Osuustoiminnan ensimmäinen
yhteiskunnallinen tilinpäätös

suustoiminta -lehden tämä numero sisältää merkittävän uutuuden, suomalaisen osuustoiminnan yhteiskunnallisen tilinpäätöksen. Vaikka vastaavia on maassamme tehty yksittäisistä yrityksistä jo aiemminkin, on tämä nyt ensimmäinen kerta hahmottaa tätä tärkeää asiaa koko osuustoiminnan näkökulmasta.

Yritysten yhteiskunnallinen tilinpäätöskäytäntö on varsin uusi ilmiö. Teollisuus ja Työnantajat TT julkaisi asiasta ensimmäisen oman muistionsa vasta viime vuonna.

Yhtäältä kysymys on nykyaikaisen yhteiskunnan yleisestä läpinäkyvyyden tarpeesta. Sitä mukaa kun yritystoiminnan mittasuhteet ovat kasvaneet ja kansainvälistyminen on edennyt, on ihmisten yhä vaikeampi hahmottaa, mistä kaikesta yritystoiminnassa on kysymys. Yhteiskunnallinen tilinpäätös on osaltaan vastaus tähän yleiseen tiedontarpeeseen.

Arvot<> kuuluvat aivan uudella tavalla nykyaikaiseen yritystoimintaan. Yrityssektori pyrkii antamaan tärkeimmille sidosryhmilleen mahdollisimman monipuolisen ja kokonaisvaltaisen kuvan oman toimintansa lähtökohdista ja niistä tavoista, joilla yritykset kantavat oman kortensa yhteiskunnan kokonaisuuden kekoon. Perinteiset tilinpäätöstiedot ei enää yksin tätä vaatimusta riitä täyttämään. Niiden informaatiosisältö keskittyy yritystoiminnan taloudellisiin ulottuvuuksiin ja siihenkin varsin kapeasta, yritysten omien päätöksentekijöiden näkökulmasta.

Kolmanneksi tarve liittyy yrityskoon yleiseen kasvuun: mitä mittavammasta yritystoiminnasta on kysymys, sitä laaja-alaisempia sen heijastusvaikutukset ympäröivään yhteiskuntaan ovat.

ällainen ajattelu sopii aivan erityisen hyvin osuustoimintaan. Tämä käy hyvin ilmi jo tästä ensimmäisestä raportista. Syy selviää ehkä parhaiten katsomalla osuustoiminnan kansainvälisiä periaatteita ja arvoja. Osuustoimintamalliin sisältyy jo lähtökohtaisesti - jotta liiketoiminnan harjoittaminen tällä suuria ihmisjoukkoja yhteen liittävällä yrittämismallilla olisi ylipäänsä mahdollista - erittäin laaja-alainen ja vahvasti arvopohjainen taloudellisuuden käsite. Tämä lähtökohta liiketoiminnoille on välttämättömyys. Samalla se merkitsee sitä, että osuustoiminnallinen yritystoiminta säteilee muuta yritystoimintaa laaja-alaisemmin ja monipuolisemmin muuhun yhteiskuntaan. Suomessa tämän tosiasian merkitystä korostaa se, että Suomi on nyt ehkäpä maailman osuustoiminnallisin maa.

n tärkeää, että ihmiset (eikä vähiten osuuskuntien jäsenet) ymmärtäisivät, mistä kaikesta osuustoiminnassa on kysymys. Mutta sen kaikkia oleellisia yhteiskunnallisia ulottuvuuksia on vaikea saada tällaisessa tarkastelussa riittävästi esille. Eikä kysymys ole vain marginaalisista lisänäkökohdista.

Nykyisessä globalisoituvassa ympäristössä kovan markkinatalouden monet ongelmat ovat kärjistyneet. Ajankohtaisina esimerkkeinä ovat talouden rakenteiden etääntyminen tavallisten ihmisten vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolelle ja tehotalouteen liittyvät ekologiset ongelmat. Syyskuun 11. päivän tapahtumat USA:ssa ovat osaltaan tätä tarvetta vain korostaneet.

Yhä useamman yhteiskunnallisen tarkkailijan - myös allekirjoittaneen - mielestä osuustoiminnan ehkä merkittävin ja kauaskantoisin merkitys on siinä, että se tarjoaa yrittämisen lähtökohtana olevien periaatteiden, arvojen ja toimintamallien kautta tärkeitä ratkaisun avaimia juuri näihin nykyajan kaikista polttavimpiin ongelmiin. Tunnustaessaan juurensa ja toimimalla aidosti periaatteella: ajattele globaalisti, mutta toimi paikallisesti, osuustoimintaan sisältyy jo rakenteellisesti varmistukset siitä, että talous palvelee tavallisia ihmisiä ja toimii heitä lähellä. Erityisen merkittävää tämä rooli on vahvasti paikallisesti ankkuroituneilla eri osuuspankeilla ja Lähivakuutus-yhdistyksillä.

Samalla osuustoiminta yleisemminkin eliminoi keskittyviin taloudellisiin rakennelmiin liittyviä kasvavia riskejä. Esimerkiksi ot-elintarvikeketjussa viljelijät, jotka tekevät kuluttajan kannalta kaikkein tärkeimmät ruoan laatua ja ruokaketjun etiikkaa koskevat ratkaisut, ollessaan samalla myös ot-yritysten omistajia, ovat paras tae sille, että ketjun perusasioista ja -turvallisuudesta huolehditaan uskottavasti ja pitkäjänteisesti.

ämä ja monet muut ot-yrittämismalliin sisältyvät rakenteelliset ominaisuudet ovat tärkeitä kattavan yhteiskunnallisen tilinpäätösten osia. Samalla niiden saaminen mukaan niille kuuluvalla painolla ei ole aivan helppoa. Tämä lukijoidemme on hyvä pitää mielessä muodostaessaan tämän ensimmäisen raportin perusteella omaa kokonaiskuvaansa ja -arviotaan osuustoiminnan yhteiskunnallisesta merkityksestä. Keskustelu aiheesta on nyt kuitenkin alustettu ja se jatkuu.

Samuli Skurnik
samuli.skurnik@pellervo.fi

| Sivun alkuun |