Miestyövuosiksi muutettuna Moneks-osuuskunnan kautta tehtiin viime vuonna töitä 14 vuoden verran. Eikä kuluvakaan vuosi ole painanut suupieliä alas vasta neljän vuoden ikään ehtineessä osuuskunnassa.

Näkyvin osoitus toiminnan reippaudesta myös tänä vuonna on toimiston avaaminen kuudenkymmenen kilometrin päähän Kuusamoon. Toimipisteen avaamisella pyritään vilkastuttamaan osuuskunnan hiljaisinta kautta sydän- ja kevättalvella. Kuusamossa siihen on hyvät mahdollisuudet, sillä etenkin Rukan talvimatkailusesonki tarjoaa jopa satoja lyhytaikaisia työtilaisuuksia.

"Matkailuyritykset eivät ole pystyneet saamaan paikallista väkeä sesonkitöihin - tai ne eivät välttämättä edes tiedä, että täältä olisi työvoimaa saatavissa. Nehän ovat värvänneet väkeä Etelä-Suomesta työvoimaa vuokraavien yritysten kautta", sanoo toiminnanohjaaja Pirke Härkönen.

Uusia työn mahdollisuuksia

Matkailukeskuksen tarjoamien mahdollisuuksien tutkailu on Moneksille uusi aluevaltaus. Tosin matkailupuolelle menoon on varauduttu jo osuuskunnan tähän asti omimissa toimialoissa. Niistä yksi on nimeltään "erä ja matkailu". Muita ovat kiinteistönhuolto, toimisto ja atk, siivous, maa- ja metsätalous, metalli ja kuljetus, hoitoala sekä kauppa ja ravintola.

Moneksin ilmapiiri on selvästi eteenpäin menevä, siellä haistellaan koko ajan uusia mahdollisuuksia ihmisten työllistämiseksi. Runsaan 5 000 asukkaan, ja 24 prosentin työttömyyden Taivalkoskella paikkakunnan ainoa työosuuskunta vireyttää myös koko kunnan elämänmenoa.

Välimuoto sopii Koillismaalle

"Kun osuuskunta perustettiin loppuvuodesta 1997, oli yleinen ilmapiiri masentava" toiminnanohjaaja Härkönen toteaa.

"Vaikka Taivalkoskellakin on kannustettu työttömiä yrittäjyyteen, ei yrittäjyys perinteisesti ole oikein istunut Koillismaalle. Itse Moneksin perustaminen liittyy tähän ilmiöön: vuonna -97 meneillään ollut työvoimahallinnon yrittäjäkurssi muutettiin osuuskunnan perustamiseen tähtääväksi kurssiksi."

Osuuskunnan kantaviksi voimiksi lähteneistä kymmenkunnasta kurssilaisesta kaikki olivat työttömiä yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Osuuskunta eräänlaisena välitilana puhtaan yrittäjyyden ja puhtaan palkollisuuden välillä näyttää sopivan koillismaalaiseen kansanluonteeseen. Työllistyminen on osuuskunnan avulla käynyt monille työttömille aiempaa paljon helpommaksi, eikä työttömän tarvitse pohtia monenlaisia yrittäjävastuita pyrkiessään työllistymään.

Samalla on ratkennut usean itse itseään työllistäneen verotusongelma: jos aiemmin teki pätkätöitä eri yrityksissä, verottaja vei leijonanosan tuloista, koska vain yhdessä yrityksessä saattoi oli ns. päätoimi ja verotus siinä kohtuullinen. Ansainta muissa kohteissa määriteltiin sivutuloksi ja veroprosentti kohosi niissä turhan korkealle.

Osuuskunnan kautta työskenneltäessä palkanmaksaja on yksi ja sama riippumatta siitä kuinka monessa eri kohteessa töitä tehdään.

Kehu kaverisi jos et itteäs kehtaa

Vaikka osuuskunnan kautta töitä hakevat eivät yrittäjiksi haluakaan, on silti osuuskuntamuotoisellakin toiminnalla omat, uudenlaiset vaatimuksensa jäseniltään ja työntekijöiltään.

