Yksilökeskeinen, taloudellista kasvua ihannoiva maailmamme ei vastaa kaikkiin tarpeisiimme. Vaikka olemme päivä päivältä riippuvaisempia kansallisten rajojen yli kuljetetuista palveluista ja tuotteista, globalisoitumisen rinnalle on viime vuosina noussut paikalliskulttuurien elpyminen ja paikallistalouden kasvu, yhteisötalous niistä yhtenä.

EU:n komissio on määritellyt yhteisötalouden tarkoittamaan osuuskuntien, keskinäisten yhtiöiden, yhdistysten ja säätiöiden taloudellista toimintaa. Näin määritellen yhteisötalouden parissa työskentelee EU:n alueella noin yhdeksän miljoonaa ihmistä eli runsaat kuusi prosenttia unionin työikäisestä väestöstä. Euroopasta löytyy jo kolme ministeriä, joiden vastuualueena on yhteisötalouden kehittäminen ja jotka kaikki myös osallistuivat viime kesänä Ruotsin Gävlessä pidettyyn seitsemänteen yhteisötalouden eurooppalaisen konferenssiin.

Suomessa yhteisötalous tuntuu olevan epämääräinen sekoitus yhdistystoimintaa, vapaaehtoistyötä, harrastuksia, naapuriapua ja järjestöyrittäjyyttä. Kuitenkin osuustoiminnan, yhteisötalouden taloudellisesti organisoituneimpana muotona, tulisi olla tärkeässä roolissa paikallistalouden kehittäjänä ja uusien innovatiivisten työllistämismallien luomisessa. Olemmekin Suomessa vasta heräämässä ajattelemaan yhteisötaloutta kokonaisuutena.

Gävlen tapahtuma kokosi noin 1 000 henkilöä eri puolilta maailmaa pohtimaan yhteisötaloutta teemalla "Tulevaisuutemme sosiaalinen pääoma". Edustajia oli mukana osuuskunnista, yhteisötalouden järjestöistä, sosiaalisista yrityksistä, valtion ja kuntien hallinnosta, yliopistoista ja muista koululaitoksista jne.

Seminaarin puhujien viesti oli yksiselitteinen: yhteisötalous on tärkeä osa EU:n sosiaalisen mallin rakentamisessa, jossa niin kulttuuri, politiikka kuin talouskin toimivat demokraattisella pohjalla ja kantavat vastuuta kansalaisten hyvinvoinnista. Yhteisötalouden organisaatio ovat vahvoilla silloin, kun ne voivat kehittää tuotteensa vastaamaan ihmisten erityisiä tarpeita paikallisten markkinoiden ehtojen mukaan.

Gävlen seminaareista yksi käsitteli eurooppalaista työllisyyspolitiikkaa ja sitä, mitä annettavaa yhteisötaloudella voisi olla sen toteuttamiseen. Tutkimusjohtaja Anna Manoudi Ecotec Research and Consultin -yhtiöstä esitteli kauan kaivattuja tuloksia kolmannen sektorin työllistämisprojektien arvioinnista. Ympäri Eurooppaa - myös Suomessa - on toteutettu 30 projektia, jotka ovat luoneet 100 uutta työpaikka ja auttaneet 300 säilyttämisessä.

Demokraattisesti toimivan yhteiskunnan edellytys on osallistava yhteiskunta, jossa kaikilla on aito mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa. Tuotto tai voitto on yhteisötaloudessa väline, ei tavoite, sillä ihmisyys ja inhimillisyys katsotaan pääomaa tärkeämmäksi. Yrittäjyys yhteisötaloudessa on ihmiskeskeistä toimintaa, jolla on vahvat juuret alueiden paikallistaloudessa.

Yhteisötaloutta pyritään kehittämään EU:ssa kokonaisuutena DG Enterprisen alaisuudessa ja myös oma komissaarimme Erkki Liikanen näkee yhteisötalouden kehittämisen tärkeänä. Monissa maissa on saatu hyviä tuloksia aikaan, koska on pystytty luomaan omia malleja ja niitä tukevaa lainsäädäntöä. Uhkana on kuitenkin se, ettei asian tärkeyttä huomata, eikä uusille malleille löydetä pysyvää rahoitusta. Tästä ongelmasta on hyvänä esimerkkinä Suomen osuuskuntaneuvonnan rahoituksen loppuminen lähes kaikilta neuvontakeskuksilta. Yhteisötalous on vielä haavoittuva kokonaisuus, joka vaatii innovatiivisia tekijöitä ja näkijöitä taistelemaan paikallisdemokratian, osallistumisen, vaikuttamisen, inhimillisen hyvinvoinnin ja paikallisen aluekehityksen puolesta.