen välistä marginaalia ja heikentää talletusten kilpailukykyä.

Tuntuu siltä, että ainakin Suomessa tallettajat välittävät vähät tuotosta - kunhan saavat turvaa rahoilleen.

Okopankin johtaja Timo Teinilä kohahdutti yleisöä pankin sijoittajien strategiaillassa kertomalla, että Okopankin talletukset lisääntyivät tammi-kesäkuussa peräti 28,5 prosenttia. Teinilä luonnehti nousua sanoilla "poikkeuksellisen suuri".

Oma tulkintani on se, että ihmiset pitävät varoja odottamassa pörssin elpymistä. Tuttavani ostavat osakkeita täyttä häkää jo nyt. Tunnustan auliisti, että itsekin olen ostomääräyksiä väsäillyt.

Helsingin pörssin pankitkaan eivät ole välttyneet kurssien notkahdukselta. Pidän Nordeaa, OKO:a, Sampoa ja Ålandsbankenia näillä hinnoilla erittäin mielenkiintoisina sijoituskohteina. Itse olen ostanut lisää Ålandsbankenia.

Vakuutusyhtiöt Pohjola ja Sampo romahtivat pörssissä terrori-iskun jälkeen ikään kuin myötätunnosta, vaikka piti olla tiedossa, etteivät ne joudu korvaajiksi. Kumpikin vetäytyi jo kymmenen vuotta sitten kansainvälisestä jälleenvakuutuksesta.

Sanonta onni onnettomuudessa toteutui prikulleen Sammon Norjan-hankkeessa. New Yorkin katastrofi ja huono tulosvauhti laskivat niin rajusti vakuutusyhtiö Storebrandin pörssiarvoa, että Sampo peruutti kiireesti kalliin tarjouksensa. Kuusi miljardia markkaa omia varoja säästyi muihin ostohankkeisiin - tai osingonmaksuun!

Pohjola-Yhtymän pörssikurssi laski heinä-syyskuussa noin 24 eurosta 18 euroon ja pakotti OKO:n antamaan tulosvaroituksen lokakuun alussa. OKO omistaa 2,5 prosenttia Pohjolan osakkeista. Potin markkina-arvon lasku 7 miljoonaa euroa merkitään tulokseen.

Tulosvaroitus ei liene perin vakavaa laatua. OKO:n perusliiketoiminta sujui kolmannella vuosineljänneksellä niin kuin oli ennakoitu.

Osta oikeaan aikaan

Erkon dynastian SanomaWSOY näytti hyvää esimerkkiä yrityskaupan ajoituksessa ostaessaan 250 aikakauslehteä hollantilaiselta VNU:lta.

Saamieni tietojen mukaan kauppaa alettiin hieroa alkutalvesta 2001 kahden miljardin euron hinnasta. Kauppatavaran tutkimisessa kului aikaa niin rutosti, että laskusuhdanne ehti avuksi.

Lopulliseksi hinnaksi tuli 1,25 miljardia euroa. Ostos rahoitetaan ottamalla pankista lainaa ja laskemalla liikkeelle vanhan hyvän ajan vaihtovelkakirjalaina. Taseen omaan pääomaan ei aiota koskea.

SanomaWSOY:n ylimääräisessä yhtiökokouksessa oli näytteillä ostetuista lehdistä 140. Hyvän näköisiä tuotteita Hollannista, Belgiasta, Tshekistä ja Unkarista.

SanomaWSOY loikkasi kerralla turvallisesta bisneksestä isoon riskiin. Riittääkö henkisiä voimavaroja ostoksen sulatteluun ja hyödyntämiseen? Syntyykö lisävoittoa niin paljon, että isot goodwill-poistot pystytään tekemään ja korot maksamaan? Joudutaanko tinkimään osingosta?

Sijoittajat odottavat näyttöjä SanomaWSOY:ltä ennen kuin ostavat.

Vaikeuksia on kotimaisilla kilpailijoillakin. Alma Media kärsii MTV:n raskaasta toimilupamaksusta ja verkkovuokrasta ja Talentum tytäryhtiönsä Satama Interactiven takkuilusta.

Median vahvat tekijät löytyvät maakunnista. Väli-Suomen lehtiyhtiöt Ilkka,

Keskisuomalainen ja Pohjois-Karjalan Kirjapaino tekevät kelpo tulosta. Pörssikurssit ovat ryhdissä.

Samaan ryhmään kuuluu Janton, joka on suurelle yleisölle melko tuntematon. Janton julkaisee sanomalehti Länsi-Uusimaata ja kymmenkuntaa suurta ilmaisjakelulehteä, muun muassa Uutislehti 100:aa, Alueuutisia, Turkulaista ja Tamperelaista.

SanomaWSOY omistaa Jantonista runsaat 21 prosenttia eikä kiellä kiinnostustaan lisäpanostukseen.

Viestintä luetaan kasvaviin aloihin, mutta piensijoittajat jotenkin vierastavat sitä sijoituskohteena. SanomaWSOY:llä on noin 6.500 osakkeenomistajaa, Alma Medialla 3.700, Talentumilla 3.200, Ilkalla 3.500, Keskisuomalaisella 850, Pohjois-Karjalan Kirjapainolla 600 ja Jantonilla 1.300.

Perheeni osakesalkkuun kuuluu tuhti edustus lehtiyhtiöitä, ja olemme olleet tyytyväisiä osinkotuottoon. Nykyinen alennusmyynti houkuttaa ostamaan lisää.

Erkki Sinkko

| Sivun alkuun |