"Ittiähän tässä pitäisi mainostaa", naurahtavat Pertti Huovinen ja Antero Lohilahti.

He molemmat ovat osuuskunnan jäseniä, ja ovat työskennelleet muun muassa Taivalkosken koskimelontakeskuksessa kirvesmiehinä ja maisemanhoitotöissä.

"Eikä se peeärrän teko taho oikein luonnistua."

Miehet sanovat kuitenkin luottavansa siihen, että tehdyt työt puhuvat puolestaan ja eri työmailla syntyneet tuttavuudet ja yhteydet johtavat uusiin työtilaisuuksiin.

Pirke Härkönen ja osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Teuvo Räisänen todistavat myös, että itseä on osuuskunnassa mainostettava.

"Ja jos siihen ei kantti riitä, niin kaveria ainakin on kehuttava!"

Kun kehut ovat menneet työnantajille perille, tai ainakin työnjälki heidät vakuuttanut, voidaan päästä neuvottelemaan vakinaisesta työpaikasta. Ensimmäiset neuvottelut toistaiseksi voimassa olevista työsopimuksista osuuskunnan ja asiakasyritysten välillä käytiin runsas kaksi vuotta sitten. Vakinaisen työpaikan on sittemmin saanut neljä osuuskuntalaista.

TE-keskus arvostanut työtä

Moneksin piristävä vaikutus Koillismaalla on huomattu myös Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksessa jossa päätetään avustusmarkkojen jakamisesta osuuskunnille: Moneks sai jälleen tänä vuonna avustusta, vaikka tavallisesti yhtä osuuskuntaa ei avusteta kuin kerran.

Avustus oli Moneksille kolmas, eikä se tullut siksi että osuuskunta toimii juuri Taivalkoskella, pahimmalla työttömyysalueella. Perusteet ovat olleet samat kuin osuuskunnille yleensä, ja toiminnan kehittyminen on taannut rahoitushakemuksen läpimenon. Vuosina 1998 ja -99 avustusta tuli toiminnan käynnistämiseen ja palkkamenoihin. Tänä vuonna syynä oli sivutoimipisteen avaaminen Kuusamoon.

Ensimmäinen avustus oli osuuskunnalle hiukan ongelmallinen, sillä sen täysimääräinen saanti edellytti omarahoitusosuutta. "Eihän meillä rahaa ollut, joten suurin osa avustuksesta jäi saamatta. Rahanpuutteen takia jäi rahaa käyttämättä", hymähtää puheenjohtaja Räisänen.

Työttömän arki tuli tutuksi

Työttömän arki ehti tulla tutuksi myös Räisäselle ennen osuuskunta-aikaa Taivalkosken työttömien yhdistyksen puheenjohtajana.

"Se oli sillä tavalla passiivista toimintaa, että työttömyydestä ei varsinaisesti pyritty eroon vaan järjestettiin kaikenlaista muuta yhteistä toimintaa jäsenille."

Työttömien yhdistys on jäsenmäärältään reilusti suurempi kuin Moneks, mutta molemmat voivat saada jäsenmääräänsä lisäystä samasta ryhmästä. Osuuskunnan yhtenä keskeisenä toimintaa ohjaavana tekijänä on juuri työttömyyden katkaisu. Pirke Härkösen mukaan lyhyetkin työsuhteet pitävät ihmisen kiinni työelämässä, ja auttavat heitä myös taloudellisesti.

Samaa mieltä ovat Huovinen ja Lohilahti.

"Ilman osuuskuntaa töiden saanti olisi heikkoa, eikä verotuksen takia kannattaisi tehdä pätkätöitä monille eri työnantajille. Ja kun pitkäksi aikaa jää työttömäksi, ei enää tahdo edes uskaltaa lähteä mihinkään."

Taivalkosken Osuuskunta Moneks
www.taivalkoski.fi/moneks
Pirke Härkönen
Talonpojantie 8 B 12
93400 Taivalkoski
p. (08) 841 106
040 730 6665

PASI HAARAHILTUNEN